Tanskanmaalla


Lappeenrannan museot sai Erasmus+ liikkuvuusavustusta, jonka avulla museoiden henkilökunta pääsee tutustumaan muihin eurooppalaisiin museoihin. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat rajaseudut ja se miten rajaan liittyvää tematiikkaa käsitellään ja esitellään museoiden näyttelyissä.  Ensimmäinen matka tehtiin Tanskaan 11. – 16.6.2018 ja viikko oli ohjelmaltaan tiivis ja mielenkiintoinen.


                                                        Riina Nurmio, Satu Ståhlberg ja Reija Eeva. Kuva Rikke Revsholm


Maanantaiaamulla klo 9 lentokone laskeutui Billundin lentokentälle ja olimme Tanskanmaalla. Matkustimme paikallisbussilla maaseudun läpi Koldingiin. Heti maanantaina ohjelma pyörähti käyntiin ja tutustuimme Nicolai kulttuurikeskukseen, jossa on tiloja lapsille ja nuorille, konserttisali, taidegalleria, elokuvateatteri, kahvila-ravintola ja kunnan valokuva-arkisto. Iltapäivällä kävimme vielä omin päin turisteina Koldinghusin linnassa. Linna paloi pahoin vuonna 1807 ja oli raunioina hyvin pitkään. Restauroitu linna avattiin yleisölle museona vuonna 1989. Kesän 2018 vaihtuvana näyttelynä on The Splendour of Power, jossa on esillä kuninkaallisten koruja sekä vallan merkkejä.



                                                         Kulttuurikeskus Nicolain tiloja. Kuvat Riina Nurmio



                                                      Satu ja Reija matkalla Koldinghusin linnaan. Kuva Riina Nurmio



                                                                             Koldinghusin sisäpiha. Kuva Reija Eeva




                                                                 Koldinghusin vanha linnankirkko. Kuva Riina Nurmio


Koldinghusin uusittuja pilareita ja kerrostasanteita. Kuva Riina Nurmio


                                              Kuningatar Caroline Mathilden 90 kilon painoinen toilettilaukku, jossa on 30                                              hopeista osaa. Kuva Riina Nurmio


                                                                The Splendour of Power näyttely. Kuva Reija Eeva


                                                     Tiaroja The Splendour of Power näyttelystä. Kuva Satu Ståhlberg


Tiistaina vierailimme Trapholtissa, joka on taide- ja designmuseo. Aamupäivällä vaihdoimme kokemuksia museon henkilökunnan kanssa näyttelyiden ja tutkimuksen tekemisestä ja projekteista sekä kiersimme näyttelytiloja. Mielenkiintoinen näyttely Trapholtissa on Din Udstilling/Your Exhibition. Siinä esitellään museon kokoelmia, mutta sen lisäksi kävijän on mahdollista tehdä oma näyttely museon kokoelmaan kuuluvista esineistä. Museo tekee jatkuvasti tutkimusta siitä kuinka kävijöiden osallistaminen vaikuttaa museokokemukseen ja jopa yleiseen elämänhallintaan. Din Udstilling/Your Exhibition tilassa on esillä 200 museon kokoelmiin kuuluvaa objektia, jotka on numeroitu. Kävijä valitsee näistä itselleen ensin 12 mieluisinta ja karsii ne lopulta kuuteen esineeseen. Valinnat tehdään näyttelytilassa olevilla työpisteillä ja esineet asetellaan virtuaaliseen näyttelytilaan samoilla työpisteillä. Asiakkaiden virtuaalisia näyttelyjä on esillä museossa useilla näytöillä. Muutaman kerran vuodessa museon henkilökunta valitsee asiakkaiden virtuaalinäyttelyistä sellaiset, jotka toteutetaan konkreettisilla esineillä.

Kuva Reija Eeva

                                    Din Udstilling/Your Exhibition näyttelytilaa, jossa on museon kokoelmaa ja keskellä                                 yleisön työpisteet. Kuva Reija Eeva

Näyttö, jossa pyörii kuvia asiakkaiden tekemistä näyttelyistä. Kuva Riina Nurmio


Arne Jacobsenin suunnittelema moduulikesämökki Trapholtin piha-alueella. Kuva Satu Ståhlberg


Iltapäivällä tutustuimme Koldingin kaupunginarkistoon, jossa on suuri valokuvakokoelma. Toiminnasta yritetään tehdä mahdollisimman läpinäkyvää ja helposti lähestyttävää. Arkistossa todella panostetaan siihen, että se on kaupunkilaisia varten. Arkisto haluaa olla materiaalipankki kaupunkilaisille ja tarjota aineistoja käyttöön. Illalla osallistuimme vielä Triangeli alueen kuntien kulttuurityöntekijöiden tapaamiseen, jossa esiteltiin tämän vuoden kulltturifestivaalin tarjontaa.


