tiistai 4. joulukuuta 2012

Hanketyöntekijän viimeinen päivä


Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hanke on ollut hyvin mielenkiintoinen ja monitahoinen hanke.  Hanke jatkuu vielä vuoden 2012 loppuun, mutta oma osani hankkeessa päättyi noin 20 minuuttia sitten. Hankkeessa on ollut hirveästi tehtävää ja koettavaa. Tätä ei melkein malta lopettaa.

Joutsenon pitäjäntupaan löydettiin hankkeen aikanayrittäjä.
Avasin tämän blogin hankkeen tiedotuskanavaksi. Tämä havaittiin niin toimivaksi, että blogia tullaan ylläpitämään jatkossakin Etelä-Karjalan museon toimesta ja tänne tullaan jatkossakin päivittämään ajankohtaisia ja puhuttavia museoaiheita.
 
Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hanke alkoi Paikallismuseot nykyaikaan -hankkeena kesällä 2011. Silloin kiersin kaikki Etelä-Karjalan paikallismuseot ja täytin ylläpitäjien kanssa "Paikallismuseoiden työkirjat". Noiden pohjalta lähdimme ideoimaan toteutettavia toimenpiteitä EEMU-hankkeessa.

EEMU -hankkeen aikana uusimme Etelä-Karjalan museoportaalin, joka nykyisin löytyy osoitteesta www.etelakarjalanmuseot.fi. Hankkeen aikana löytyi monta uutta museotoimijaa sekä yksi aivan uusi museo.

Saimme tuotettua neljä mainosvideota alueen Etelä-Karjalan paikallismuseoista, joista ensimmäinen on jo näkyvissä YouTubessa ja loput ilmestyvät sinne joulukuun aikana. Ensimmäinen video: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=8LHozZLg7ZI

Kimpiastiakurssilla Ylämaan koululla.
Toteutimme alueen museoissa kahdeksan erilaista toimintamallia ja kirjasimme Elävä Museo -ohjekirjaseen niitä kaksitoista. Liitteenä on tiedote Luumäellä toteutetusta muisteluiden pohjalta kootusta näyttelystä, joka on avautunut Luumäen Mäntykodissa tänään. Toimintamalleihin voivat kaikki kiinnostuneet käydä tutustumassa osoitteessa http://www.etelakarjalanmuseot.fi/wp-content/uploads/2012/11/elava_museo.pdf.

Uuden vuoden puolella lähtee Etelä-Karjalan museosta jakoon hankkeessa toteutetut Etelä-Karjalan museo-oppaat, joita on koottu matkailijoita silmälläpitäen.

Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä ottakaa yhteyttä Etelä-Karjalan museon maakunta-amanuenssiin Jukka Luotoon (jukka.luoto@lappeenranta.fi).

Kyläkävelyllä Rautjärven Miettilässä.
Minua kutsuvat uudet haasteet Etelä-Karjalan kulttuurin saralla kevätpuolella Kutkasta Kulttuurikutinaa -hankkeessa Etelä-Karjala-instituutissa eli pysyn kyllä seudulla ja osittain aiheessakin.

Valtavat kiitokset kiinnostuksesta hanketta kohtaan ja iloista joulunodotusaikaa kaikille!

Haikein terveisin,
Anna-Kaisa 

maanantai 3. joulukuuta 2012

Toimintamalleja museoiden yleisötyöhön

EEMU-hankkeessa koottiin Elävä Museo -vihko, jossa esitellyt toimintamallit on kehitetty hankkeen aikana. Toimintamallit on tarkoitettu avuksi ja työkaluiksi museoiden yleisötyöhön. Toimintamalleja suunniteltiin museoiden ylläpitäjätahojen resurssien ja lähtökohtien pohjalta. Hankkeen aikana malleja toteutettiin yhteistyössä kuntien kulttuuri- ja matkailutoimien, yhdistysten ja yksittäisten kotiseutuharrastajien kanssa.

