Elävä Museo

Lappeenrannan taidemuseossa on tänä kesänä nähty kehutun ja arvostetun viipurilaistaiteilija Väinö Raution retrospektiivi. Taidemuseon varjossa, Vihreässä makasiinissa, on esillä toisenlainen tarina. Taiteilija Mauri Nylundin tarina alkaa samoilta Viipurin kujilta, mutta sota tekee siihen käänteen, joka ei oikene. Tunnemuseo-näyttely avattiin Vihreässä makasiinissa 4.6.2019 ja se jatkuu 4.8. asti. Tähän mennessä näyttelyn on nähnyt noin 7000 katsojaa.  Kuva Marleena Liikkanen Kiinnostavaa on, että 1920-luvulla nämä miehet ovat kohdanneet ainakin kerran. Heidät on palkittu stipendillä samanaikaisesti Viipurin piirustuskoulun kevätjuhlassa 1927. Rautio oli Nylundia vanhempi, tuolloin jo ammattilainen, mutta tuohon aikaan viipurilaiskoulu halusi palkita taiteen alalla jo menestyneitä viipurilaisia saavutuksistaan. Nylund taas oli nuori 21-vuotias taiteilijanalku, joka aloitti taideopinnot jo 15-vuotiaana oppikoululaisena ja joka oli palkittu koulun stipendillä ...

Salotupa sijaitsee Joutsenon Korvenkylässä lähellä Aholan kylää. Sen omistaa nykyisin Joutsenon kotiseutuyhdistys. Selma ja Tyyne Virkki lahjoittivat tuvan vuonna 1985 yhdistykselle. Se on rakennettu 1800-luvun lopulla. Salotupa oli käytössä viimeistä kesää vuonna 1972. Salotupa Navetta  Joutsenossa on ollut salotupia monella kylällä. Museoitu salotupa kertoo entisajan karjataloudesta ja maataloustöistä. Kesäisin lehmät oli tapana viedä salolle, kauemmas päätilasta laitumelle. Salotuvilla hoidettiin ja lypsettiin lehmät sekä tehtiin piimät ja voit. Virkin salotuvalta oli päätilalle matkaa noin kuusi kilometriä. Salotupa oli alun perin savupirtti. Se käsitti aluksi vain tuvan, mutta myöhemmin siihen lisättiin niin kutsuttu pikkuhuoneiden puoli. Näiden väliin jää eteinen, jonka perällä on maitohuone. Se on rakennettu rakennuksen pohjoispuolelle kallion päälle. Maitohuoneen lattia on yhden laudan paksuinen ja tehty haapahirsistä. Näin varmistettiin huoneen pys...

KÄSITTELYSSÄ RATSUVÄKIMUSEON ESINEET Tänä kesänä täysin uudistettuna avautuvan Ratsuväkimuseon näyttelyn rakennus on käynnissä ja kokoelmien parissa työskentelevät henkilöt käyvät läpi näyttelyyn tulevaa esineistöä. Esineet huolletaan, niiden luettelointitiedot tarkistetaan, ne kuvataan ja tämän jälkeen ne ovat valmiita lähtemään säilytystiloilta näyttelyyn. Näyttelyn lisäksi valtaosaan esineistä voi tutustua myös Lappeenrannan museoiden Finna-näkymän kautta, toki itse näyttelyssä paikan päällä esineistä on esillä enemmän tietoa ja tarinoita. Tässä muutamia poimintoja läpikäydyistä esineistä, näiden perusteella voi arvailla, millaisia kokonaisuuksia näyttely pitääkään sisällään… Jykevät, rautaiset jalusimet, joiden valmistusajaksi on arveltu 1500-luvun loppu/1600-luvun alkupuoli. Ratsuväkimuseon kokoelmat. Ratsupoliisin sapeli, miehistön rakuunašaška, m/1881. Yleisesti miehistön käytössä ollut malli. Yksityiskohta sapelista. Ratsumestari Georg Didrik v...

