Osallisuutta, työkaluja ja vaikuttavuutta - Tulevaisuuden tutkimus museoalan kehittämisen apuna

Tulevaisuudentutkimus on monitieteinen oppiala, joka pyrkii analysoimaan trendejä, tapahtumia ja kehityskulkuja sekä arvioimaan niiden vaikutuksia tulevaisuuteen. Tulevaisuuden tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tulevaisuus voi tuoda mukanaan, kuinka niitä voidaan ennakoida ja kuinka vallitsevia ajattelutapoja voidaan haastaa.

Tulevaisuuden tutkimuksen kenttä on jo nykyisellään hyvin laaja ja sillä voi olla tulevaisuuden yhteiskunnassa monenlaisia tehtäviä - jatkossa tutkimus tulee varmasti integroitumaan yhä useampaan tieteenalaan ja sen menetelmät ja työkalut kehittyvät ja erikoistuvat eri alojen käyttöön. Millainen tulevaisuuden tutkimuksen merkitys voisi olla museoiden näkökulmasta: mitä työkaluja se voi tuoda ja mikä sen rooli alan kehittämiselle voi olla?

Museon käsite määritellään ICOMin (International Council Of Museums 2022) mukaan seuraavasti:

”Museo on yleishyödyllinen, pysyvä ja yhteiskuntaa palveleva instituutio. Se tutkii, kerää, säilyttää, tulkitsee ja asettaa näytteille aineellista ja aineetonta perintöä. Museot ovat yleisölle avoimia, saavutettavia ja inklusiivisia. Museot edistävät monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Ne toimivat ja viestivät eettisesti ja ammattimaisesti, yhdessä yhteisöjensä kanssa. Museot tarjoavat monipuolisia oppimisen, ilon, pohdinnan ja tiedon jakamisen kokemuksia.”

Museot ja niiden yhteiskunnallinen arvo ovat viime aikoina kulttuurin leikkauspolitiikan myötä olleet vahvasti esillä medioissa ja keskustelussa arvonäkökulmasta: millä resursseilla kulttuuriperintöä suojellaan ja esitellään, mitkä ovat museoiden yhteiskunnalliset vaikutukset, kuinka museoammatillinen osaaminen ymmärretään ja kuinka museot asemoituvat yleisö-, kulttuuriperintö- ja viranomaistyön kentillä.

Tulevaisuuden tutkimus on aina myös jossain määrin tulevaisuuden tekemistä: vaikuttamista valintoihin ja päätöksentekoon. (Mannermaa 2003, s. 26) Tulevaisuudentutkimus voisikin jatkossa toimia työkaluna museoalan toimintakentän ennakoinnissa vaihtuvissa talous- ja arvokeskustelutilanteissa; auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia ja kehityssuuntia, sekä helpottaa valmistautumista, varautumista ja vaikuttamista edessä oleviin haasteisiin.

Canva Dream lab -tekoälytyökalun futuristinen näkemys "tulevaisuudentutkijasta työssään". 

Tekstissäni tarkastelen, miten tulevaisuuden tutkimus voisi muuttuvassa yhteiskunnassa tukea museoiden kehittämistä ja auttaa niitä vastaamaan uusiin haasteisiin. Millaisia tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä museokentällä voidaan hyödyntää tulevaisuuden trendien ennakoinnissa ja uusien toimintatapojen kehittämisessä?

Museokentän tulevaisuudennäkymät - mihin tulevaisuuden tutkimusta museoalalla tarvitaan?

Tehdessään tulevaisuutta koskevia oletuksia ja valintoja ihminen käyttää hyväkseen menneestä ja nykyhetkestä saamiaan tietoja ja kokemuksia (mm. Rubin, 2004). Muistitieto- ja kulttuuriperintöorganisaationa juuri museoilla on erinomaiset eväät menneisyydestä ammentavan tiedon yhdistämisessä kestävään tulevaisuusajatteluun: “Kaikki kulttuuriperintö rakentaa tulevaisuutta ja voi tukea kestävää kehitystä, vaikka sitä ei välttämättä tuoda esille. Kulttuuriperintö kohdistaa huomion menneeseen. Kulttuuriperinnöksi nostetut ja menneestä kumpuavat kulttuuriset ilmiöt halutaan yleensä säilyttää. Jo säilyttämisen idea on tulevaisuuteen suuntaavaa ja tulevaisuutta rakentavaa toimintaa.” (Siivonen 2022, s. 452)

Museon seinien sisällä kulttuuriperinnön eteen tapahtuva työ voidaan karkeasti ajatella jakautuvan yleisösuuntautuneeseen työhön (mm. näyttelyt, yleisötyö, yhteisöjen kanssa tehtävä työ) sekä kokoelmasuuntautuneeseen työhön (mm. tallentaminen, säilyttäminen, kulttuuriympäristötyö). Näiden lisäksi museot tekevät eri toiminnoissaan yksittäisen instituution ulkopuolelle näkyvää asiantuntija- ja vaikuttamistyötä. (Museoiden toiminnoista ja toimintaympäristöistä mm. Mattila 2018, s. 13, 21, 29.)