Etelä-Karjalan paikallismuseoita ylläpidetään pääsääntöisesti harrastusvoimin tai kulttuurityöntekijöiden tehtävien ohessa. Valtaosa paikallismuseoista on tiivisti sidoksissa niitä ylläpitävien yhteisöjen muuhun toimintaan. Museoita ylläpitävät yhteisöt järjestävät museotoimintaan liittyviä tapahtumia museon ulkopuolella ja toisaalta museoissa järjestetään tapahtumia, joita ei perinteisessä mielessä ajatella museotoiminnaksi. Siksi paikallismuseotoimintaa voi olla hankalaakin eritellä muusta harrastus- tai kulttuuritoiminnasta.

Keskusteluissa paikallismuseotoimijoiden kanssa nousi esiin yllättävän samankaltaisia tarpeita museoiden ja yleisön kohtaamiseen liittyen. Yhtenä tärkeänä tavoitteena nähtiin uusien asiakasryhmien tavoittaminen ja uusien toimijoiden löytäminen paikallismuseoihin. Tärkeänä pidettiin myös perinne- ja historiatietouden siirtämistä sekä tarinoiden ja muistojen jakamista.

Uusia toimijoita ja vierailijoita pyrittiin tavoittamaan matkailuyhteistyön kehittämisellä ja mainostamalla museoita houkuttelevina toiminta- ja harrastusympäristöinä. Toimintamallit myös kehottavat ajattelemaan museon yleisötyötä laajemmin: Museota voi käyttää kurssien ja koulutusten järjestämiseen. Niiden avulla museoympäristöä voidaan esitellä avoimempana toimintaympäristönä, jonne eri alojen toimijat ovat tervetulleita.

Elävä Museo -vihkossa esiteltyjen toimintamallien tarkoitus on olla apuna paikallismuseoiden yleisötoiminnassa. Mallit esitellään vaihe vaiheelta ja kerrotaan mitä kunkin mallin toteuttamiseen tarvitaan ja millaisia mahdollisia yhteistyökumppaneita kannattaa hankkia. Toimintamalleilla tavoitellaan paikallisväestön aktivoimista, jotta museoiden toiminnassa liittäisi aktiivisia toimijoita jatkossakin. Ne eivät korvaa perinteistä maakuntamuseoiden maakuntatyötä eli kokoelmien hoitoon ja rakennusten kunnostukseen liittyvää apua.

Kokoelmiin, historiaan ja rakennushistoriaan liittyviä neuvoja kannattaa kysyä maakuntamuseosta.
Mallit eivät pääsääntöisesti vaadi uusia fyysisiä järjestelyitä, mutta jonkun täytyy koordinoida niiden toimivuutta, pitää yhteyttä tarvittaviin osapuoliin, sopia aikataulut ja liikkumisen museokohteeseen. Kaikessa toiminnassa täytyy muistaa, että museot ovat herkkiä ympäristöjä, joissa täytyy ottaa suojelunäkökohdat huomioon.

maanantai 19. marraskuuta 2012

EEMU seminaarin satoa

Esitykset piti muuttaa videoiksi, toivottavasti näkyvät. Videokuvakkeen oikeasta alalaidasta saa suurennettua esityksen koko ruudun kokoiseksi.

Sini Hirvonen: Kuka omistaa menneisyyden?

video


Riina Pesari: Taipalsaaren museokuvioiden tulevaisuus

video

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -seminaarin satoa

Hankkeen päätösseminaarissa kuulimme monenmoisia avauksia ja paljon mielenkiintoista asiaa hyvin lyhyessä ajassa. Seminaari kesti vain puoli päivää, mutta yrittäessäni tiivistää sen keskeisimmän annin toimittajalle tänä aamuna, aikaa meni yli puoli tuntia.


Seminaarin avasi Etelä-Karjalan museon oma väki: museotoimenjohtaja Päivi Partanen toivotti seminaarivieraat tervetulleiksi ja maakunta-amanuenssi Jukka Luoto kertoi millaiset seikat vaikuttivat EEMU -hankkeen syntyyn.

