Pääsiäinen Wolkoffin talomuseolla

-








Kuvat - Marjaana
Marjaana Kareinen on museoille sydämensä menettänyt asiakas ja tällä hetkellä asiakasraadin jäsen

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

-
Kuva
V esitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen. Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa avautuvassa, maakuntakeskukseksi kehittyvässä kaupungissa suunnilleen 1980-luvun lopulle saakka. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin vanhaan vuosina 1926–27 rakennettuun vesitorniin ja pohdiskelemaan sen ympärillä avautuvan Lappeenrannan kaupunkikuvaa ja kehitysnäkymiä ennen sotia. Vanhojen valokuvien tarkastelun lisäksi aikalaisnäkökulmaa tornista avautuvien maisemien tutkiskeluun tarjoaa arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin asemakaavasuunnittelun osana vuonna 1936 toteutet...
Lue lisää

Ruosteen punertama projektori ja Uus-Lavolan unohdettu elokuvateatteri KINO-KARI

-
Kuva
  Vanha ruosteinen elokuvaprojektori uhmaa aikaa omakotitalon pihamaalla. Näky hämmentää, vaikka olen pyöräillyt paikallisen matkakumppanini kanssa Uus-Lavolan vehreään omakoti- ja rivitaloidylliin varta vasten katsomaan projektoria ja etsimään paikkaa, jossa Uus-Lavolan unhoon painunut elokuvateatteri Kino-Kari esitti elokuvia vuosina 1955–1963.  Elokuvateatterin olemassaolo Uus-Lavolassa herättää ajatuksia, sillä Lappeenrannan läntisten kaupunginosien historian mieltää helposti paperinohueksi. Huhtiniemen maisemiin rakennettu Kuusimäki, Kourula, Sammonlahti ja Skinnarila ovat kehittyneet pääosin 1970-luvulta alkaen, kuten yliopistokin, ja Sammonlahden aluekeskus vasta 1980–90-luvun vaihteesta.  Uus-Lavolan ja Lavolan kaupunginosien historia juontaa kuitenkin kauemmas, aikaan ennen kaupunkiliitosta, jälleenrakennuksen ja kaupungistumisen vuosikymmenille, sekä ajanjaksolle, jolloin elokuvateatterit elävät Suomessa viimeistä suurta kultakauttaan ennen television läpimurtoa...
Lue lisää

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia

-
Kuva
Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia Lappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi.  Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa tutustutaan muutamiin Lappeenrannan vanhojen sahojen alueisiin. Näiden lisäksi on olemassa myös muutama muu saha, kuten esimerkiksi Lamposaaren saha. Kävelynä voi tehdä Kahilanniemen ja Pikisaaren yhdistetyn kävelyretken ja erikseen sitten Lauritsalan saha-alueelle suuntautuneen kävelyn. Ilmakuva Saimaalta, edessä Pikisaari; Rauma-Repola Oy, Pikisaaren saha. Kuvaaja: E Sarle 1949. Metsä-Saimaan saha; tukkeja kourussa. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari 1975. Keskusta...
Lue lisää