Karjalaisille juurille Heinolan tuoreeseen Käkisalmi-museoon

Käkisalmi-säätiön pitkään vireillä ollut ajatus karjalaista perinnettä ja elämää esittelevän museon perustamisesta konkretisoitui alkuvuodesta 2024. Kovalla vauhdilla edennyt museohanke johti Käkisalmi-museon avautumiseen Heinolassa 23.11.2024. Säätiöllä on hankkeessa ollut tukenaan useita eri yhteistyö- ja asiantuntijatahoja. Lappeenrannan museot ovat tuoneet hankkeeseen omaa asiantuntemustaan: kuuluuhan luovutetun Karjalan alueiden osalta Käkisalmi museomme tallennusalueeseen.  

Yhteistyö tiivistyi syksyllä 2024, kun Käkisalmi-säätiön edustajat vierailivat Etelä-Karjalan museolla tutustumassa Käkisalmeen liittyviin kokoelmiimme. Käkisalmen museosta vuonna 1939 evakuoiduista esineistä on jäljellä noin kuusisataa. Niistä sekä Etelä-Karjalan museon kokoelmiin kuuluvista muista Käkisalmeen liittyvistä esineistä lähdettiin säätiön toiveiden pohjalta kokoamaan esinekokonaisuutta, joka palvelisi uuden museon tarpeita. Mukaan valikoitui reilut 50 objektia. Valituissa aineistoissa näkyvät elämän eri puolet: muun muassa ruoanvalmistus ja ruokailu, sekä kansanpukujen korut. Mukaan näyttelyyn pääsi myös tuore hankinta: alkuvuodesta 2024 museon kokoelmiin lahjoitetut käkisalmelaisen Waldhofin tehtaan urheilupalkinnot. 

Waldfin tehtaan järjestämien urheilukilpailujen palkinto 1930-luvulta. Rasian on valmistanut Karjalan tina. Kuva Tuomas Nokelainen. 

Näyttelylainasta ja sen sisällöistä päätettiin nopealla aikataululla, mutta lainaa edeltävät toimenpiteet hoituivat mainiosti museoidemme osaavan ja tehokkaan kokoelmahenkilökunnan ansiosta. Museoesineiden lainausprosessin ja näyttelyyn sijoittamisen vaiheet ovat moninaiset - alkaen aineistojen keräämisestä eri säilytystiloista. Lainattavien esineiden kunto tarkastetaan ja kirjataan kuntoraporttiin. Esineet valokuvataan, kokoelmahallintajärjestelmässä olevat esinetiedot tarkastetaan ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Tarkastuksen ja huollon jälkeen esineet pakataan lähteväksi näyttelyyn.   

Lainaus- ja näyttelyprosessien yhteydessä tehtävä kokoelmatyö tuottaa yleensä uusia tietoja myös museoiden aineistohakupalvelu Finnaan, kun mahdollisesti pitkäänkin käsittelemättömiä aineistoja tarkastellaan uudelleen.  

Käkisalmi-museoon lähteneiden esineiden näyttelykuljetus hoitui kokoelmahenkilöstön toimesta: matkaan lähtivät allekirjoittanut, eli kokoelmista vastaava amanuenssi, sekä konservaattori. Perillä Heinolassa meitä odotti työntäyteinen päivä muun muassa esineiden pakkauksista purkamisen ja esille laiton parissa. Päivä oli erittäin antoisa, mukava ja mielenkiintoinen, ja oli hienoa tutustua Käkisalmi-säätiön loistaviin vapaaehtoistyöntekijöihin. Keskustelujen yhteydessä sai taas kerran todeta, kuinka monia meistä yhdistävätkään karjalaiset juuret ja kuinka merkittävä osa identiteettiämme karjalaisuus edelleen on, vaikka olisimme evakkoja jo toisessa tai kolmannessa polvessa. 