Sini Hirvonen esitteli puheenvuorossaan vapaaehtoistyön ja virkamiestyön törmäyskohtia. Hän on tehnyt Pro Gradunsa tästä aiheesta ja piti esityksensä sen pohjalta. Hän nosti esille tärkeitä asioita yleensä paikallismuseotoiminnasta. Paikallismuseoissa ei tiedetä mistä voidaan pyytää apua tai neuvoja museon hoitoon liittyvässä toiminnassa. Jo paikallismuseoihmiset ovat iäkkäitä, heillä on huoli siitä, kuka toimintaa jatkaa kun he väsyvät. Rahoitus voi olla ongelma etenkin kuntaliitosten yhteydessä. Rapistuvat rakennukset ovat myös yhteinen huolenaihe.  Yhtenä tärkeimmistä ohjenuorista Hirvonen nosti esiin keskinäisen kunnioittamisen tärkeyden. 

Etelä-Karjalan maakuntamuseon maakuntatyö on ollut sen verran näkyvää, että täällä paikallismuseot onneksi osaavat kysyä neuvoa maakuntamuseolta. Itse en ole kokenut yhtä suuria ristiriitoja paikallismuseotoimijoiden ja kunnan toimijoiden välillä, kuin mistä Hirvonen puhui. Näitä voi kuitenkin syntyä, ellei tiedosteta kunkin toimijan roolia museossa.

Kokkolan museotoimenjohtaja Kristina Ahmas kertoi Kokkolan museoiden Erityistietotoimistosta. ETT on Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon yhteydessä toimiva historiaharrastajien piiri, joka järjestää historiantutkimukseen liittyvää toimintaa. ETT:n jäseniä kutsutaan ”viisaiksi”. ETT kerää tietoa ja tarinoita rakennuksista ja kortteleista, järjestävät tilaisuuksia, joissa kaupunkilaiset voivat tulla kuulemaan viisaiden tarinoita, pitävät omaa palstaansa kaupunkilehdessä, järjestävät tutkimusretkiä metallinpaljastimien kanssa sekä pitävät omaa nettipalstaansa. Ahmas nosti heidän toimintansa keskeisiksi teemoiksi yhteisöllisyyden ja juurien vahvistamisen: Ihmiset haluavat olla osa yhteisöä ja ETT vastaa tähän tarpeeseen. Niin uusille kuin vanhoille kaupunkilaisille ETT tarjoaa kanavan löytää omat juurensa Kokkolasta. ETT madaltaa museoon tulemisen ja museotoimintaan osallistumisen kynnystä. Historiasta ja sen kerronnasta tulee vuorovaikutteista.

Yrittäjä Reetta Tourunen esitteli yritystoiminnan ja museotoiminnan yhteensovittamista sekä kertoi yhteistyöstä maakuntamuseon kanssa. Tourunen kertoi hänen yritystoimintansa olevan sellaista, että museotila toi siihen tarvittavan lisän. Museoympäristössä toimiessa on hänen mukaansa tiedostettava ympäristön rajoitteet ja otettava ne huomioon yritystoiminnassa. Joutsenon pitäjäntupa on siitä haasteellinen, ettei sinne tule juoksevaa vettä. Sen sijaan yrittäjä oli tyytyväinen, että tilassa on sähköt. WC:tä ei myöskään ole, mutta sen sijaan hyvin siisti huussi. Hän kertoi, että museotilassa toimiessaan hän on oppinut kokoajan uusia asioita niin yritystoiminnan rajoitteista kuin vuokranantajan toiminnasta: kaupunki ei välttämättä korjaa salamana tarvittavia paikkoja, vaan täytyy ensin etsiä käsiinsä oikea taho, jolle valittaa asioista. Toisaalta museorakennuksessa ei ihan mitä tahansa muutostöitä voida harkitsematta tehdäkään.