Tämän karkean kolmijaon pohjalta ajateltuna tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä voitaisiin museoalalla konkreettisesti hyödyntää apuna näyttely- ja yleisötyön kehittämisessä, kulttuuriperinnön säilyttämisen, saavutettavuuden ja tallennustapojen parantamisessa, sekä museoiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä.

Seuraavissa kappaleissa pohdin, millaisin tulevaisuuden tutkimuksen menetelmin edellä mainittuja osa-alueita museoalalla voitaisiin kehittää.

Ihmiskeskeisyys ja yleisöt

Humanismi ja inhimillisyys ovat olleet tulevaisuuden tutkimuksen keskiössä jo 1970-luvulta lähtien (Kylliäinen, 1997). Voidaan ajatella, että yksi tieteenalan tärkeimmistä tavoitteista on kannustaa ihmisiä luomaan parempaa ja mielekkäämpää tulevaisuutta. Tästä syystä osallistavuus ja osallisuus korostuu tulevaisuuden tutkimuksessa jatkossa kenties nykyistäkin enemmän: erilaiset sidosryhmät ja tieteidenvälisyys tuovat tutkimukselle merkittävyyttä ja mahdollistavat moniäänisemmän keskustelun entistä moninaisempien aiheiden ympärillä.

Museokentällä ihmiskeskeisyys näkyy toimintatapojen muutoksena: kun maailma, yhteiskunta ja museokäyttäjien tarpeet muuttuvat, on museoiden ja niiden toiminnan pysyttävä muutoksen mukana, jotta ne säilyttävät kiinnostavuutensa olemassa olevan yleisön silmissä ja pystyvät löytämään sisällöilleen uusia käyttäjiä.

Canvan Dream lab -tekoälytyökalun tuottama kuva
"kulttuurihistoriallisten museoiden yleisöpalveluista tulevaisuudessa".

Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmillä voi olla merkittävä rooli uusien yleisöiden kartoittamisessa, sitouttamisessa ja osallistavien museonäyttelyiden ja palveluiden tuottamisessa.

Erilaisten asiakasraatien ja kyselyiden avulla voidaan kartoittaa yleisön toiveita, trendianalyyseilla haarukoida yleisöjä inspiroivia teemoja tai uusia yleisöjen tavoittamisen väyliä. Eri sidosryhmät, kuten eri ikäryhmät tai eri kulttuuritaustoista tulevat, voidaan erilaisten projektien kautta sitouttaa mukaan museotoimintaan kertomaan, millainen kulttuuriperintö on juuri heille tärkeää ja miten sitä tulisi tulevaisuudessa esitellä tai hyödyntää. Myös yhteiskehittäminen voi toimia uusien yleisöjen sitouttajana: yhteiskehittämisen kautta osallistujien näkökulmat museon tehtäväkenttään lisääntyvät ja sitä kautta museotoiminnan vetovoimaisuus kenties yksilötasolla kasvaa. Tulevaisuusskenaarioiden avulla puolestaan voidaan ennakoida yhteiskunnallisia, taloudellisia, teknologisia tai arvomaailman muutoksia, joihin voidaan pyrkiä vastaamaan vaikkapa eri yleisöryhmille kohdennettujen toimintojen avulla. (Menetelmistä mm. Aalto et al. 2022)

Osallisuus on tulevaisuuden museoiden yleisötyön avainsanoja: museosisällöt eivät ehkä enää tarjoa kaikille kaikkea vaan räätälöidymmin ja yksilökeskeisemmin jokaiselle –tai ainakin useammalle- jotakin.

Uudet teknologiat ja kulttuuriperintö

Parin viime vuoden aikana massiivisin harppauksin kehittyneen tekoälyn käyttö ja sovellukset vääjäämättä lisääntyvät entisestään tulevaisuudessa – samalla tekoälyllä tulee olemaan keskeinen rooli myös tulevaisuuden tutkimuksessa. Tekoäly mahdollistaa suurten aineistomäärien hyödyntämisen, auttaa tulevaisuusskenaarioiden laatimisessa ja voi olla avuksi nousevien trendien havaitsemisessa. Tekoäly voi auttaa laatimaan entistä tarkempia tulevaisuusennusteita – tai toisaalta, asiaa kriittisesti tarkastellen, entistä lennokkaampia tulevaisuusennusteita! Tekoäly tuo mukanaan myös uudenlaisia eettisiä kysymyksiä, jotka tulevat nekin olemaan osa tulevaisuuden tutkimuksen tutkimuskenttää.

