Rakennettu kulttuuriperintö kaikkien ulottuville – inventointihanke tuo maakunnan rakennukset näkyviksi
Lappeenrannan museot käynnisti keväällä 2025 hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä alueen rakennetusta kulttuuriperinnöstä entistä saavutettavampaa ja helpommin hyödynnettävää. Etelä-Karjalan rakennusperintötieto saavutettavaksi ja käyttöön -hankkeessa päivitetään maakunnan rakennettuun ympäristöön liittyvä tieto ajan tasalle ja tuodaan se kaikille avoimeen digitaaliseen käyttöliittymään.
Imatran Kulttuuritalo Virta on listattu maakunnallisesti merkittäväksi rakennusperintökohteeksi.
Kuva: Päivi Makkonen, Lappeenrannan museot.
Lappeenrannan museot toteuttaa hankkeen yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa, ja sitä rahoitetaan Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman (AKKE) -rahoituksella. Projekti kestää huhtikuusta 2025 vuoden 2026 loppuun ja kattaa kaikki Etelä-Karjalan kunnat.
Lemin kotiseutumuseo on paikallisesti merkittävä kohde, johon kohdistuvissa toimenpiteissä on otettava huomioon lähiympäristön miljööarvot. Kuva: Päivi Makkonen, Lappeenrannan museot.
Miksi hanke on merkittävä?
Rakennettu kulttuuriperintö ei tarkoita vain yksittäisiä rakennuksia, vaan laajempaa kokonaisuutta – kaupunkeja, taajamia, asuin- ja teollisuusalueita, rakennuksia, rakenteita ja maisemia, jotka muodostuvat monista historiallisista kerroksista. Etelä-Karjalan rakennetusta kulttuuriympäristöstä on olemassa runsaasti tietoa, mutta se on tällä hetkellä hajallaan ja osin vanhentunutta. Aiempi Kioski-kulttuuriympäristösovellus on palvellut viranomaisia jo lähes kahden vuosikymmenen ajan, mutta tiedon ajantasaisuus ja laatu vaihtelevat. Lisäksi sovelluksesta on puuttunut kokonaan julkinen, kaikille avoin käyttöliittymä, vaikka vastaavia on jo käytössä useissa maakunnissa: Etelä-Savossa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Lauritsala-talo on maakunnallisesti merkittävä funktionalismin edustaja. Kuvassa talon kahvio.
Kuva: Päivi Makkonen, Lappeenrannan museot.
Taipalsaaren siunauskappeli kuuluu maakunnallisesti merkittävään Taipalsaaren taajamaympäristöön.
Kuva: Päivi Makkonen, Lappeenrannan museot.
Kärnäkosken saha ja mylly kuuluvat Kärnäkosken valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kuvassa sahan sisätiloja. Kuva: Päivi Makkonen, Lapeenrannan museot.
Käynnissä oleva hanke muuttaa tilanteen Etelä-Karjalan osalta: rakennusperintötieto päivitetään ja avataan koko maakunnan, sen asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden käyttöön.
Mitä hankkeessa tehdään?
Hankkeessa on neljä päävaihetta, jotka toteutetaan limittäin vuosien 2025 ja 2026 aikana:
Rakennusperintötiedon päivittäminen
Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan ja päivitetään olemassa olevat tiedot maakunnan merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä – ensisijaisesti kohteena ovat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaimmiksi luokitellut kohteet, mutta mukana on myös paikallisia helmiä. Tarvittaessa tehdään myös uusia inventointeja ja valokuvataan tärkeimmät kohteet.
Viranomaistarpeiden selvittäminen
Alueen kunnissa esitellään hanketta ja olemassa olevaan Kioski-järjestelmään päivitettyä tietoa, sekä tarvittaessa koulutetaan viranomaisia järjestelmän käyttöön. Näin varmistetaan, että sovellus palvelee tehokkaasti kaavoituksen, rakentamisen ja kulttuuriympäristön asiantuntijoita.
Avoimen asiakasliittymän toteuttaminen
Hankkeen näkyvin tulos on uusi julkinen käyttöliittymä, joka tuo rakennusperintötiedon kaikkien saataville. Käyttöliittymästä voi tulevaisuudessa selata Etelä-Karjalan kulttuuriympäristökohteita, tutustua valokuva-aineistoihin ja lukea teemaan liittyviä artikkeleita.
Asiakasliittymän lanseeraus
Kun sovellus valmistuu, sitä esitellään alueen kunnille, yhteisöille, yrittäjille ja asukkaille. Työpajoissa ideoidaan, miten tietoa voisi hyödyntää esimerkiksi matkailussa, opetuksessa, kulttuuriympäristökasvatuksessa tai paikallishistorian tallentamisessa. Samalla luodaan pysyvät käytännöt tiedon päivittämiseen, lisäämiseen ja ylläpitoon myös hankkeen päätyttyä.
Hyötyjä viranomaisille ja kaikille eteläkarjalaisille
Saavutettava kulttuuriperintö tarjoaa elämyksiä, ajateltavaa ja inspiraatiota asukkaille, matkailijoille, yrittäjille kuin aluetta viranomaistyönä kehittävillekin.
Hankkeen myötä syntyvä asiakasliittymä mahdollistaa rakennettuun kulttuuriperintöön tutustumisen uudella tavalla. Sovelluksesta voi tulevaisuudessa etsiä esimerkiksi oman kotikunnan suojellut rakennukset tai kulttuurimaisemat ja tutustua teema-artikkelien kautta alueen rakennusperintöön – esimerkiksi varuskuntiin, koulurakennuksiin tai teollisuusperintökohteisiin. Asiakasliittymän kautta saavutettavan tiedon pohjalta alueen matkailuyrittäjät voivat kehittää uusia tuotteita: teemareittejä, digitaalisia palveluita tai opastettuja kierroksia. Tavoitteena on, että jokainen voi innostua tutkimaan Etelä-Karjalan rakennettua perintöä – osana työarkea, vapaa-aikaa tai opintoja.
Imatrankosken voimalaitos on maamme suurin vesivoimala ja kuuluu Imatrankosken valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöalueeseen. Kuva: Päivi Makkonen, Lappeenrannan museot. Kaukaan koulu Lappeenrannassa on maakunnallisesti merkittävä kohde, joka on suojeltu sekä asema-, että yleiskaavassa. Kuva: Päivi Makkonen, Lappeenrannan museot.
Parikkalan Pitäjäntupa, Meijerimuseo ja Hauta-Ollin mökki ovat paikallisesti merkittävä museoaluekokonaisuus. Kuva: Päivi Makkonen, Lappeenrannan museot.
Viranomaisille päivitetty Kioski-sovellus toimii kulttuuriympäristötiedon ylläpidon työkaluna ja kannustaa vaikkapa rakennusperintöarvojen huomioimiseen kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Alueen asukkaille ja kesäasukkaille, yhteisöille, yrittäjille ja muualta tuleville matkailijoille uusi asiakasliittymä puolestaan tarjoaa ikkunan maakunnan rakennusperintöön. Tiedon saavutettavuus tukee paikallisidentiteettiä, lisää ymmärrystä historiasta ja kannustaa vaalimaan yhteistä kulttuuriperintöä.
--- Etelä-Karjalan rakennusperintötietokanta saavutettavaksi ja käyttöön -hankkeen projektitutkija Päivi Makkosen tuottaman materiaalin pohjalta
Marianna Karttunen
amanuenssi
Kommentit
Lähetä kommentti