Miikka Kurri herätteli kommenttipuheenvuorossaan kysymyksiä paikallismuseotoiminnan kehittämisestä yritystoiminnan avulla. Paikallismuseot ovat ainutlaatuisia paikkoja perinteen säilyttäjinä. Paikallismuseotoiminnan kehittämisessä yritystoiminnan avulla täytyy tunnistaa vaikeudet ajoissa ja ottaa ne huomioon yritystoimintaa suunniteltaessa ja eri toimijoiden roolit museossa ja niiden merkitys on tunnistettava. Kurri muistutti myös, että yritystoiminta museoissa ei ole aivan vierasta, vaan tähänkin asti museopedagogia, museokauppa, jopa kokoelmapalvelut on voitu hoitaa ostopalveluina. 

Kahvitauon aikana seminaarivieraat saivat nauttia näytelmänpätkästä, joka kertoi museoteatterin tekemisestä. Hankkeen aikana on suunniteltu museoteatteria teatteriryhmä Temuta Ry:n kanssa Imatralle Teollisuustyöväen asuntomuseolle.

Keskustelijoina olivat Risto Kiljunen Tuuliaisen säätiöstä, Pertti Kolari Etelä-Karjala-instituutista, Helena Miettinen Mooses Putron muistosäätiöstä sekä Kaiho Nieminen Lyytikkälä-talo säätiöstä.
Paneelikeskustelussa käytiin läpi museoiden säätiöimistä ja sen kannattavuutta. Paneelin puheenjohtaja Risto-Olavi Koskinen nostatti hyvin keskustelua museosäätiöitä kannattavassa paneelissa. Huolimatta siitä, että puheenjohtaja härnäsi panelisteja puhumalla harvainvallasta, valistuneesta itsevaltiudesta sekä museoiden sementoimisesta lakkauttamisuhan alla, paneeli oli yllättävän yksimielinen siitä miten säätiöpohjainen museo toimii. Jäsenet saivat yleisön puolelleen myös siinä asiassa, että säätiöllä on enemmän uskottavuutta mm. kunnallishallinnossa kuin esimerkiksi yhdistyksellä, vaikka niiden toiminta olisi kutakuinkin samankaltaista. Panelistien mukaan säätiöllä on tietyt velvollisuudet, joita seurataan patentti- ja rekisterihallituksesta käsin. Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen jäsenet yleisöstä toivat esiin oman näkökantansa, jossa em. taho ei suinkaan seuraa säätiöiden toimintaa aktiivisesti. Paneeli sai aikaan hedelmällistä keskustelua yleisössä ja lopulta siitä muodostui hyvin interaktiivinen keskustelu, jossa myös yleisö sai sanoa vastalauseensa museosäätiöiden kannattavuudelle. 

Paikallisista museohankkeista oli pyydetty puhumaan Riina Pesari. Hän kertoi Taipalsaaren museotoiminnan roolista osana kirkonkylän matkailuinfra -hanketta. Taipalsaarella tulevaisuuden tavoitteena on, että museotoiminta ei jäisi lyhytaikaisten harjoittelijoiden ja vapaaehtoistoimijoiden vastuulle vaan kunnassa joku ottaisi tehtävän hoitaakseen.

Toiseksi viimeisestä puheenvuorosta jäi hyvä mieli erityisesti sen vuoksi, että alueella halutaan kehittää museotoimintaa. Viime aikoina on kuultu niin paljon museoiden lakkauttamisuutisia, että on raikasta kuulla vaihteeksi kuntien tulevaisuuden suunnitelmissa otettavan museotkin huomioon. Erityisesti museot kuuluvat lähelle matkailutoimintaa ja siksi niiden toimintaa onkin hyödyllistä kehittää yhdessä.