Tulevaisuuden tutkimuksen avulla voidaan museokentällä ennakoida ja helpottaa alan ammattilaisten sopeutumista alati kehittyvän teknologian vaatimuksiin ja työnkuvien ja työtehtävien uudistumiseen. Tulevaisuuden tutkimus voi avata uusia näkökulmia digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen, keräämiseen ja hyödyntämiseen ja auttaa kehittämään museoiden tarjoamia palveluita, kuten kulttuuriperintöaineistojen digitaalista saatavuutta. Museokokoelmissa voidaan hyödyntää tekoälyä: tekoäly täsmällistää kokoelmien luettelointia ja helpottaa kontekstitietojen löytymistä. Tekoälyn ohella esimerkiksi erilaiset virtuaalitodellisuuden keinot ja inklusiiviset sovellukset mahdollistavat uudenlaisten museoelämysten tarjoamisen (mm. Roivainen 2023, s. 87-88.).

Canvan Dream lab -tekoälytyökalun näkemys kehotteesta
"museoesineistön luettelointia kokoelmanhallintajärjestelmään tekoälyn avulla". 

Kulttuuriperintö ei rajoitu vain museoiden seinien sisään, vaan kulttuuriympäristöt ja kulttuuriperintökohteet levittäytyvät kaikkialle ympärillemme. Digitaaliset välineet monipuolistavat mahdollisuuksia kulttuurikohteissa vierailuun. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023, s. 30) Tulevaisuuden tutkimuksen avulla voidaan kehittää myös uusia kulttuuriperintöä hyödyntäviä palveluita: vaikkapa tunnistaa uuteen teknologiaan nojaavia tapoja toteuttaa eri kohderyhmiin vetoavia kulttuurimatkailukohteita, teemoja ja reittejä arkiympäristöön.

Globaalit haasteet ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ilmastonmuutos, luontokato, teknologian nopea kehitys ja poliittiset muutokset tekevät tulevaisuudesta yhä monimutkaisemman ja lisäävät epävarmuutta ja siten tarvetta ennakoida mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Tulevaisuuden tutkimuksen pitäisikin jatkossa kyetä tuottamaan yhä nopeammalla syklillä ajankohtaista tulevaisuustietoa, joka hyödyttäisi päätöksentekoa erilaisissa toimintaympäristöissä.

Museokentällä globaalit haasteet näkyvät erityisen hyvin kulttuuriperinnön suojelussa ja kulttuuriympäristötyössä: sodat, ilmastonmuutos, taloudelliset purkupaineet ja muut ympäristöuhat vaikuttavat kulttuuriperinnön säilymiseen (mm. Kalakoski & Salmela 2019) ja sen suojelemiseksi on kehitettävä uusia tapoja niin rakentamisen, dokumentoinnin kuin tietoisuuden vahvistamisen saralla - nykyiset ja tulevat sukupolvet huomioiden. Kulttuuriperintö ja siihen liittyvä identiteettityö lisäävät resilienssiä ja toimivat tukena yhteisöjen sopeutumisessa ilmastokriisin myötä muuttuvaan maailmaan. (Siivonen 2022, s. 453-454) Museotoiminnan vaikutusten arviointi ja kehittäminen vaatii eri museotoimintojen, erilaisten tieteenalojen, tutkimusmenetelmien ja digitaalisten työkalujen yhdistämistä.

Näin iloisia kasvoja Canva Dream lab -tekoäly tuotti teemasta
"kulttuuriperintö ja identiteettityö lisäävät resilienssiä". 

Tulevaisuuden tutkimus voisi auttaa museoalaa kehittämään uusia tapoja mitata toiminnan vaikutuksia yhteiskunnassa ja siten perustella museokentän roolia ja toimintaedellytysten turvaamisen välttämättömyyttä. Tapoja tarkastella toiminnan vaikutuksia voivat olla vaikkapa kävijäkokemusten mittaaminen tai erilaiset yhteisö- ja alueellisten vaikutusten analyysit. Sosiaalisten ja ympäristövaikutusten tutkimisen, elinkaarianalyysin ja skenaariotyökalujen avulla voitaisiin myös tuoda esiin museotyön roolia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen edistäjänä - vaikkapa elävän, omista juuristaan tietoisen kaupunkikulttuurin, rakennusperinnön säilyttämisen ja tulevaisuuden kestävän kulttuuriympäristön kannalta.

