torstai 7. helmikuuta 2013

Satelliittinäyttely


Hankkeelta toivottiin ratkaisuja siihen, miten museotoimintaa voitaisiin viedä lähemmäksi yleisöä. Monin paikoin ihmiset toivoivat paikallishistoriallista esineistöä tai näyttelyä esille sellaisiin tiloihin, joissa yleisö käy aktiivisesti. Parhaimmillaan museoesineiden vieminen yllättäviin tiloihin saa museovieraat käymään paikkakunnan toisissa mielenkiintoisissa nähtävyyskohteissa tai muissa kohteissa vierailevat käymään museoissa, jossa he eivät välttämättä olisi muuten käyneet.
Aiemminkin museot ovat toteuttaneet näyttelyitä mm. kirjastoihin, mutta tässä mallissa oli nimenomaan tarkoituksena, että mainosnäyttelyssä esiteltäisiin nimenomaan museossa meneillään olevaa näyttelyä. Toiveena on, että muutama hyvin valittu esine toimisi houkuttimena museovierailuun. Ei ole tarkoitus, että kirjastot, koulut, seurakuntasalit tai kirkkojen eteiset korvaavat paikallismuseot. Tavoitteena on herättää ihmisten mielenkiinto uudelleen museota kohtaan.
Monet kokevat, että museonäyttelyt eivät muutu kahteenkymmeneen vuoteen. Toisaalta paikallismuseoissa esinemäärä on valtava. Viemällä muutama esine toiseen tilaan esille saadaan ihmisten huomio kiinnittymään niihin uudella tavalla. Paikallisissa pyritään herättämään ajatus, että ”jos en tuotakaan esinettä ole huomannut edellisellä museokäynnillä, mitä muuta museossa vielä on näkemättä?” Ulkopaikkakuntalaisissa pyritään herättämään ylipäätään kiinnostus ja saada heidät huomaamaan, että lähistöllä on paikka, josta löytyy tietoa paikallishistoriasta.

CASE Nuijamaa
Nuijamaan museossa on kesäisin hyvin vähän kävijöitä. Paikalliset kuitenkin toivoivat paikallishistoriaa esille esimerkiksi seurakuntatalolle, jossa väki käy säännöllisesti. Yhdessä paikallisten asukkaiden ja Lappeenrannan seurakunnan kanssa päätettiin, että Nuijamaan museosta viedään kirkkotekstiilejä kertomaan kirkon historiasta vitriiniin kirkon eteiseen. Tavoitteena on, että satelliittinäyttely houkuttelee kävijöitä museoon, sillä kirkon eteiseen valittiin vain muutamia paikallisen kirkon historiasta kertovia esineitä. Lisää tietoa paikallishistoriasta saa vieressä olevasta kirkkorakennuksesta.

MITÄ TARVITAAN
-    Kuiva ja mahdollisesti lämmitetty tila: museoesineet eivät kestä suuria lämpötilan ja kosteuden vaihteluita. Kannattaa miettiä paikka sen mukaan, missä paikkakunnalla eniten vieraillaan. Paikkoja voivat olla esimerkiksi kirjasto, uimahalli, kunnantalo, pitäjäntupa tai vaikka huoltoasema.
-    Valaistus on hyvä ottaa huomioon tilaa valittaessa. Jos tila on hämärä, kannattaa tutkia ja keskustella voidaanko tilaan laittaa lisävalaistusta näyttelyesineille.
-    Vitriini: esineet kannattaa esitellä arvoisessaan paikassa ja toisaalta täytyy varmistaa niiden turvallisuus. Vitriinin voi parhaimmillaan viedä suoraan museosta, näin tekstejä ym. ei tarvitse tehdä uudelleen. Tilassa voi olla jo valmiiksi vitriini, silloin ei tarvita muuta kuin esineiden uudelleen asettelu.
-    Tekstit: ne voivat olla olemassa jo museossa, jolloin ne tarvitsee vain siirtää. Näyttelytilaan kannattaa laittaa teksti, jossa kerrotaan, että lisää tietoa aiheesta löytyy museorakennuksesta. Museossa kävijöille voidaan kertoa ja laittaa muiden aiheeseen liittyvien esineiden
-     lähistölle kyltti, että nämä esineet ovat esillä - - tilassa ja niihin voi käydä tutustumassa siellä.
-    Kirjallinen sopimus, jotta museon parissa työskentelevät tietävät missä esineet on ja jotta näyttelytilan hallinnoijille jää tieto kenen esineitä tilassa on. Ihmiset vaihtavat tehtäviä ja museoiden toimijat voivat muuttua, suulliset sopimukset unohtuvat helposti. Sopimukseen kannatta merkitä mihin asti esineet ovat ko. tilassa ja miten näyttelyajan umpeuduttua toimitaan: voidaanko sopimusta jatkaa ja kuka näyttelyn purkaa?

Toteutuksessa olivat mukana:
Etelä-Karjalan maakuntamuseo
Lappeenrannan seurakunta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti