Elävä Museo

  Lappeenrannan museoiden kestävän kehityksen ja hiilijalanjäljen laskemiseen liittyvistä toimista kirjoitettiin viime kesäkuun blogissa (http://elavamuseo.blogspot.com/2021/06/kohti-hiilineutraalia-museota.html). Hiilijalanjälki on nyt laskettu ja tämä teksti on jatkoa tuolle tekstille. Laskelman tulokset   Kun kaikki tarvittavat tiedot oli kesällä 2021 kerätty LCA Consulting Oy:n ohjeistusten mukaisesti, se teki lopullisen laskelman noudattaen Greenhouse Gas (GHG)-protokollan mukaisia standardeja. Laskennassa käytetyistä standardeista huolimatta on huomioitava, että tulokset eivät ole absoluuttisia arvoja, ja epävarmuudet tulee huomioida tuloksia tulkittaessa. Laskentaa ei ole myöskään verifioitu kolmannen osapuolen toimesta.   Vuonna 2020 museoiden hiilijalanjäljeksi muodostui yhteensä 275 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (275 t CO2-ekv.). Hiilijalanjälkeen laskettiin omasta toiminnasta ja ostetun energian tuotannosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Aivan ka...

Jos olet käynyt museoissamme tämän vuoden aikana, olet ehkä sattunut törmäämään lisättyyn todellisuuteen eli AR-kokemuksiin . Viime talven ja kevään 2020 - 2021 aikana Lappeenrannan kaupungin eri toimialat toteuttivat erilaisia lisätyn todellisuuden Arilyn -kohteita eri paikkoihin. Tässä jutussa näet, mitä museon väki keksi tehdä Arilynin kanssa! Arilyn-videoissa ja äänitallenteissa näyttelijöinä toimi museon omaa henkilökuntaa. Kuvaamassa ja ohjaamassa Waltteri Kivelä, joka teki kokonaistyön raakamateriaaleista valmiiksi AR-kokemuksiksi. Kuva: Lappeenrannan museot 2020. Arilyn on teknologiayritys, joka käyttää AR-lisättyä todellisuutta (Augmented Reality). AR tarkoittaa käytännössä sitä, että todelliseen ympäristöön istutetaan tietokoneella keinotekoisesti tehtyjä elementtejä. Nämä elementit katsoja saa näkyviin omassa älylaitteessaan, kuten älypuhelimessa, Arilyn-sovelluksen avulla.  Lisätyn todellisuuden elementit voivat sisältää vaikka kuvia, ääntä, videota tai tekstiä. Ulkoi...

Syyskuussa museon alueellisen työn väki kävi Lemillä tutustumassa kotiseutuyhdistys Museosärän pihapiirissä seisovaan Vainikkalan tuulimyllyyn ja sen kunnostussuunnitelmiin. Reissussa tiimiä alkoi pohdituttaa, kuinka monta tuulimyllyä Etelä-Karjalan alueelta vielä löytyy, millaisessa kunnossa ne ovat ja vieläkö joku niistä on toimintakuntoinen?  Lemin Museosärän tuulimylly syyskuussa 2021.  Kuva: Marianna Karttunen, Lappeenrannan museot.  Vesistöisessä maakunnassa ehkä luontaisestikin historiallisia vesimyllyjä ja vanhoja vesimyllyn paikkoja tulee heti mieleen useita: esimerkkeinä vaikkapa Kärnäkoski Savitaipaleella , Kemppilä Ruokolahdella tai Joutsenkoski Ylämaalla - vain muutamia mainitakseni. Tuulimyllyjä tai niiden paikkoja on alueella kuitenkin yleisessä tiedossa huomattavasti vähemmän - vaikka myllyrakennuksia kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointien yhteydessä onkin kartoitettu. Tuulimyllyn sijaintipaikka valittiin tuuliolosuhteiden mukaan. Myllyt si...

