Etelä-Karjalan monumentit kartalle ja kokoelmiin

Lappeenrannan museot toteutti loppuvuonna 2023 ja alkuvuonna 2024 hankkeen, jossa kartoitettiin Lappeenrannan kaupungin alueella sijaitsevat muistomerkit ja julkiset taideteokset. Lappeenrannasta monumentteja löytyi lähes 400 kappaletta. Toukokuussa 2024 kartoitukselle käynnistettiin Karjalan kulttuurirahaston tuella lokakuun lopussa päättynyt jatkohanke, jossa inventoitiin myös muiden Etelä-Karjalan kuntien alueilla sijaitsevat monumentit. 

Jatkokartoituksen piiriin kuuluivat Luumäen, Lemin, Savitaipaleen, Taipalsaaren, Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan monumentit. Alkujaan tiedossa oli noin 220 kartoitettavaa kohdetta, mutta lopulta niitä löytyi aktiivisten kansalaisten avulla Etelä-Karjalan kunnista yhteensä 331 kappaletta.  

Kartoitushankkeen tavoitteena oli tallentaa museoiden kokoelmiin tiedot löydetyistä monumenteista ja julkaista ne soveltuvilta osin myös suuren yleisön saataville. Samalla monumenttien kunto ja sijainti tarkistettiin ja ne dokumentointiin valokuvaamalla paikan päällä.  

Miten kartoittaminen tapahtui? 

Monumenttien kartoittaminen alkoi työpöydän ja tietokoneen äärestä: ennen maastoon lähtöä monumentit oli listattava ja paikannettava. Pohjatyön lähteenä käytettiin erilaisia julkaisuja, ei-painettuja lähteitä (kuten kohdeluetteloita, nettisivuja, blogeja, ilmakuvia ja suullista perimä- ja muistitietoa) ja kartta-aineistoja. Kohteet listattiin taulukkoon, jotta niiden tiedot olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia ja helposti löydettävissä.  

Kartoittaminen vaati myös tiettyjen rajausten tekemistä: piti päättää, mitä kartoitetaan ja mitä puolestaan jätetään kartoitustyön ulkopuolelle. Selkeitä kartoituskohteita olivat muistolaatat, -kyltit, -kivet, -patsaat ja –reliefit. Lisäksi päätettiin kartoittaa “jalustalle nostetut”, selvästi muistomerkiksi tarkoitetut objektit, tiedettyjen tekijöiden kivi- ja kalliokaiverrukset, muistolaatoin merkityt geologiset ja arkeologiset kohteet, hautausmaiden merkkihenkilöitä tai henkilöryhmiä muistavat monumentit ja muut, esimerkiksi tapahtumiin liittyvät muistokivet, kirkkoihin liittyvät, ulkotiloissa sijaitsevat muistomerkit, sekä ulkotiloissa sijaitseva julkinen taide. Sisätiloihin tai arkkitehtuurin osaksi sijoitetut muistomerkit ja taide, yksityishenkilöt ja muistolaatoin merkitsemättömät kohteet sen sijaan rajattiin kartoituksen ulkopuolelle.  

Listauksen valmistuttua kohteita lähdettiin kartoittamaan maastokäynneillä. Kartoitusreitit kulkivat pitkin Etelä-Karjalaa, läpi metsäpalstojen, pelto-ojien ja pusikoiden välillä hyvinkin epämääräisten muistitietojen ohjaamana. Kohteen löytyessä se valokuvattiin useammasta suunnasta ja sen tarkat karttakoordinaatit tallennettiin myöhemmän löytymisen varmistamiseksi. Samalla haastateltiin paikallisia, ja saadut lisätiedot, monumentteihin liittyvät tarinat ja suullinen perinne kirjattiin ylös ja siirrettiin talteen aiemmin laadittuun taulukkoon.  