Keskiviikkona vierailimme Christiansfeldissä sekä raja- ja uudelleenyhdistymismuseossa. Matkalla poikkesimme Skamlingsbankeniin, joka on Etelä-Jyllannin korkein kohta. Se on ollut tärkeä kokoontumispaikka tanskalaisille. Ensimmäinen kokoontuminen oli vuonna 1843 ja seuraavan sadan vuoden ajan kokoontumiset olivat hyvin poliittisia ja keskittyivät tanskalaisen kulttuurin vaalimiseen. Vuodesta 1998 paikalla on taas pidetty tapahtumia.

Näkymä Skamlingbankenilta. Kuva Reija Eeva


                                  Obeliski on 16 metriä korkea ja se on koottu 25 kivestä. Obeliski pystytettiin vuonna                                    1863, mutta vuonna 1864 alue miehitettiin ja preussilaiset räjäyttivät sen. Vuonna                                  1866 obeliski oli taas pystyssä. Kuva Riina Nurmio


Christiansfeld on Unescon maailmanperintökohde. Tanskan kuningas Christian VII kutsui Herrnhutilaiset rakentamaan kaupungin 1770 luvulla. Se on yksi parhaiten säilyneitä herrnhutilaisten rakentamia kaupunkeja. Kaupungissa on selkeä pohjakaava, jossa on samansuuntaiset rinnakkaiset kadut ja niitä yhdistää kaupungin keskellä aukio. Aukion laidalla ovat kaupungin suurimmat ja tärkeimmät rakennukset. Talot on suurimmaksi osaksi rakennettu vaaleankeltaisista tiilistä.

Kuva Reija Eeva


                                                                    Kuvat Riina Nurmio




Iltapäivällä tutustuimme raja- ja uudelleenyhdistymismuseoon. Se on vapaaehtoisten ylläpitämä museo, joka keskittyy vuoden 1920 tapahtumiin. Aivan museon lähellä kuningas Christian ratsasti vanhan rajan yli valkoisella hevosella, kun Etelä-Jyllanti liitetiin takaisin osaksi Tanskaa. Museossa on myös näyttely, joka kertoo nykyihmisten elämästä rajalla ja rajan vaikutuksista arkielämään.



Kukkakimppu vuodelta 1920. Tällaisia kukkakoreja ja kimppuja oli kukkaistytöillä, jotka olivat tervehtimässä kuningasta vanhalla rajalla. Kuva Riina Nurmio


Torstaiaamupäivän vietimme Koldinhusin linnassa museon henkilökunnan kanssa ja pääsimme kulissien taakse. Kuulimme The Splendour of Power näyttelyn tekemisestä ja suunnittelusta. Oli mielenkiintoista verrata omaa näyttelykokemusta tekijöiden näkemyksiin. Meille kerrottiin, että Koldinghus käyttää todella paljon vapaaehtoisia. Heitä osaamistaan hyödynnetään monenlaisissa töissä ja he työskentelevät säännöllisesti muutaman tunnin päivässä. Vapaaehtoiset ovat luonteva osa Koldinghusia ja sen henkilökuntaa.


Koldingin vanhoja taloja. Kuva Riina Nurmio



Koldingin yliopisto edustaa uutta arkkitehtuuria. Kuva Riina Nurmio


Perjantai oli matkan viimeinen ohjelmallinen päivä. Silloin kävimme Saksan puolella ja matkalla rajalle pysähdyimme Sönderborgissa ja vierailimme Sönderborgin linnassa. Siellä kaikissa näyttelyissä tekstit olivat tanskaksi ja saksaksi. Tutustuimme Sönderborgissa tanskan saksalaisvähemmistön museoon ja Dannevirkessä Saksan puolella saksan tanskalaisvähemmistön museoon. Molemmissa korostettiin kulttuurien limittymistä ja luontevaa rinnakkaiseloa. Rajan paikka vaihtuu, mutta ihmiset ovat pysyneet paikoillaan.  

                                                                          Sönderborgin linna. Kuva Riina Nurmio


Linnan sisäpihalla osui silmiin kovin tutunoloinen pakettiauto. Kuva Riina Nurmio


I maailmansodasta kertova näyttely Sönderborgin linnassa. Kuva Reija Eeva


Kaksikielisiä paikannimikylttiehdotuksia Sönderborgin Deutsches Museumissa. Kuva Reija Eeva


Danevirke museum. Kuva Riina Nurmio


Kirjoittaja on Lappeenrannan museoiden alue- ja yleisötyö amanuenssi Riina Nurmio






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia

Arjen ja yllätysten monumentit - museoharjoittelussa kulttuuriympäristötiimissä

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta