Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Keskusta

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi

Keskusta


Edelliset kaksi Lappeenrannan kävelyreittiä suuntautuivat keskustan ulkopuolisille alueille. Tässä jutussa tarkastellaan muutamia keskusta-alueen kohteita.  Kaupungin ytimessä on monia mielenkiintoisia paikkoja, mutta olen tähän kirjoitukseen nostanut esiin oman kiinnostukseni mukaan muutaman kohteen. Valitsemistani paikoista löytyi myös kivasti vanhoja kuvia, joita haluan lukijoille esitellä.

Keskusta-alueella voi aloittaa oman pikku kävelynsä vesitornilta Kimpisen kaupunginosasta. Vesitornin sisään ei valitettavasti pääse, vaikka sen rappuset olisivat varmasti hyvät kunnon hikiliikuntaan.  Moni lappeenrantalainenkaan ei ehkä tiedä sitä, että vesitorni on alun perin rakennettu mäelle jo 1920-luvun lopussa, jonkin verran nykyistä pienempänä tornina. Myöhemmin tuota rakennusta laajennettiin, siihen lisättiin korkeutta ja sivuihin tukipilarit kannattelemaan laajennetun torniosan painoa. Vesitornin näköalatasanteelle on aina välillä päässyt, vaikka nyt se on ollut usean vuoden suljettu. 1990- luvulla siellä oli mm. vähän aikaa radiomuseo.

Näkymä Lappeenrannan vesitornista Kimpisen urheilukentän suuntaan; etualalla Koulukadun kerrostaloja, taustalla Saimaa, Tuntematon valokuvaaja, 1957–1962



Suomessa vesitornirakentaminen alkoi 1910-luvulla. Suomalaisessa kaupunkikuvassa vesitornit ovat usein monumentaalirakennuksia, joihin on yhdistetty näköalatasanteita ja kahviloita.  Lappeenrannan vesitorni rakennettiin vuonna 1927 arkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmien mukaan.  Alkuperäisasussaan vesitorni edusti 1920-luvun klassismia. Tornin huipulla oli näköalaparveke ja kruunumainen paviljonki. Martti Välikangas suunnitteli myös mm. Kaivopuiston tähtitornin (1926). Lappeenrannan vesitornin vuoden 1955 uudistustyöt suunnitteli kaupunginarkkitehti Reino Ahjopalo, jonka käsialaa on moni muukin kaupungin rakennuksista. 1950-luvun kasvavassa Lappeenrannassa vesitorni sijaitsi keskeisellä paikalla, ja sen laajennustöiden yhteydessä tehtiin myös ympäristösuunnitelma pysäköintipaikkoineen ja istutuksineen. Laajennetussa asussaan vesitorni edustaa lähinnä funktionalistista tyyliä.

 Arkistoista löytyi joitakin kuvia ajalta, jolloin vesitornin laajennustyötä tehtiin. Mielenkiintoinen on myös Väinö Raution maalama teos vesitornista remonttiaikana. Se oli näytteillä Lappeenrannan taidemuseolla vuonna 2019, jolloin Raution retrospektiivinen näyttely esitteli viipurilaislähtöisen taiteilijan laajaa tuotantoa.  Rautio asui Lappeenrannassa useita vuosia ja maalasi täällä paljon maisemia kaupungista. Valitettavasti kyseinen taideteos ei kuulu Lappeenrannan museoiden kokoelmiin, joten kuvia siitä ei voida laittaa tämän blogin yhteyteen tekijänoikeusrajoitusten vuoksi.  Rautio on myös maalannut vesitornin vuonna 1954, jolloin se oli vielä alkuperäisessä asussaan.  Nykyään maalaus kuuluu Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin.

Väinö Raution maalaus Lappeenrannan vesitornista vuodelta 1954. Lappeenrannan museot


Vuodelta 1955 löytyi myös Kimpisen kentältä otettu kuva, jossa vesitorni näkyy laajennusvaiheessa taustalla. Kuvan edustalla nuoret pelaavat jääpalloa. Tornin yläosasta erottuvat rakennustelineet.


LrPT - Pyrkivä jääpallo-ottelu; pelaajat Kimpisen kentällä, takana katsomo ja remontissa oleva vesitorni, Kuvapaja, 1955. Lappeenrannan museot



Hyväntuulentie keväällä 2020. Hanna Lommi.