Lapvedestä 1571 omaksi seurakunnakseen itsenäistynyt Taipalsaari on koko vuoden ajan viettänyt 450-vuotisjuhliaan erilaisten tempausten ja tapahtumien merkeissä. Vastuumuseonäkökulmasta ilahduttavan monet juhlavuoden tapahtumat ovat liipanneet paikallishistorian tutkimista, esittelyä tai tallennusta!  Kesäkaudella kunnassa järjestettiin näyttävän pääjuhlan ja juhlakonserttien ohella muun muassa kylä- ja hautausmaakävelyitä, historiallisia draamakierroksia, sekä pihattoparlamentti -keskustelutilaisuuksia kotiseututalo Röytyn keittokatoksessa. Kerättiinpä Vehkataipaleella kyläyhdistyksen toimesta muistitietokeruun hengessä myös kyläläisten tarinoita ja muisteluksia. Lisäksi juhlavuotta juhlistamaan julkaistiin jo edellisvuoden joulukuussa eri kulttuuri- ja historia-alojen tutkijoiden kirjoittama paikallishistoriikki “Taipalsaaren historia - Oma moa o paremp saaressakii ko vieras moa mantereessa”.  Juhlavuoden kunniaksi Taipalsaarella läpikäytiin keväällä yhteistyössä Lappeenra...

 Tainionkosken kansakoulu perustettiin jo vuonna 1897 AB Tornator Oy:n toimesta. Vuonna 1899 koulu alkoi saada valtion avustusta ja samalla se otettiin valtion valvontaan. Ensimmäinen virallinen lukuvuosi oli 1900-1901. Alkuvuosina koulu oli tehtaan koulu, ja se oli tarkoitettu vain Tornatorin tehtaan väen lapsille. Tuolloin koulu toimi Tainionkosken torin läheisyydessä, Vuoksen rannan tuntumassa puurakennuksessa, joka on sittemmin purettu. Alkuvuosikymmenet koulu kärsi melkoisesta tilanahtaudesta, ja vuonna 1933 koulun siirtyessä tehtaan omistuksesta Ruokolahden kunnan omistukseen alkoi myös uuden koulurakennuksen suunnittelu.  Uuden koulurakennuksen paikaksi valikoitui Tornatorin omistama ns. Kolikkoinmäki, korkea mäki tehtaiden ja asuinalueiden läheisyydessä. Rakennuksen suunnittelijaksi valikoitui arkkitehti Jalmari Lankinen. Tainionkosken koulu oli ensimmäinen Lankisen useista 1930-luvulla suunnittelemista koulurakennuksista, ja ensimmäinen suuremman mittakaavan koulu. Ra...

 Alueellisen vastuumuseon kulttuuriympäristötiimi teki toukokuun lopulla maakuntaretken Rautjärvelle. Tiimin (rakennustutkijat, arkeologi ja maakuntatutkija) tavoitteena on kiertää Etelä-Karjalan maakunnan kulttuuriympäristökohteita aloittaen maakunnan pohjoisista osista. Ensimmäisen, Parikkalaan suuntautuneen kierroksen antia voitte lukea täältä . Tutustumiskäyntien tarkoituksena on saada käsitys alueen maiseman ja rakennetun ympäristön sekä arkeologisten kohteiden ominaispiirteistä alueidenkäytön suunnittelun ja neuvontatyön taustaksi.  Maisema Simpeleeltä vuonna 1957. Kuva: Kuvapaja/Lappeenrannan museot. Valitsimme päivän reitillemme Purnujärven kylän Niskapietiläntien varrella, Miettilän kasarmialueen, Rautjärven ja Simpeleen kirkot lähiympäristöineen, Hiitolanjoen voimalaitokset sekä Simpeleen tehtaanpuiston. Päivän päätteeksi matkasimme Sarajärven tietä pitkin Haukkavuorelle Uudenkaupungin rauhan 300-vuotisjuhlan kunniaksi.    Päivän sää oli Parikkalan retken t...