Erasmus+ osa 5: Gdanskin ja Varsovan uudet museokeskukset   Lappeenrannan museoiden Erasmus+ matkojen viides kohdemaa oli Puola. 25.3. - 30.3.2019 toteutuneelle opintomatkalle osallistuivat vs. museotoimenjohtaja Leena Räty sekä amanuenssit Mikko Pirinen ja Miikka Kurri. Matkalla tutustuimme Gdanskiin ja Varsovaan 2000-luvulla valmistuneiden suurten museokeskusten perusnäyttelyihin ja toimintaan. Saavumme Finnairin koneella Varsovaan sunnuntai-illaksi. Kaupungin rautatieasemalta hotellille kävellessä vastaan tulee 1,7 miljoonan asukkaan kaupungin keskusta uusine pilvenpiirtäjineen ja monikaistaisine pääkatuineen. Hotellia vastapäätä sijaitsee Varsovan Kulttuuripalatsi, 1950-luvulla valmistunut moskovalaisten pilvenpiirtäjien mukaelma, jollaisia Neuvostoliiton miehittämään Itä-Eurooppaan rakennettiin ainakin Riikaan. Varsovan keskustaa.  Gdansk. Hotelliaamiaisen jälkeen suuntaamme ensimmäiseksi kahdeksi työpäiväksi Varsovan keskusasemalta junalla Gdanskiin. P...

Siperiasta Etelä-Karjalaan – näyttelysuunnittelun pitkä kaari Lappeenrannan museot on tehnyt jo vuosia yhteistyötä idän naapurimaan museoiden kanssa.   Lappeenrannan museoiden ammattilaiset ovatkin huomanneet Lappeenrannan museoiden maineen kiirineen yhä syvemmälle Venäjän maille. Vuonna 2017 Venäjän ja Suomen kulttuurifoorumi kokoontui Pietarissa.  Saimme iloksemme huomata, että Lappeenrannan museot oli kutsuttu useaankin kahdenkeskiseen neuvotteluun eri venäläisten museoiden kutsumina. Kaukaisin paikka, joka oli halukas yhteistyöhön, sijaitsi Hanti- Mansijskissa Siperiassa.  Neuvotteluissa selvisi, että museon edustajat halusivat tuoda näyttelyn meille Lappeenrantaan. Alustavat aikeet yhteistyöstä solmittiin jo Pietarissa ja viime syksynä Savonlinnan foorumilla sovittiin lopullisesta yhteistyöstä.  Toki tätä ennen oli jo esinelistoja laadittu, päätetty näyttely ajankohdasta, lähetty erilaisia raportteja museon lämpö-ja kosteustilasta ja neuvoteltu tulev...

Seminaarimatkalla Pietarissa Lappeenrannan museot ovat järjestäneet Venäjän etnografisen museon kanssa yhteistyöseminaarin jo seitsemänä vuotena.  Tavoitteena kansainvälisillä museoiden asiantuntijoiden tapaamisilla on tutustua molempien maiden museopedagogiseen toimintaan ja saada uusia ajatuksia omaan työhön.  Vuosien varrella ovat tulleet tutuksi monet erilaiset tavat tehdä museopedagogista työtä molemmissa maissa. Eroavaisuuksia on ollut havaittavissa, mutta on myös löydetty yhtäläisyyksiä tavoissa tehdä pedagogista työtä museossa. Pahalta suojaava vaate Venäjän etnografisessa museossa Pietarissa. Kuva: Riina Nurmio/ Lappeenrannan museot Tänä vuonna seminaari järjestettiin Pietarissa Venäjän Etnografisessa museossa. Aiheena seminaarille oli museoiden ja teatterin yhteistyö ja sen eri muodot. Kaksi päiväisessä seminaarissa saimme kuulla mielenkiintoisista projekteista ja käytänteistä, joita sekä Suomen että Venäjän museoilla on ollut ja on käytössä. Esi...

Muistelmia kokoelmatyöstä Eira työssään. Kuva: Etelä-Karjalan museo. Syksyllä 2018 julkaisimme ensimmäisen osan pitkäaikaisten työntekijöidemme Eiran ja Ullan muistelmia työuran varrelta. Jatkamme muisteloiden parissa ja tällä kertaa Eira muistelee kokoelmien ja kokoelmatyön muuttumista ja kehitystä. Eiran aloittaessa työt museolla vuonna 1975 kaikki museon toiminnat olivat keskittyneet Etelä-Karjalan museolle, siellä sijaitsivat niin näyttely-, kokoelma- kuin työtilatkin. Näyttelynvaihtoon ja kokoelmatyöhön liittyvät toimet tehtiin laboratoriossa, ja siellä oli tuolloin muun muassa höyläpenkki teknisiä töitä varten. Nykyisin runsaassa käytössä oleva pesupöytä hankittiin 1980-luvun puolivälin tienoilla, sen jälkeen kun taidemuseon nykyiset tilat olivat valmistuneet ja näyttelynrakennukseen liittyvät tekniset työt keskittyivät sinne. Laboratoriossa oli myös vetokaappi, joka oli alkuvuosina kovassa käytössä. Tuolloin laboratoriossa oli vielä runsaasti museon tulipalossa vaurioit...