Pakkauksista purettuja esineitä odottamassa vitriiniin sijoittelua. Kuva: Riikka Jäväjä

Esineitä paikoillaan vitriinissä. Kuva: Riikka Jäväjä 

Käkisalmi-museon avajaistilaisuudessa Lappeenrannan museoita edusti museotoimenjohtajamme Reija Eeva. Loppuun lainaan hänen tilaisuudessa pitämäänsä puheenvuoroa:

"Tervehdys Lappeenrannan museoista! Lämpimät onnittelut Käkisalmi-säätiölle ja yhteistyökumppaneille uuden museon perustamisesta! 

On äärimmäisen hienoa, että uusi karjalaista kulttuuria esittelevä museo on perustettu ja avataan yleisölle. Vaikka Karjalankannaksella syntyneitä ihmisiä on koko ajan vähemmän, on koskettavaa, että tällainen museohanke on ollut mahdollinen ja hankkeesta innostuneita on löytynyt tekemään töitä sen eteen. Myös uusia sukupolvia kiinnostavat omat karjalaiset juuret, toivottavasti hekin löytävät Käkisalmi-museon ja vastauksia omaan identiteettiin ja juuriin liittyvissä kysymyksissä. 

Maailmantilanne on tällä hetkellä erikoinen. Edellinen oma matkani Karjalankannakselle oli helmikuun lopulla 2020: paikkojen, kaupunginosien ja rakennusten nimet alkavat vähitellen unohtua. Jostakin tulee kuitenkin välillä aina välähdys, kuva, tuoksu tai ääni, joka muistuttaa minua Karjalankannaksesta ja herättää toivon, että kohta päästään taas käymään siellä. Toivottavasti myös Käkisalmi-museo tarjoaa näitä kiintopisteitä ja muistoja karjalaiseen kulttuuriin ja saa meidät jatkossakin muistamaan omat juuremme. 

Käkisalmesta ja Käkisalmen museosta:  

Käkisalmen museon yhteyteen saatiin uudisrakennus juuri ennen talvisotaa. Uutta museorakennusta ei ehditty edes avata. Sodan uhan voimistuttua museonhoitajana toiminut taiteilija Albin Kaasinen vei esineistöä potkukelkalla turvaan jykevän linnan torniin ja kauempana sijainneisiin koulurakennuksiin; onneksi näin. Käkisalmen museon esineistö on päätynyt monien vaiheiden kautta Lappeenrannan museoille…tai se, mitä museon esineistä on jäljellä sodan ja Etelä-Karjalan museon vuoden 1972 tulipalon jälkeen. Esineitä on museon kokoelmissa noin 600 kappaletta. Säilyneet esineet ovat pääasiassa arkiseen elämään liittyvää kansatieteellistä esineistöä - arvokkaita ja liikuttavia, kertomassa varhaisempien sukupolvien elämästä Karjalankannaksella.  

Osa tuosta esineistöstä on lainattu uuteen Käkisalmi-museoon täällä Heinolassa. Toivottavasti näyttelyvieraat tavoittavat niiden kautta viestin menneisyyden sukupolvilta ja löytävät arvostuksen karjalaisia juuriamme ja ainutlaatuista identiteettiämme kohtaan.  

Käkisalmi-museolle toivon onnea ja menestystä tässä tehtävässä!"

Yleisnäkymää Käkisalmi-museon näyttelystä. Kuva: Reija Eeva

Ampialan kartanon interiööri näyttelyssä. Kuva: Reija Eeva

Käkisalmi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Kaikkosen avajaispuhe. Kuva: Reija Eeva

Avajaisyleisöä. Kuva: Reija Eeva

Käkisalmi-museo löytyy Heinolan keskustasta. Tarkemmat aukioloajat ja muut tiedot löytyvät museon kotisivulta https://kakisalmimuseo.fi/ 

Noora Niemi

Amanuenssi, kokoelmat

Noora Niemi toimii Etelä-Karjalan museon kokoelmista vastaavana amanuenssina ja vastasi Käkisalmi-museon näyttelylainan järjestelyistä.