Kaksi näyttelyä läpikäy tunteiden skaalaa


 
Etelä-Karjalan taidemuseolla on parhaillaan tarjolla Leena Luostarisen ja Eeva Vesterisen näyttelyt. Miten voi kaksi näyttelyä saada aikaan niin suuret tunteiden kirjot? Helposti sanon minä.

Leena Luostarisen työt ovat täynnä monikerroksisuutta, vahvasti elettyä elämää. Värejä on käytetty pihistelemättä ja kerrostumia teoksissa on useita. Nämä elementit tekevät niistä mielenkiintoisia ja aina uudestaan katsottavia. Jokainen uusi kerta tuo mukanaan uuden detaljin tai tunnetilan mukanaan. Värejä rakastavana tuntuu, että keho imuroi tästä näyttelystä värivaraston täyteen energiaa, josta sitä on hyvä ammentaa päiviin ja paikkoihin, kun sitä ei ole tarjolla. Osa teoksista myös vie energiaa olemalla voimakkaita ja moniselitteisiä. Jospa voisikin kysyä Leena Luostariselta hänen omia tunnelmia teoksista, sillä minä vain katson niitä ja hän on synnyttänyt ne.

Siirtyminen edellisistä Eeva Vesterisen teosten pariin ei ollut helppoa, mutta ehdottomasti kannatti. Eevan teokset värien harmoniassaan ja hyvinkin arkisten asioiden, kuten havunneulasten, esiintymisenä teoksissa oli puolestaan seisauttava ja ajan pysäyttävä kokemus. Teosten nimet vain täydentävät harmoniaa. Näissä teoksissa mieli lepää.

Näyttelyt ovat ehdottomasti näkemisen arvoisia kumpikin. Ystäväni kiteytti näyttelyiden jälkeisen tunnelman hyvin toteamalla olon olevan kuin karkkikaupassa vierailun jälkeen. Itse olin ainakin maistellut sekä salmiakkia ja hedelmäkarkkeja että suklaata.
Marjaana
Marjaana Kareinen on museoille sydämensä menettänyt asiakas ja tällä hetkellä asiakasraadin jäsen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia

Arjen ja yllätysten monumentit - museoharjoittelussa kulttuuriympäristötiimissä

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta