Virkin salotuvan navetan kengitys


Salotupa sijaitsee Joutsenon Korvenkylässä lähellä Aholan kylää. Sen omistaa nykyisin Joutsenon kotiseutuyhdistys. Selma ja Tyyne Virkki lahjoittivat tuvan vuonna 1985 yhdistykselle. Se on rakennettu 1800-luvun lopulla. Salotupa oli käytössä viimeistä kesää vuonna 1972.

Salotupa


Navetta 

Joutsenossa on ollut salotupia monella kylällä. Museoitu salotupa kertoo entisajan karjataloudesta ja maataloustöistä. Kesäisin lehmät oli tapana viedä salolle, kauemmas päätilasta laitumelle. Salotuvilla hoidettiin ja lypsettiin lehmät sekä tehtiin piimät ja voit. Virkin salotuvalta oli päätilalle matkaa noin kuusi kilometriä.

Salotupa oli alun perin savupirtti. Se käsitti aluksi vain tuvan, mutta myöhemmin siihen lisättiin niin kutsuttu pikkuhuoneiden puoli. Näiden väliin jää eteinen, jonka perällä on maitohuone. Se on rakennettu rakennuksen pohjoispuolelle kallion päälle. Maitohuoneen lattia on yhden laudan paksuinen ja tehty haapahirsistä. Näin varmistettiin huoneen pysyminen kylmänä.

Salotuvan pihapiirissä on myös läävä, jossa lehmät, kanat ja porsas saivat suojaa öisin. Lehmiä sinne on mahtunut ainakin kuusi. Läävä on todennäköisesti rakennettu myös 1800-luvun lopulla. Ulkorakennuksiin kuuluu läävän lisäksi latukka eli pieni lato, sarraimeksi kutsuttu toinen lato sekä savusauna. Nykyinen savusauna on tuotu paikalle noin 30 vuotta sitten.


Alimmat hirret olivat maata vasten ja osittain maan sisällä


Salotuvan läävän alimmat hirret olivat maankohoamisen seurauksena alkaneet lahota. Rakennus piti siis kengittää eli vaihtaa alimmat vaurioituneet hirret. Toimenpide on kuulunut perinteisesti hirsirakennuksen määräajoin tehtävään kunnossapitoon. Joutsenon kotiseutuyhdistys sai vuodeksi 2019 Museovirastolta avustusta läävän kengitykseen.

Työt alkoivat kesäkuun alussa salotuvalla maan poistolla navetan ympäriltä. Se tehtiin kaivurilla. Hirsitöitä on ollut tekemässä kolme yhdistyksen jäsentä kerrallaan, kokoonpanon hieman vaihdellessa. Hirret löytyivät yhdeltä yhdistyksen jäseneltä Joutsenosta. 

                                                 Päädyn alin hirsi on jo vaihdettu

Hirsien vaihtamiseksi rakennusta pitää nostaa tilapäisesti. Perinteisesti rakennuksia on nostettu puukiilojen avulla ja vipuamalla miesvoimin. Nykyisin työ käy nopeammin riittävän nostokykyisten tunkkien avulla.

                                            Tällaisilla tunkeilla hirsikehikkoa nostetiin

Kengityksessä on hyvä käyttää kuivatettuja hirsiä jolloin painuminen ja hirsien
mahdollinen vääntyminen on vähäisempää. Uusi hirsi työstetään vanhan poistettavan hirren muotoon. Se sovitetaan seinään ensin alustavasti, jotta ylemmästä hirrestä saadaan hirsivaralla piirrettyä selkäpuolen veistokohdat. Uuden hirren mittojen ja muodon tulee olla vanhan hirren mukaiset.

                                 Alin hirsi on poistettu. Seinää on tuettu noston ajan följarilla.

Lämmitettävissä rakennuksissa pitää huolehtia ennen nostoa, että savuhormit eivät pääse vaurioitumaan. Ovet ja ikkunat pitää myös poistaa. Navetan kengitys oli yksinkertaisempi työ, koska siinä ei ole savuhormeja eikä ikkunoita. Nurkkakivet aseteltiin kengityksen yhteydessä paremmin paikoilleen.

Alimpien hirsien lisäksi kengitysporukka vaihtoi auringon puoleisen päädyn hirsiä. Hirsitöihin meni kolmisen viikkoa, kun töitä tehtiin silloin kuin muilta menoilta joudettiin. Heinäkuun alussa ennen ensimmäistä avoinnaolo viikonloppua sora oli vielä levittämättä navetan ympärille.

Auringon puoleiseen päätyyn vaihdettiin myös hirsiä



Virkin salotuvan ovet avautuvat heinäkuussa yleisölle. Salotupa on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin heinäkuussa.

 6.-7.7. klo 12 – 16

13.-14.7. klo 12 – 16

20-21. 7. klo 12 – 16

27.-28. 7. klo 12 – 16

Paikalla on kotiseutuyhdistyksen edustaja esittelemässä rakennuksia ja kertomassa elämästä salotuvalla.



Teksti ja kuvat Lappeenrannan museoiden maakuntatutkija Riina Nurmio




Kommentit