perjantai 31. elokuuta 2018

Muistatko vielä, kun…?


Etelä-Karjalan museossa on tällä hetkellä meneillään ”Yhdessä enemmän” -valokuvien digitointihanke, jossa teemana on sotien jälkeinen Etelä-Karjala. Tässä valokuvahankkeessa minä tutkijana pureudun siis eteläkarjalaiseen lähimenneisyyteen viime sotien jälkeen: keskityn paikalliseen elämänmenoon viime vuosikymmeniltä, sen iloihin ja suruihin, arkeen ja juhlaan. Aikaan, joka on vielä monilla tuoreessa muistissa. Projektini tuloksena museolla tulee olemaan tältä ajanjaksolta kartoitettu ”kuvakollaasi”, jota aletaan kehittää museon uuden perusnäyttelyn osaksi. ”Yhdessä enemmän” -teeman mukaisesti projektin tärkeänä osana on yhteistyö paikallisten asukkaiden kanssa: hankkeen aikana järjestettävissä asiakastilaisuuksissa vapaaehtoiset osallistujat pääsevät vaikuttamaan digitoitavien kuvien valintaan ja tätä myöten tulevan perusnäyttelyn rakentumiseen. Kaikki digitoimani kuvat julkaistaan viikoittain myös verkossa hakupalvelu-Finnassa https://lappeenrannanmuseot.finna.fi/ josta jokainen pääsee katsomaan niitä.

Projektin ensimmäinen asiakastilaisuus on jo järjestetty. Tuolloin osallistujat jakautuivat pienryhmiin ja näissä ryhmissä keskusteltiin kiinnostavista paikallisista aihepiireistä, joita tahdottaisiin nähdä museon perusnäyttelyssä. Keskusteluissa nousseet aiheet kirjattiin tilaisuudessa ylös, ja sen mukaan olen jatkanut uusien kuvien digitoimista museon kokoelmista. Tilaisuuden tuloksena nousi esiin esimerkiksi kaksi kantavaa teemaa: arkielämä ja yhteiskunnan muutos, joka onkin ollut huiman nopeaa myös paikallisella tasolla ja liittynyt jokaisen elämään.  Tämän perusteella käyn läpi lukuisia museon kuva-arkiston negatiiveja ja poimin niiden joukosta yksittäisiä kuvia ja kuvasarjoja, jotka näyttävät välähdyksiä koko maakunnan elämästä mahdollisimman vaihtelevasti. Kuvat kertovat, kuinka täällä on tehty työtä, juhlittu häitä, järjestetty urheilukilpailuita ja muita tapahtumia, seurattu kaupunki- ja kylämaisemien muutosta, tai ihan vain eletty ja oltu olemassa.


Hevosten kantakirjoihin valinta, lehtikuvaus. Kuva: Kuvapaja 1955.

Jälleenrakennuskauden asutusta Lappeen Armilassa. Kuva: V. Korhonen 1955.

Jälleenrakennuskauden asutusta. Onnelan tila Lappeen Antamoisissa. Kuva: R. Virtanen 1956.
Rajaseudun hiihtäjät. Kuvapaja 1955.

Emäntä ja Etelä-Saimaa. Kuva: Kuvapaja 1955.

Arkitoimia 1950-luvulla. Kuva: Kuvapaja 1955.

Arkitoimia 1950-luvulla. Kuva: Kuvapaja 1955.

Gulf Oil Oy Ab Kären kylän huoltoaseman avajaiset 5.10.1967. Kuva: Kuvapaja.

 Ulkoilmakonsertti Lappeenrannassa. Kuvat: Aarne A. Mikonsaari 1976.

Sanan Suvipäivät Lappeenrannassa. Kuvat: Aarne A. Mikonsaari 1976.

Lappeenrannan kauppatorilla 1970-luvun alussa. Kuva: Aarne A. Mikonsaari.

Kokoontuminen 1970-luvulla. Mukana lappeenrantalainen Ejex-viihde. Aarne A. Mikonsaari 1974.

Lappeenrannan keskustaa Kauppakadun ja Koulukadun risteyksessä. Kuva: Aarne A. Mikonsaari 1975.

Lappeenrannan keskustaa 1975. Kuva: Aarne A. Mikonsaari.

Unitas-hölkkä. Kuva: Aarne A. Mikonsaari 1976.

Misa Oy:n työntekijä 1970-luvulla. Kuva: Aarne A. Mikonsaari.

Misa Oy:n työntekijä 1970-luvulla. Kuva: Aarne A. Mikonsaari.

 Finnassa julkaistut kuvat voivat herättää yhteistä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Projektitutkijalla ei ollut tietoa tämän kuvan henkilöistä, mutta paikallisessa Facebook-ryhmässä tämä tunnistettiin nopeasti lappeenrantalaiseksi Farout -yhtyeeksi 1970–1980-lukujen taitteesta. Kuva: Aarne A. Mikonsaari.


Syksyn ja talven 2018 aikana asiakastilaisuuksia tullaan pitämään vielä lisää, ja omassa työssäni käytän ohjenuorana näissä tapaamisissa esille tulevia ajatuksia. Koska kuvat julkaistaan myös Finnassa, ne ovat jokaisen saatavilla heti digitoinnin jälkeen. Kuvien jakamisessa on paitsi se hyvä puoli, että asiakkaiden on helppoa saada tietoa, myös se että museokin voi saada tietoa ja tunnistusapua asiakkailta. Monissa julkaisemistani kuvista taustatietoja ei nimittäin juurikaan ole valmiina. Museon omien kuvakokoemien lisäksi museo on projektin aikana halukas näkemään paikallisten asukkaiden omien albumien valokuvamuistoja, sillä kaikkea ei ole museollekaan tallentunut.

Museo on olemassa ihmisiä varten, joten on tärkeää jakaa tietoa, toiveita ja ajatuksia yhteisesti. Historia ei ole ainoastaan merkittävien tapahtumien ketjusta muodostunut suuri kertomus, vaan me kaikki elämme ja koemme sitä joka hetki. Historiaa tehdään myös arjen pieninä hetkinä.


Entä mitä Sinä pitäisit tärkeänä nähdä Etelä-Karjalan museon tulevassa perusnäyttelyssä?


Seuraava Yhdessä enemmän -asiakastilaisuus järjestetään Etelä-Karjalan museolla tiistaina 11.9.2018 klo 17–19. Tilaisuus on ilmainen ja mukaan pääsee ilmoittautumalla viimeistään to 6.9. Sinikka Myyrälle sinikka.myyra@lappeenranta.fi . Tilaisuuteen mahtuu 30 ilmoittautunutta. Sinikalta saa myös lisätietoja tilaisuuden kulusta.

Kirjoittaja Sinikka Myyrä toimii Yhdessä enemmän -hankkeen tutkijana.

Muistelmia kokoelmatyöstä Eira työssään. Kuva: Etelä-Karjalan museo. Syksyllä 2018 julkaisimme ensimmäisen osan pitkäaikaisten työnte...