Kävellen Lappeenrantaa tutuksi: Armilan koulu ja Kesämäen koulu

Kevät on tullut ja sen myötä kävelyretket ympäri kaupunkia. Etelä-Karjalan museolla avautuu viikolla 17 Jalmari Lankisen näyttely: Jalmari Lankinen – Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja. Näyttely esittelee häntä enemmän valokuvaajana kuin arkkitehtinä, jona hän on tullut suurelle yleisölle enemmän tutuksi. 

Ajattelinkin, että voisin pyörähtää pikakävelyllä ja käydä yhdessä Lankisen rakennuskohteessa, joka sattuu olemaan melko lähellä omaa kotiani. Se on varmasti kaikille lappeenrantalaisille tuttu kohde, mutta myös niille, jotka ovat Lappeenrantaan saapuneet koskaan junalla.  Rakennus nimittäin sijaitsee aivan juna-aseman lähettyvillä.  Juna-asemalta suunnistaessa kaupunkiin päin, rakennus jää vasemmalle puolelle puistoaluetta, ja se sijaitsee aivan Vanhan hautausmaan kulmalla. 

Rakennus on vuonna 1938 valmistunut Armilan kansakoulu, sittemmin Armilan koulu. Rakennuksessa ei tosin enää ole koulutoimintaa, vaan se on kunnostettu joitakin vuosia sitten yrityskäyttöön. Kansakouluna rakennus ehti toimia vuoteen 1974, jonka jälkeen nimi muutettiin Armilan kouluksi.  Armilan koulussa koulutyö lopetettiin vuonna 2013, yli 70 vuoden jälkeen.  Moni ei ehkä tiedäkään, että rakennus toimi sodan aikana muutaman vuoden sotasairaalana. Se ehti toimia hyvin lyhyen aikaa kouluna ennen sodan syttymistä, jolloin rakennus muutettiin nopealla aikataululla sotasairaalaksi. 


Mustavalkoinen maisemakuva, jossa kuvan keskiössä suuri valkoinen rakennus.
Armilan kansakoulu vastavalmistuneena; arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema funktionalistinen koulurakennus. Kuva: Aarne Pietinen, 1939, Lappeenrannan museot.

Armilan kansakoulu rakennettiin alati kasvavan kaupungin koulutustarpeisiin. Se rakennettiin hieman keskustasta kauemmas, jossa tilaa riitti isolle koululle ja pihamaalle. Lappeenrannan museoiden kuva-arkiston kuvista näkee hyvin, miten alue on muuttunut. Alueella ei ole vielä tuolloin ollut mm. punatiilisiä kerrostaloja puiston vieressä, eikä matalampaa koulurakennusta, joka sijoittuu Lankisen rakennuksen ja uudempien asuinkerrostalojen väliin. 


Mustavalkoinen maisemakuva, jossa etualalla ihminen hameessa työntää maitokärryjä hiekkatietä pitkin. Taustalla valkoinen iso rakennus ja taivas.
Armilan kansakoulu valmistuneena. Kuva: Jalmari Lankinen 1938, Lappeenrannan museot.

Rakennus edustaa funktionalismia parhaimmillaan. Rakennuksen muotokieli on selkeää ja kaunista, ja vaalea väritys korostaa vielä muotojen selkeyttä. Rakennus koostuu kahdesta kolmekerroksisesta osasta, jotka ovat yhdistettynä toisiinsa n. 120 asteen kulmassa. Keskellä liitoskohtaa on tornimainen yhdysosa, jossa on hienot ikkunarivit. 


Rakennuksen pyöreä tornimainen kulma. Kuvattu alhaalta ylös, taustalla näkyy taivasta.
Kuva Armilan koulusta, yksityiskohta. Hanna Lommi, 2021.

Rakennuksen yksityiskohtia voisi tuijotella kauemminkin, mutta keväinen sää yllätti viileydellään ja minun oli pakko jatkaa matkaa, jotten jäätyisi. 

Armilan koululta suunnistin sitten Kesämäenkoululle päin, oikaisten Tykki-Kiviharjun puutalokorttelin läpi.  Aluetta voisi kierrellä pitkäänkin, sillä joka kerta kun sinne eksyy, huomaa uusia yksityiskohtia vanhoissa puurakennuksissa.  Alue on vanha työläiskortteli, joka on nykyisin erittäin suosittu asuinalue. Alueen viehättävyys, rakennusten lisäksi, liittyy varmasti pihojen pienuuteen ja kapeisiin kujiin. Kävellessä alueella tulee olo, että kävelee leikkikaupungissa, jossa jokainen rakennuksen ja pihan yksityiskohta on tarkkaan harkittu osa kokonaisuutta. Talojen värityskin on suurelta osin pastellinen. 


mustavalkoisessa kuvassa nainen kävelee kuvaajasta poispäin pitkin  kapeaa hiekkatietä, jota reunustavat vanhat puutalot.
Tykki, näkymä Kangaskadulta etelään. Kuva: Mikonsaari Aarne A., 1968–1979, Lappeenrannan museot.




Vanhan puurakennuksen seinä, jossa on ikkuna ja ovi. Seinän maalipinta hilseilee.
Kiviharjua, yksityiskohta puutalosta. Kuva: Matti Juhani Väkevä, 1970–1979, Lappeenrannan museot.