Viimeisenä puhui tämän blogin kirjoittaja. Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hankkeessa on työstetty nettisivuja, esitettä sekä videoita Etelä-Karjalan museoiden mainostukseen. Hankken keskiössä on kuitenkin ollut toimintamallivihkon kokoaminen. Vihko on koottu avuksi museoille yleisön kohtaamiseen. Siinä on selostettu yksityiskohtaisesti erilaisia toimintatapoja. Suurinta osaa vihkossa esitetyistä malleista on kokeiltu hankkeen aikana eri museoissa. Muutama on sellainen, jotka haluttiin mukaan, jotta voitaisiin jakaa hyviä toimintakäytänteitä.

Kaikissa puheenvuoroissa nousi esille yhteistyön tärkeys. Yhteistyötä on tehtävä toisten paikallismuseoiden, kunnan sekä maakuntamuseoiden kanssa. Jos halutaan lisää kävijöitä museoissa, täytyy saada myös matkailutoimijat ja matkailuinfot museotoiminnan taakse. Seminaariin osallistuneet paikallismuseoiden edustajat kiittelivät hanketta yhteistyöverkostojen luomisesta - mikä tuntui projektikoordinaattorista mahtavalta!

Kiitos kaikille osallistujille!

Puheenvuorot tulevat esille tänne mahdollisimman pian. Myös "Elävä Museo" -toimintamallivihko tulee jakoon tänne mikäli mahdollista.

maanantai 12. marraskuuta 2012

Muisteloita ja Museokoira


Jännittää. Huomenna on EEMU -hankkeen päätösseminaari ja monta mielenkiintoista puhujaa tulossa paikalle. Kysymyksiä ja keskustelua varmasti herää tai ainakin herättelee. Hanke ei onneksi aivan vielä päätyy, mutta kuitenkin on täytynyt alkaa kirjoittamaan loppuraporttia ja päättelemään keskeneräisiä kudelmia.

Hirveän paljon on tapahtunut, kun viimeksi ehdin kuukausi sitten tänne päivittämään asioita.

1.11. Näin Ylen aamu-tv:ssä Joutsenon Pitäjäntuvalla toimivan yrittäjän. Aamu-tv:ssä hän ei niinkään kertonut pitäjäntuvalla toimivan yrityksensä Teemataiteen toiminnasta, vaan esitteli koiraansa Alexia, joka on yksi Suomen harvoista koulukoirista. Koira on kuulemma kelpo apu sosiaalisissa tilanteissa. Uutinen on julkaistu Etelä-Karjalan uutisissa31.10.2012.

Koulukoira Alexia voi myös toisinaan tavata pitäjäntuvan toiminnassa. Samaisen koiran voi pyytää Teemataiteen jouluaiheisten työpajojen päätähdeksi, sillä hän viihtyy myös joulumuorin seurassa. Tuleekohan Alexista Suomen ensimmäinen museokoira?
Museon ja yritystoiminnan yhteistyö on sujunut hyvin Joutsenossa. Pitäjäntupa on siitä hyvä paikka yhdistää museo ja yritystoiminta, että tilat saadaan erotettua toisistaan. Yrittäjä toimii rakennuksen tuvassa ja museotilat on sijoitettu kamareihin. Näin ei tarvitse museoihmisenä tukka pystyssä heti, kun ajattelee museokoiraa mukana pitäjäntuvan arjessa.

Lisää iloisia uutisia:
Viime viikon lopulla saimme julkaistua ensimmäisen Etelä-Karjalan paikallismuseoita mainostavista videoista. Tämä on kuvattu Parikkalassa. Järjestimme siellä Taito Etelä-Karjalan toimipisteen kanssa muistelutapahtuman. Muistelussa haluttiin kerätä paitsi muistoja Hauta-Olliin liittyen, myös tarinoita liittyen meijerimuseoon tai saunameijereihin. Erityisesti vaihdepuhelin kirvoitti kertomaan tarinoita. Videolla esitellään osa. 

Muistoja Parikkalasta -video löytyy Youtubesta.




torstai 11. lokakuuta 2012

Luontoretki paikallismuseoon


Viime viikolla teimme Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa yhteistyössä luontoretken museoympäristöön.