Lopuksi

Tulevaisuuden tutkimus tarjoaa museoille mahdollisuuden aktiivisesti vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja yhteiskunnan ja sen arvojen kehitykseen. Se voi auttaa museoita pysymään relevantteina ja tarjoamaan merkityksellisiä elämyksiä ihmisille myös tulevaisuudessa.

Tulevaisuuden tutkimuksen avulla museoissa voidaan kehittää innovatiivisia toimintatapoja ja muuntautumiskykyä. Sen menetelmät auttavat tunnistamaan yleisöjen toiveita ja kehittämään osallisuutta lisääviä palveluja, sekä käyttämään uusia teknologioita kulttuuriperinnön säilyttämisessä, esittelyssä ja hyödyntämisessä. Tutkitun tiedon avulla museot voivat ennakoida tulevaisuuden haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja teknologian nopeaa kehitystä, ja varautua niihin paremmin.

Tutkimustieto auttaa perustelemaan museoiden rahoitusta ja toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa museoiden roolia yhteiskunnassa. Tämän lisäksi tutkimuksen avulla voidaan mitata museoiden vaikuttavuutta, tunnistaa kehittämiskohteita ja edistää keskustelua kulttuuriperinnön merkityksestä, museoiden roolista ja toiminnan vaikutuksista yhteiskunnassa.

Tiiivistelmäkappaleen tuottamisessa on hyödynnetty Gemini -tekoälyä, jota on pyydetty laatimaan pääkohdat kiteyttävä tiivistelmä edellä olevasta tekstistä. Tämän jälkeen tekoälyn tuottamaan tiivistelmää on muokattu luettavammaksi.

Marianna Karttunen

amanuenssi, alueellinen museotyö

Kirjoittaja suoritti museotyön ohessa Turun kauppakorkeakouluun 25 opintopisteen tulevaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuuden. Oheinen teksti on Tulevaisuuden tutkimuksen tieteellinen perusta -opintojakson päätösessee hieman muokattuna. 

Lähteet

Aalto, Hanna-Kaisa – Heikkilä, Katariina – Keski-Pukkila, Pasi – Mäki, Maija & Pöllänen, Markus (toim.) (2022) Tulevaisuudentutkimus tutuksi – perusteita ja menetelmiä. TVA-julkaisuja 1/2022. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia. Menetelmät | TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali

International Council of Museums 2022. Museomääritelmä. Luettu 11.11.2024. https://icomfinland.fi/museomaaritelma/

Kalakoski Iida ja Salmela Ulla 2019. Kulttuuriperintö ilmastokriisin kourissa – mutta myös osana ratkaisua? Kulttuurista perinnöksi -blogi. Museovirasto. Luettu 21.11.2024. https://www.kulttuuristaperinnoksi.fi/2019/kulttuuriperinto-ilmastokriisin-kourissa. 

Kylliäinen, Petri 1997. Tulevaisuudentutkimuksen historiaa. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) kurssi TUTU4 Tulevaisuudentutkimuksen tieteellinen perusta Viikkotehtävä 2, oppimateriaali.

Mannermaa, Mika 2003 (1993). Tulevaisuudentutkimus tieteellisenä tutkimusalana, s. 24-38. Teoksessa Vapaavuori & von Bruun (toim.), Miten tutkimme tulevaisuutta? 2. uudistettu painos. 

Mattila, Mirva (toim.) 2018. Mahdollisuuksien museo - Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:11. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-557-0

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023. Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:10. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-931-8

Roivainen, Hilja 2023. Digitaalisuus tasa-arvoistaa maailman? “Globaali etelä” ohjaa eurooppalaista digimuseotyötä tulevaisuudessa. Julkaisussa Opiskelijatöiden helmiä 2022-2023. Museologia & arkistoala ja asiakirjahallinta. Museologian julkaisuja – Publikationenar i museologi 2. Museologian oppiaine, Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/176198/opiskelijatoiden_helmia_museologia_asiakirjahallinta_arkistoala_2023_final_200.pdf;jsessionid=4FC6EE7BC3E18ED2D67AF276D7D25C17?sequence=1

Rubin, Anita 2004. Aikakäsitys tulevaisuuden tutkimuksessa. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Luettu 28.11.2024. https://tulevaisuus.fi/perusteet/aikakasitys-tulevaisuuden-tutkimuksessa/ 

Siivonen, Katriina 2022. Tulevaisuusperintö kulttuurisen kestävyysmurroksen välineenä. Teoksessa Aalto, Hanna-Kaisa – Heikkilä, Katariina – Keski-Pukkila, Pasi – Mäki, Maija & Pöllänen, Markus (toim.) (2022) Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 481 s, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1. https://tulevaisuus.fi/wp-content/uploads/2022/03/tva-1-2022-siivonen.pdf