Osa monumenteista oli pahasti pusikoitunut. Kuvassa Aittakosken patterin vuonna 1996 pystytetty muistomerkki, joka sijaitsee Villalassa Uutelan tilan läheisyydessä. Jatkosodan alkupäivinä patterin miehistön kymmenestä miehestä seitsemän surmansa tällä paikalla. Myös seitsemän muuta miestä haavoittui. Tykkipatterin nimi johtuu sen perustamispaikasta, Ylämaan ja Luumäen rajoilla olevasta Aittokoskesta. Patteri siirrettiin sodan alussa Nutikan kylään. Muistolaatassa on teksti "AITTAKOSKEN PATTERIN TÄLLÄ PAIKALLA / 16.7.1941 SAAMASSA GRANAATIN TÄYSOSUMASSA / KAATUNEIDEN LUUMÄKELÄISTEN MUISTOLLE" sekä alla 7 vainajan nimeä syntymävuosineen. Kuva: Päivi Makkonen 2023. Lappeenrannan museot.

Osa tiedossa olleista kohteista jäi maastokäynneistä huolimatta dokumentoimatta: joko niitä ei löytynyt tai ne eivät enää olleet olemassa. Kohde saattoi olla lahonnut pois, siirretty, poistettu tai varastoitu. Jotkut kohteet myös sijaitsivat suljetulla, esimerkiksi sotilasalueella, jonne ei edes dokumentointitarkoituksessa ollut pääsyä. Joissain kohteissa myös kiinteistön omistajat kielsivät monumentin dokumentoinnin.  

Joskus monumentista on vain rippeet jäljellä, kuten tässä ensimmäisen leirikirkon muistomerkin tapauksessa. Linnoituksen kaupunginosan venäläisen varuskunnan sotilasleirejä varten pystytettiin nykyisen Maasotakoulun alueelle, Lentokentän kaupunginosaan, vuonna 1901 hirsirakenteinen, ortodoksinen leirikirkko. Kirkko purettiin eri lähteiden mukaan joko vuonna 1903 tai 1904, ja sen sijaintipaikalle pystytettiin ortodoksiperinteen mukaisesti muistokivi. Rauta-aidoin rajattu, kahdesta kivipaasista koottu muistokivi siirrettiin todennäköisesti 1920-luvulla nykyisen lentokentän rakentamisen tieltä metsään, kentän reuna-alueelle. Muistokivestä on jäljellä enää päällekkäin asetellut kivipaasit ja pieni pala siihen kiinnitettynä ollutta rautaristiä. Kuten ortodoksiristi, myös kiveen kiinnitettynä ollut muistolaatta on kadonnut. Laatan kiinnityskohdat ovat vielä näkyvissä. Kuva: Päivi Makkonen 2023. Lappeenrannan museot. 

Toisaalta maastokäynneillä saatiin myös tietoon täysin uusia kohteita, jotka nekin kartoitettiin, kuvattiin ja lisättiin taustatietoineen monumenttitaulukkoon.  

Pääosa maastokäynneistä tehtiin kesäkaudella, ja niiden lomassa ja myöhemmin syksyn aikana monumenteista kerätty tieto kuvamateriaaleineen läpikäytiin, stilisoitiin ja siirrettiin työexcelistä museoiden kokoelmanhallintajärjestelmä MuseumPlussaan. MuseumPlus-järjestelmä mahdollistaa myös kohteiden julkaisemisen suurelle yleisölle muistitieto-organisaatioiden yhteisessä hakupalvelu Finnassa.  

Sotien muistot ja laattojen kaupunki 

Millaisen kokonaiskuvan monumenttien kartoitusprojektit sitten Etelä-Karjalan monumenteista antoivat? 

Geopoliittisesta sijainnista johtuen kovin yllättävää ei liene, että kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa yleisin monumenttityyppi ovat erilaiset talvi- ja jatkosodan muistomerkit. Muistomerkeissä muistetaan niin sankarivainajia, rajan taakse jääneitä, sotaanlähtöjä, taisteluita, erilaisia joukko-osastoja, rauhaa kuin sotien veteraanejakin. 

Toiseksi eniten maakunnasta löytyy sisällissotaan liittyviä muistomerkkejä: muistokiviä, patsaita ja hautapaikkojen muistomerkkejä niin punaiselta kuin valkoiseltakin puolen. Lisäksi maakunnassa sijaitsee runsaasti erilaisia merkkihenkilöä muistavia laattoja, kiviä ja reliefejä. 