Sitä on tullut havainnoitua, että museoita ympäröi joko luonnon tai ihmisen muovaama ympäristö, mutta koskaan aiemmin siihen museon välittömään lähiympäristöön ei kukaan ole ainakaan minua niin perusteellisesti perehdyttänyt. Meillä oli luonnonsuojeluyhdistyksestä asiansa tunteva opas pihalla kertomassa kasveista (niitä vielä oli näkyvissä!) sekä sammalista ja niiden ilmaantumisesta kyseisiin kohtiin.

Tätä tutustumisretkeä ei olisi varmastikaan toteutettu ellei sekä eräs paikallinen lastentarhanopettaja että eräs paikallinen museo olisi niin kovasti innostuneet ajatuksesta. Olimme keskustelleet tällaisesta luonnonsuojeluliiton ihmisten kanssa, mutta en meinannut keksiä missä lähteä tätä toteuttamaan. Aikakin tuntui olevan kortilla, koska yleisötapahtumaa olisi pitänyt ehtiä mainostaa.
Onneksi Etelä-Karjalan museon opeinfossa eräs paikallinen tarhantäti innostui ajatuksesta ja lähdimme järjestämään tätä. Mooses Putron museolla asiasta innostuttiin myös ja aikuisille luvattiin kahvit lasten syödessä eväitä.
Mooses Putron museo sijaitsee mahtavassa paikassa omalla niemellään järven ympäröimänä. Monta kertaa olin jo aiemmin pohtinut sitä, että siellä voisi käydä ihan vain sen paikan vuoksi. Museon kiinni ollessa kyläläiset käyvätkin siellä kävelyretkillä. 

Niemeen asti ei bussilla uskaltanut ajaa, koska tie oli osittain melkoista liejua. Museon opas haki lapset bussilta ja kertoi jo matkalla merkkihenkilöstä, jonka pihaan ollaan tultu vierailulle. Lapsia oli niin paljon, että pihassa porukka jaettiin kahtia. Toinen puolisko jäi tutkailemaan luontoa ulos oppaan johdolla ja toinen puolisko meni sisälle ihastelemaan museon esineistöä. Minulle tuli sellainen olo, että lapset jaksoivat sisälläkin keskittyä vähän paremmin kuunteluun, kun tiesivät saavansa myös ulkoilla.

Lapset vaikuttivat hyvin kiinnostuneilta. Onneksi opettajia oli monta, koska niemi tosiaan rajautuu järveen. Tontilla on omaa hiekkarantaa eikä ranta ole mitenkään jyrkkä. Vesi on kuitenkin niin kiinnostava elementti, että oli aivan tarpeellista kahden aikuisen tarkkailla, etteivät lapset menneet aivan veteen asti.
Nämä eskarit olivat ennenkin tutkailleet metsää ja tunnistivat osan kasveista, joista luonnonsuojeluyhdistyksen opas kyseli.

Kierrokselle lähdettiin katsomalla mitä paikalle tuodussa multakasassa kasvaa. Se johdatteli pohtimaan miten ne kasvit oikein liikkuvat paikasta toiseen?








Hankevetäjänä tietenkin yksi parhaista jutuista oli se, että sain kuulla museon, luonnonsuojeluyhdistyksen sekä päiväkodin yhteistyön jatkuvan. Sitä hanketyössä pelkää, että hankkeen loputtua hyvät käytännöt jäävät unholaan.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -seminaari


Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hankkeen päätösseminaarissa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja tuodaan esille hyviä esimerkkejä paikallismuseotoimintaan myös muualta Suomesta. Kaikille avoin ja ilmainen seminaari järjestetään yhteistyössä Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen kanssa. tiistaina 13.11. klo 12 alkaen Lönnrotin koululla Lappeenrannassa. Seminaariin tulee ilmoittautua etukäteen projektikoordinaattorille. 

