Elävä Museo

Lappeenrannan Vilkjärveltä löytyi muutama vuosi sitten peltotöissä kivikautinen nuolenkärki. Kyseessä on piikivestä tehty ns. ruotokärki. Vastaavia nuolenkärkiä esiintyy Suomessa varhaismesoliittisissa yhteyksissä n. 10500 vuotta sitten. Kärjet kuuluvat aikakauteen, jolloin ihmisasutus levittäytyi kohti pohjoista pian jääkauden jälkeen jäästä vapautuneille alueille. Tuolloin eteläisessä Suomessa kasvoi jo koivuvaltaisia metsiä ja metsissä oli saatavilla mm hirviä ravinnoksi. Aikakauden tunnettuja asuinpaikkoja Lappeenrannasta ovat Kuurmanpohjan asuinpaikat, tunnetuimpana Saarenoja 2 , josta on löytynyt vastaavia nuolenkärkiä. Tunnettu kohde Etelä-Suomesta on myös Lahden Ristolan asuinpaikka. Ruotokärkiä esiintyy varhaismesoliittisissa yhteyksissä eteläisen Suomen lisäksi myös Utsjoella , mutta löytöjä ei toistaiseksi tunneta Pohjois-Lapin ja Savo-Karjalan väliseltä vyöhykkeeltä. Lienee kuitenkin vain ajan kysymys, koska varhaismesoliittisia ruotokärkiä löydetään myös Kainuusta ja Etel...

Kolmannessa osassa teemme katsaukseen poikkeusolojen joulun aikaan. Pikkujoulut Pikkujoulujakaan ei voitu viettää normaaliin tapaan. Työpaikallamme museotoimen johtajalta tuli seuraavanlainen sähköpostiviesti:  “Päätimme käyttää henkilökunnan joulumuistamisrahat a’ 20 € lahjakortteihin. Voit valita lahjakortin joko 1. Majurskan kahvilaan 2. Lehmus Roasteryn tehtaanmyymälään tai kahvilaan Satamatie 6:ssa 3. Museokauppaan 😉” Ankeata oli, normaaleihin museon henkilökunnan pikkujouluihin verrattuna. Pikkujouluissamme on ollut aiempina vuosina runsas osanotto ja hauskaa on riittänyt pikkutunneille asti! Lahjakortti Majurskaan. Kuva: Satu Ståhlberg. Lahjakortti Lehmus Roasteryyn. Kuva: Anne Tahvanainen. Saimaan Kameraseuran pikkujoulut sujuivat puolestaan tähän tapaan: Virtuaaliset pikkujoulut joulukuussa 2020. Vetäjätahot ovat läsnä turvavälein Yhteisötila Kuutinkulmassa ja osallistujat Teams:n välityksellä. Illan ohjelmassa oli seuran sisäisen vuosikilpailun kuvien katsomista ja...

 Covid 19 -pandemian aikana juhlittiin syntymäpäiviä ja siirtymäriittejä, rajoitusten puitteissa. Syntymäpäivät Syntymäpäiviä ei vietetty lainkaan tai ne vietettiin etäyhteyksien välityksellä, ikkunan takaa tai ulkona, pienellä porukalla. Perhepiirissämme vietettiin 18-vuotissynttäreitä läppärin välityksellä keittiönpöydän äärellä kippistellen. Päivänsankarin sijaintipaikasta Helsingistä lähetettiin kuvia juhlaherkuista. Kuvat: Jaana Kiero. Polttarit Polttareitakin vietettiin kasvomaskit kasvoilla.  Kuva: Tiina Kautonen. Ristiäiset Ristiäisissä piti pitää turvavälit ja kasvomaskit. Loput kummit jäivät kuvan ulkopuolelle, jotta turvavälit säilyisivät. Myös äidillä piti olla kasvomaski tapahtuman ajan.  Kuvat: Annika Vesterinen. Hautajaiset "Meillä oli siskoni hautajaiset lauantaina. Siunaustilaisuus oli ulkona ja tosiaan olimme arkun äärellä. Samoin muistotilaisuus vaihtui eväsretkikahvituksiin vanhempieni haudalla, mihin siskoni tuhkatkin joskus lasketaan. Pienell...

