V esitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen. Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa avautuvassa, maakuntakeskukseksi kehittyvässä kaupungissa suunnilleen 1980-luvun lopulle saakka. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin vanhaan vuosina 1926–27 rakennettuun vesitorniin ja pohdiskelemaan sen ympärillä avautuvan Lappeenrannan kaupunkikuvaa ja kehitysnäkymiä ennen sotia. Vanhojen valokuvien tarkastelun lisäksi aikalaisnäkökulmaa tornista avautuvien maisemien tutkiskeluun tarjoaa arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin asemakaavasuunnittelun osana vuonna 1936 toteutet...
Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia Lappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi. Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa tutustutaan muutamiin Lappeenrannan vanhojen sahojen alueisiin. Näiden lisäksi on olemassa myös muutama muu saha, kuten esimerkiksi Lamposaaren saha. Kävelynä voi tehdä Kahilanniemen ja Pikisaaren yhdistetyn kävelyretken ja erikseen sitten Lauritsalan saha-alueelle suuntautuneen kävelyn. Ilmakuva Saimaalta, edessä Pikisaari; Rauma-Repola Oy, Pikisaaren saha. Kuvaaja: E Sarle 1949. Metsä-Saimaan saha; tukkeja kourussa. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari 1975. Keskusta...
Tullut käyttöikänsä päähän, ei ole kannattavaa korjata (eli päästetty liian huonoon kuntoon), ei ole käyttötarkoitusta , on liian kallis ylläpitää , on liian pienet tilat , mutta myös liian isot tilat , sekä tietenkin jo tuttuakin tutumpi; sisäilmaongelmainen . Nämä ovat vakiintuneita syitä, joilla perustellaan olemassa olevan rakennuskantamme purkamista. Monet näistä syistä olisivat ratkaistavissa ammattitaitoisella korjaamisella, paremmalla, kokonaisvaltaisella ja ennakoivalla suunnittelulla - tai usein ihan vain säännöllisellä ylläpidolla ja huoltamisella. Tiurun sairaalan parvekkeita. Kuin Paimion parantola, mutta paremmalla näköalalla. Tämäkö arkkitehtuurin aarre on arvonsa menettänyt, eikä säilyttämiseen kannata panostaa? Kuva: Anna-Maija Tapani 2024. Mitä rakennuskannan purkaminen kertoo meistä? Purkujen juurisyy on asenteissa ja arvomaailmoissa: mikä koetaan tärkeäksi ja mihin ollaan valmiita panostamaan. Meillä Suomessa on Euroopan nuorin rakennuskanta. Yli...
Kommentit
Lähetä kommentti