Vaikkei vesitornin raput  liikkujalle aukene, niin hyvä paikka tehdä rappujumppaa löytyy sataman läheisyydestä Hyväntuulentieltä, jonka osa kaupunkilaisista tuntee nimille Juoponraitti, Juoppojenkuja tai Juoponraput. Vanhaan ja uuteen nimeen liittyy hauska tarina. Alkuperäinen ja epävirallinen nimi juontaa juurensa aikaan, jolloin ryhmä alkoholiin meneviä henkilöitä tapasi viettää aikaansa rappusten alapuolella, aivan Kylpylän vieressä.  Kujaa alettiinkin tämän takia kutsua kaupungissa yleisesti Juoppojenkujaksi. Virallinen nimi tuo ei kuitenkaan ollut. Kujalle saatiin 1940-luvun lopulla virallinen nimi, mutta  vanha nimi on kulkenut vielä vuosikymmeniä kaupunkilaisten keskuudessa. Juoppojenkuja ei viralliseen kaavaan kelvannut. Nimeä mietittiin pitkään ja ehdotuksia oli mm. Kylpylänkuja ja Kylpykuja, johtihan raput aivan Kylpylän kulmalle. Lopulta päädyttiin mukailemaan alkuperäistä nimeä ja kujasta tuli Hyväntuulentie. Tie-loppuosa valittiin sen takia, että kuja oli kuulostanut kaupungin päättäjien mielestä liian maalaiselta.( Lappeenrannan kadunnimet, Lehikoinen)




Juoppojenkuja Nikulainen Pentti, kuvaaja 1960–1969. Lappeenrannan museot


Rappujumpan jälkeen voi siirtyä ihailemaan satamaa, joka vuodesta toiseen jaksaa kauneudellaan ilahduttaa siellä käyskentelijää. Satama on vilkas paikka nykyisinkin erityisesti kesällä, mutta aikaisemmin se oli kaupungin tärkein paikka. Ennen kauppatori sijaitsi nimittäin satamassa.
Satama-alueen tori oli aikaisemmin 1890-luvulta 1950-luvulle Lappeenrannan päätori, jonka ympäristössä on sijainnut höyrylaivasatama sekä monia kaupungille tärkeitä rakennuksia. Elämä kauppatorilla on ollut vilkasta. Vuonna 1956 kauppatori muutti satamasta nykyiselle paikalleen, uuden kauppahallin valmistuttua. Myös kauppiaiden Pärnänen ja Lehto omistama liikerakennus sijaitsi (kts.  aikaisemmin julkaistu juttu Skinnarilan huviloista) sataman kauppa-torin laidassa.

Rantatori ja satama, taustalla linnoitus ja Pallonlahden teollisuusalueet. Veljekset Karhumäki OY,  1935. Lappeenrannan museot 



Keskus, kauppatori tulvakesänä, etualalla lapsia kahlaamassa vedessä, takana torikojuja sekä liikerakennuksia; torin laidalla Leinon ja Pärnäsen talot sekä Kohvakan (aik. Auvisen) talo. Tuntematon valokuvaaja,1924. Lappeenrannan museot


Kauppatorin kahvikojut, takana Kohvakan talo; ihmisiä kahvi- ja piirakkakojuissa markiisin takana
Lindqvist Kaleva, 1954. Lappeenrannan museot



Satama on ulkonäöllisesti muuttunut vuosikymmenten varrella jonkin verran. Vanhaa rakennuskantaa on purettu ja uutta on rakennettu tilalle. 1950-luvun lopulla toritoiminnan päätyttyä purettiin kauppahalli ja monien yhä kaipaama ”Jaakkolan kirkkona” tunnettu vaakahuone. Toria reunustaneet 1800-1900-luvun vaihteen liiketalot saivat väistyä elementtikerrostalojen tieltä 1970-luvun alkuvuosina.

 On kuitenkin joitakin asioita, jotka eivät satamassa ole muuttuneet, kuten kojut. Niiden äärellä on juotu kahvit ennen ja sitäpä tehdään yhä vieläkin. Aikaisemmin kojujen edessä oli markiisit, joiden tarkoitus oli ehkä suojata säältä tai antaa jutustelijoille yksityisyyttä. Nykyiset torirakennukset rakennettiin 1990- luvulla. Sitä ennen torilla oli kahvilakojuna mm. hirsirunkoinen pieni mökki ja vohveleille kioskirakennuskoppi ainakin 1970-luvun puolivälistä uusien kojujen valmistumiseen asti.


Kahvilakioski Satama-Sanni satamatorilla. Holopainen Reijo, 1980–1989. Lappeenrannan museot



 Satamaan on hyvä päättää tämän kertainen retki, vaikka se lyhyeksi jäikin. Kuvia voi etsiä lisää Lappeenrannan museoiden Finnasta. Siellä on erityisen paljon kuvia satamasta sekä vesitornista.


Tämän tekstin kirjoitti Hanna Lommi, joka toimii amanuenssina Lappeenrannan taidemuseolla. Tekstiin teki täydennyksiä myös rakennustutkija Noora Virtanen ja amanuenssi Miikka Kurri.



Lähteinä jutussa käytettiin Lappeenrannan museoiden arkistoja sekä Laila Lehikoisen kirjaa Lappeenrannan  kadunnimet, joka on Etelä-Karjalan museon omaa julkaisuasarjaa.

Kommentit