Covid-19 toi muutoksia vuosien 2020 ja 2021 juhlien viettoon. Juhlijoitten määrää rajoitettiin, juhlissa suositeltiin noudatettavan turvaetäisyyksiä ja hyvää käsihygieniaa sekä suositeltiin käyttämään kasvomaskeja. Juhlavastaanottoja siirrettiin virtuaalisiksi tai ulkotiloissa vietettäväksi, odottelemaan parempia aikoja tai peruttiin kokonaan. Lappeenrannan museot ovat tallentaneet poikkeusoloihin liittyvää aineistoa, ja museoassistentti Jaana Kiero on kasannut juhliin liittyvistä otoksista tämän kolmeen osaan jaetun jutun. Kiitämme kaikkia aineistoa kokoelmiimme luovuttaneita henkilöitä! Pääsiäinen Palmusunnuntain perinteikäs virpominen ovelta ovelle ei tokikaan tullut kyseeseen vuonna 2020. Siispä eräät valmistivat niin pitkän vitsan, että turvaetäisyys virpoessa säilyi.  Kuvat: Kaisa Juntunen. Vuonna 2021 palmusunnuntaina sai vitsan jättää ovelle ja valita mieleisensä palkan vitsamaljakon ohessa olevasta korista. Kuva: Mira Jaatinen. Myös museolla perinteeksi muodostuneet Wolko...

Kevät on tullut ja sen myötä kävelyretket ympäri kaupunkia. Etelä-Karjalan museolla avautuu viikolla 17 Jalmari Lankisen näyttely: Jalmari Lankinen – Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja . Näyttely esittelee häntä enemmän valokuvaajana kuin arkkitehtinä, jona hän on tullut suurelle yleisölle enemmän tutuksi.  Ajattelinkin, että voisin pyörähtää pikakävelyllä ja käydä yhdessä Lankisen rakennuskohteessa, joka sattuu olemaan melko lähellä omaa kotiani. Se on varmasti kaikille lappeenrantalaisille tuttu kohde, mutta myös niille, jotka ovat Lappeenrantaan saapuneet koskaan junalla.  Rakennus nimittäin sijaitsee aivan juna-aseman lähettyvillä.  Juna-asemalta suunnistaessa kaupunkiin päin, rakennus jää vasemmalle puolelle puistoaluetta, ja se sijaitsee aivan Vanhan hautausmaan kulmalla.  Rakennus on vuonna 1938 valmistunut Armilan kansakoulu, sittemmin Armilan koulu. Rakennuksessa ei tosin enää ole koulutoimintaa, vaan se on kunnostettu joitakin vuosia sitten yrityskä...

Wolkoffin perheessä pääsiäiseen valmistautuminen alkoi sovintosunnuntaina eli laskiaissunnuntaina. Silloin alkoi 40 päivää kestävä suuri paasto. Pääsiäisen perinteisiin kuului koristeltujen pajunoksien vieminen kirkkoon siunattavaksi palmusunnuntaina. Pajunoksat aseteltiin ikonien viereen koristeeksi ja siinä ne saivat olla siinä helatorstaihin saakka. Pääsiäistä edeltävän suuren viikon torstain iltapalveluksesta pyrittiin tuomaan tuli kirkosta tuohuksella kotiin ikonin edessä olevaan lampukkaan. Joskus kävi niin, että tuli sammui tuohuksesta, kun oltiin jo aika lähellä kotia. Pääsiäisenä lampukkaan laitettiin roikkumaan kaunis pääsiäismuna. Suurella viikolla muisteltiin Kristuksen kärsimyksiä. Suru näkyi kodissa tummina tekstiileinä ja koristelun yksinkertaisuutena. Jumalanpalveluksia oli paljon ja ne rytmittivät kodin pääsiäisvalmisteluja. Suuren viikon pääsiäisvalmisteluihin kuuluivat kananmunien värjääminen isossa kattilassa sekä pääsiäisleipomusten, kulitsa, baba ja pasha, valmist...

Rykmentissä yksityiskohtaisesti kirjattujen tapahtumien tarkastelun mahdollisti kokoelmasiirron yhteydessä esille tullut nippu päiväkäskyjen suomennoksia Suomen Rakuunarykmentille. Päiväkäskyt on kirjoitettu ennen pääsiäistä 125 vuotta sitten, jolloin pitkäperjantai 2.4. ja pääsiäinen 4.-5.4. on osunut samoille päivämäärille kuin tänäkin vuonna 2021. Päiväkäskyt olivat Lappeenrannan Lindholmin talon ullakolta osoitteesta Yhdyskatu 10 löytyneessä pienessä pahvilaatikossa muiden vanhojen papereiden joukossa. Todennäköisesti paperit on otettu talteen viimeistään Lindholmin talon purkamisen yhteydessä 1950-1960-luvulla, mutta aivan tarkkaa tietoa ei ole, miten ja milloin laatikko on museolle päätynyt. Kauppias Lindholmin talo sijaitsi Lappeenrannan keskustassa hotelli Patrian lähellä. Nykyisin samalla paikalla on kerrostalo. Lindholmin talo tunnettiin alun perin niin sanottuna Gripenbergin talona. Aikojen kuluessa se on ollut asuintalona ratsumestari Fritz von Tobiesenille perheineen, samo...