Seminaarissa keskustellaan paikallismuseoiden hoidosta, hoitoon liittyvistä ongelmista sekä niiden avoinna- ja ylläpitoon löydetyistä ratkaisuista. Maakunnallisten ongelmien ja ratkaisujen lisäksi nostetaan esille hyviä esimerkkejä myös kauempaa. Museonjohtaja Kristina Ahmas tulee kertomaan Kokkolan museon yhteyteen perustetusta harrastajatoimijoiden Erikoistietotoimistosta. FM Sini Hirvonen nostaa esille kysymyksen, jota käsitteli etnologian opinnäytetyössään: ”Kuka omistaa menneisyyden?”

Etelä-Karjalasta nostetaan esille näkökulmia yritystoimintaan paikallismuseoissa sekä säätiömuotoisten museoiden ylläpitoon liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Seminaarin lopuksi kuullaan vielä meneillään olevista paikallismuseohankkeista Etelä-Karjalassa sekä julkistetaan Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö –hankkeessa kokeillut toimintamallit ja Etelä-Karjalan museoiden uudistettu verkkosivusto.

Seminaari on avoin kaikille ja maksuton. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 6.11. mennessä projektikoordinaattorille (anna-kaisa.ek @ lappeenranta.fi, 040 1309 196). Halukkaat voivat samalla ilmoittautua omakustanteiselle lounaalle lähistöllä sijaitsevaan kahvila El'Siin. Lounaan hinta on 8 ? / hlö ja sitä tarjoillaan 10.30 alkaen.

OHJELMA
12.00 Ilmoittautuminen   
12.30 Tilaisuuden avaus, Päivi Partanen, Lappeenrannan kaupungin museotoimenjohtaja
12.40 EEMU-hankkeen esittely, Jukka Luoto, Etelä-Karjalan museon maakuntatyöstä vastaava amanuenssi
13.00 Kuka omistaa menneisyyden? Sini Hirvonen, FM, etnologi
13.20 Erityistietotoimisto, Kristina Ahmas, Kokkolan kaupungin museotoimenjohtaja
Keskustelu
13.50 Kahvitauko
Dialogi Imatran teollisuustyöväen asuntomuseolle kesällä 2013 tulevasta näytelmästä, Temuta Ry
14.30 Yritystoiminnasta paikallismuseossa, Reetta Tourunen, artesaani, sosionomi, yrittäjä Teemataide Tmi
14.50 Kommenttipuheenvuoro, Miikka Kurri, Etelä-Karjalan museon rakennustutkija
15.00 Paneelikeskustelu: Säätiöt paikallismuseoiden ylläpitäjinä
Kaiho Nieminen (Lyytikkälä-talon -säätiö), Helena Miettinen (Mooses Putron muistosäätiö), Pertti Kolari (suunnitteilla oleva Kotkaniemen museosäätiö), Risto Kiljunen (Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö), puheenjohtajana toimittaja: Risto-Olavi Koskinen
16.00 Keskustelu           
16.10 Taipalsaaren museokuvioiden tulevaisuus, Riina Pesari
16.30 EEMU –hankkeen toimintamallien ja nettisivujen esittely, Anna-Kaisa Ek, Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö –hankkeen projektikoordinaattori
16.50 Loppukeskustelu   

EEMU –hankkeessa tehtyjä videoita paikallismuseoista katseltavissa seminaarin lopuksi n. 30 minuuttia. Seminaarin puheenjohtajana toimii Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen varapuheenjohtaja Jouko Siitonen.


Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 6.11.2012 mennessä projektikoordinaattori Anna-Kaisa Ekille joko sähköpostilla osoitteeseen anna-kaisa.ek(at)lappeenranta.fi tai puhelimitse numeroon 040 1309 196. Halukkaat voivat ilmoittautua omakustanteiselle lounaalle lähistöllä sijaitsevaan kahvila El’Siin, Snellmaninkatu 8, 53100 Lappeenranta.