Lappeenranta on laattojen kaupunki. Kuvissa Vahtituvan ja Sotilassairaalan muistolaatat linnoitukselta, näkötornin muistolaatta Nikolainkirkon valleilta, Lappeenrannan asuntomessujen muistolaatta Kanavansuulta, Lauritsalan ensimmäisen kirkon muistolaatta, sekä Hevossairaalan muistolaatta Leiristä. Kuvat Päivi Makkonen 2023. Lappeenrannan museot.

Poikkeus sotaisassa maakunnassa on Lappeenranta, jossa -ehkä kaupunkiympäristölle tyypillisesti- suosituin monumenttityyppi ovat erilaiset rakennuksiin liittyvät muistomerkit ja laatat. Muutoinkin monumenttien kirjo on kaupunkiympäristössä laajempi: Lappeenrannan alueelta löytyy mm. eläinaiheisia patsaita, ratsuväkeen ja rakuunoihin liittyviä muistokiviä; maasotakouluun liittyviä laattoja ja Saimaan kanavaan liittyviä monumentteja. Myös julkista taidetta on muita kuntia enemmän. Omaleimaisia monumenttityyppejä löytyy toki muistakin alueen kaupungeista ja kunnista: Imatralle tyypillisiä ovat teollisuuteen liittyvät muistomerkit, Luumäellä muistetaan ratatyöntekijöitä, Savitaipaleen sotahistoriamuistomerkit ulottuvat Kustaa III:nnen sotiin ja Taipalsaarella monumenteissa näkyy Saimaa.  

Taipalsaarella Vehkataipaleen pumppulaitoksen muistomerkki kertoo elämästä Saimaan rannalla : laitos on rakennettu turvaamaan raakaveden laatu Kaukaan tehtaille ja parantamaan Pien-Saimaan vedenlaatua. Kanava toimii myös oikoreittinä pienveneille Saimaan vesistöjen välillä käsikäyttöisen sulun avulla. Muistolaatassa on teksti: "SAIMAA ON TUHANSIA VUOSIA TAANNUT ELÄMÄN / NÄILLE SEUDUILLE. TAPAHTUKOON NIIN MYÖS / TULEVAISUUDESSA. / OY KAUKAS AB RAKENSI VEHKATAIPALEEN PUMPPU- / ASEMAN HANS ARNOLD VON HERTZENIN SUUNNITELMAN MUKAAN 21.11.1935 - 5.6.1936 TUOMAAN / SUUR-SAIMAAN VETTÄ PIEN-SAIMAALLE. / OY KAUKAS AB PYSTYTTI MUISTOMERKIN 27.7.1986”. Kuva: Päivi Makkonen 2024. Lappeenrannan museot.  

Kartoituksen tulokset ja mitä seuraavaksi? 

Lopulta monumentteja kartoitettiin Lappeenranta mukaan lukien koko maakunnasta 728 kappaletta. Kaikkien kartoitettujen monumenttien tiedot on tallennettu Lappeenrannan museoiden kokoelmiin. Hakupalvelu Finnasta kartoitetuista kohteista löytyy 554 kappaletta. Kaikkia kohteita ei julkaistu yleisön nähtäville joko kiinteistönomistajan toiveesta, tai siitä syystä, että kohde on näytteillä vain väliaikaisesti.  

Monumenttikartoitusten tuloksia pääsee katselemaan Lappeenrannan museoiden Finna-näkymässä osoitteessa lappeenrannanmuseot.finna.fi.  

Kartoituksen tuloksia on jatkossa mahdollista hyödyntää vaikkapa pohjana erilaisille kulttuuriperinnön äärelle ohjaaville reiteille: esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla aiemmin käytössä olleen muistomerkkikävelyn voisi päivittää uuden tiedon pohjalta uuteen versioon, jossa kartoitetut kohteet olisi koordinaattien perusteella mahdollista jakaa yleisön saataville vaikkapa jonkinlaisena karttapohjaisena sovelluksena.  

Monumenttien kartoitushankkeessa tutkijana työskennelleen Päivi Makkosen tuottamien materiaalien pohjalta 

Marianna Karttunen 

Amanuenssi, alueellinen museotyö