Alueella on vanhojen puurakennusten välissä uudempiakin rakennuksia, osa 1950-luvun rintamamiestyyppisiä taloja, ja aivan uutta tuotantoakin löytyy.  Alueesta löytyy Lappeenrannan museoiden Finnasta joitakin kuvia, joissa kujien kapeus tulee hyvin esiin. 


Mutkitteleva hiekkatie, jonka varrella on puutaloja.
Kiviharjunkatu Tykki-Kiviharjussa 1970-luvulla. Kuva: Matti Juhani Väkevä, Lappeenrannan museot.

Sain selville Lappeenrannan kadunnimet -opuksesta (Laila Lehikoinen 1982), että alueen nimi juontaa juurensa tietystä henkilöstä. Kaupunginosan ensimmäinen asukas on ollut ruotusotamies Juho Ekqvist. Hän on sotaväessä ollessaan saanut nimen Tykki. Alue on vuosien saatossa kulkenut nimillä Tykinkylä ja Tykinkaupunki. Virallinen nimihän alueelle on Tykki-Kiviharju.  Alue on kuulunut Reijolan tilaan ja Kiviharju on ollut tilan kantatalon yhden osan nimi. Molemmat nimet haluttiin säilyttää kaupunginosan nimessä. 

Tykki-Kiviharjun ohitettuani, ja Simolantien ylitettyäni, saavun ensin Kesämäen alakoulun pihaan, joka edustaa kampustyylistä koulurakentamista. Yhtä isoa koulurakennusta ei ole, vaan isolla rinnetontilla on pienempiä rakennuksia siroteltuna ympäriinsä. Lisäksi alueella on kolme hieman isompaa rakennusta, joista yhdessä sijaitsee liikuntasali, toisessa on kouluruokala ja kolmannessa teknisentyön tilat. Lisäksi tontille on rakennettu 2000-luvulla isompi koulurakennus, jossa toimii Itä-Suomen Lappeenrannan koulun yksikkö.  Alueella on myös uutuutta kiiltävä uusi päiväkotirakennus (Kesämäen päiväkoti), joka valmistui vajaat kymmenen vuotta sitten. 


Koulurakennus ja sen pihapiiriä kangasmaastossa.
Kesämäen koulun aluetta, Hanna Lommi 2021.

Kesämäen koulun sivuilta löytyy tietoa alakoulun historiasta. Rakennukset ovat valmistuneet vaiheittain, ensimmäisten pienten kouluyksiköiden noustessa pystyyn jo 1950-luvulla, viimeisimmät rakennukset ovat valmistuneet 1960-luvulla. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Reino Ahjopalo, samainen henkilö, joka suunnitteli myös linnoituksessa sijaitsevan radiotalon.  Alue on toiminut ennen rakennustöitä rakuunoiden harjoitusalueena. Rakennuksissa on 1-3 luokkahuonetta per rakennus. 


Mustavalkoinen kuva matalasta rakennuksesta lumisessa maisemassa. Edessä mäntyjä.
Kesämäen koulu talviaikaan. Kuva: Aarne Mikonsaari, 1968-89, Lappeenrannan museot.

Yläkoulu sijaitsee Lavolankadun toisella puolella aivan Ristikankaan hautausmaan vieressä. Yläkoulu kulki aikaisemmin nimellä Kesämäenrinteen koulu, ja sitä ennen Saimaan yhteislyseo.  Rakennus on parhaillaan peruskorjauksessa. Koulurakennuksessa on toiminut aikaisemmin myös Kesämäen lukio, mutta se lakkautettiin jo vuonna 1996.  Nykyisellään Kesämäen koulun 6.-9. luokkalaiset työskentelevät väistötiloissa, mutta kouluun on tarkoitus muuttaa takaisin kesän jälkeen. 


Mustavalkoinen kuva isosta rakennuksesta. Etualalla hiekkakenttä, jossa vaalea auto pysähdyksissä.
Saimaan Yhteiskoulu, Kesämäki; koulurakennuksia lentokentän suunnasta. Kuva: Kuvapaja, 1958, Lappeenrannan museot.



Armilan koulun lisäksi muita Lankisen rakennuksia Etelä-Karjalassa ovat esimerkiksi Tiurun sairaala Joutsenossa ja Tainionkosken koulu Imatralla.


Etelä-Karjalan museo on auki seuraavasti: 

ti-su 11-17

Tervetuloa tutustumaan 2.5.2021 alkanen museon uuteen näyttelyyn:

Jalmari Lankinen – Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja


Jutun kirjoitti Hanna Lommi, joka toimii Lappeenrannan taidemuseon yleisötyön amanuenssina.









Kommentit

  1. Mielenkiinnolla olen seurannut koulun remonttia. Yksi asia on pistänyt siinä silmään. Miten museovirasto on hyväksynyt talon julkisivun muuttamisen radikaalisti. Peltivuorattu pääty ei ole vanhaan rakennukseen tyylillisesti sopiva.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kysymyksestäsi. Tarkoittanet varmasti Kesämäenrinteen rakennusta. Selvittelin asiaa meidän museon kulttuuriympäristötiimin jäseniltä. Sieltä rakennustutkija Noora Gherghel vastasi tuon päädyn laajennusratkaisun olleen välttämätön, jotta rakennus voisi yhä jatkaa koulurakennuksena.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti