Museon kulttuuriympäristötiimi Parikkalassa

Kesäkuun lopulla Alueellisen vastuumuseon kulttuuriympäristötiimi tutustui Parikkalan kulttuuriympäristöihin. Tiimin tavoitteena on kiertää Etelä-Karjalan maakunnan kulttuuriympäristökohteet aloittaen kunnan pohjoisista osista etelään edeten. Tarkoitus on saada käsitys alueen maiseman ja rakennetun ympäristön sekä arkeologisten kohteiden ominaispiirteistä alueiden suunnittelun taustaksi. Alueellinen vastuumuseo toimii asiantuntijana maakunnan kulttuuriympäristöä koskevissa asioissa ja yksi keskeisimmistä tehtävistä on edistää kulttuuriympäristöjen vaalimista vastuualueellaan.

Parikkalaan tutustumassa oli Lappeenrannan museoiden kulttuuriympäristötiimi, arkeologi Esa Hertell, maakuntatutkija Sinikka Myyrä, sekä rakennustutkijat Noora Virtanen ja Sini Saarilahti.

Päivä oli kovasti sateinen ja Päiviö-myrsky uhkaili voimillaan myös Parikkalassa. Tutustuminen aloitettiin vielä poutaisaan aikaan kunnan pohjoisosassa sijaitsevasta Papinniemen ortodoksisesta autiokylästä. Useamman maisema – ja kyläalueen tutustuminen tapahtui valitettavasti vain sateen ja tuulen suojan tarjoamasta autosta.

Metsäisellä Pyhäjärven rantakallioon rajautuvalla alueella on sijainnut Uukuniemen ortodoksinen pääkirkko, siihen liittynyt kalmisto ja asuinpaikka. Asutus on muodostanut aikanaan kokonaisen ortodoksikylän, joka on autioitunut kokonaan 1600-luvulla. Paikalla on neljä opastaulua kertomassa alueen vaiheista. Maastossa alueen historiasta on havaittavissa vain kalmistoa osoittavat hautakivet.

1. Polku opastauluineen kiemurtelee Papinnimen autiokylän halki.

2. Matkamiehen risti kulkureitin varrella tarjoaa hiljentymistä kulkijalle.

3. Papinniemen kalmistoa.

 4. Tiimiläiset tutkimassa yhtä alueen opastauluista.

Matka jatkui Uukuniemen kirkonkylälle, joka vuonna 1793 rakennettuine puisine ristikirkkoineen, pitäjäntupineen, koulurakennuksineen (1906) ja muutamine päätien varrelle sijoittuvine pittoreskeine pihapiireineen on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.  Kirkon viereisessä Pitäjäntuvassa oli paikalla sattumalta Uukuniemi-seuran jäseniä, jotka kertoilivat hieman kylän rakennusten historiasta. Kirkolta lähdettiin tutustumaan Pyhämäen kulttuurimaisemaan, minne sijoittui nykyistä edeltänyt kirkko. Nykyään paikalla tästä vaiheesta muistuttamassa on muistomerkki sekä kahden pappilan pihapiirit 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.

5. Uukuniemen kirkko on rakennettu vuonna 1793.

6. Kirkon vieressä sijaitseva Uukuniemen pitäjäntupa, joka on toiminut nykyiselle paikalleen siirrettynä muun muassa käräjätupana, pitäjäntupana sekä viereisen kirkon apu- ja kokoontumistiloinakin. Rakennus on siirretty tälle paikalle vuonna 1888.

Parikkalassa on paljolti arvokkaita maanviljelykseen ja karjatalouteen pohjaavia Laatokan Karjalalle tyypillisiä maisema-alueita, jotka tekivät vaikutuksen myös kulttuuriympäristötiimiläisiin. Näistä voinee mainita Rasvaniemen kylä, Kesusmaan, Tarnalan ja Niukkalan kylien kylämaisemat. Yhteistä näille alueille on vehreät, kumpuilevat, osin jyrkähköt maanpinnan vaihtelut, joiden vehreitä laaksoja karja laiduntaa.

7. Rasvaniemen vehreää maisemaa

8. Rasvaniemen laitumella.

Luonnonilmiöistä erikoisimpina voinee mainita Mykkiin kivet, joka on tiettävästi pohjoismaiden suurin siirtolohkaremuodostuma Kesusmaalla. Kerrotaan, että isonvihan aikana paikalliset piiloutuivat sen luolamaisiin käytäviin. Nopea visiitti paikalle sadekuurojen välillä teki lähtemättömän vaikutuksen.

9. Mykkiin kivet.

10. Arkeologi Esa Hertell tutkailee siirtokivimuodostumaa.

Saaren hiljainen idyllinen kuntakeskus hallitsevine tiilikirkkoineen (1932), Oravaniemen mäkikyläasutus komeine pappiloineen ja maatilakeskuksineen olivat myös tutustumisen arvoisia kohteita.

11. Saaren vanhan kuntakeskuksen maisemaa hallitsee v. 1932 rakennettu tiilikirkko.

Maakunnallisesti arvokkaan Kirjavalan kanavan ympäristöstä löytyi myös Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva kyläkauppa. Kirjavalan kylän kerroksellinen rakennettu ympäristö osoittautui myös kiinnostavaksi rakennetuksi kyläkokonaisuudeksi.

12. Kirjavalan kylässä sijaitsee maamme vanhin toimiva kyläkauppa.

13. Kirjavalan kanava on osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.

14. Kirjavalan kylänraittia. Oikealla liikerakennus, jossa on ollut mm. baari.

Honkakylän kauppamuseon pihapiiri käytiin myös toteamassa varsin viehättäväksi kohteeksi, vaikkei museo auki ollutkaan. Sinikka aikoo palata vielä paikalle, paikallismuseoiden ohjaus kuuluu maakuntatutkijan työhön.

15. Honkakylän kauppamuseon rakennus.

Parikkalan maaseudulla on havaittavissa sama ilmiö kuin monen muunkin kunnan rakennuskannassa. Hiljaiset kylämaisemat ja kuntakeskukset, 1960-1970-luvun modernisaation mukanaan tuomat ilmiöt rakentamisessa ja suhteellisen aktiivinen itäturismin vaikutus ovat leimaavia elementtejä myös taajamissa. Vähälukuisia ovat autenttisina säilyneet kokonaisuudet. Maisemallisesti omaleimainen, Karjalalle tyypillinen maasto toi tuulahduksia menneistä ajoista. Parikkalassa on itäsuomalaiseen rakennuskulttuurin tapaan edustavia kartanoita ja suurmaatilojen päärakennuksia (vaatimattomasti nimettynä hoveja), joista esimerkiksi voi mainita 1600-luvulta läänitysalueen keskuksena toimineen Koitsanlahden (rakennussuojelulailla suojeltu) ja 1838 rovastin perintötilana toimineen Ristimäen Hovin. 1800-luvun ja 1900-luvun alun kyläkoulut ja entiset pappilat ovat nykyään yksityisessä omistuksessa, mutta ilmentävät vielä hyvin aikakautensa ja alueensa historiaa.

Parikkalan kuntakeskuksessa on paljolti kiinnostavia kohteita. Tällä kertaa tiukan aikataulun vuoksi käytiin tarkastelemassa vain kirkon ympäristöä; taajamarakennetta ihmeteltiin auton ikkunasta sen ohi ajettaessa.

Lappeenrannan museoiden kulttuuriympäristötiimi suosittaa ehdottomasti tutustumaan Parikkalaan maaseutuineen esimerkiksi pyöräillen: koko kunnan alueella on paljon nähtävää ja koettavaa, karjalainen maisema ja itäisen Suomen osille ominaisia pieniä ihmeitä. Kannattaa varata riittävästi aikaa reissulle, kiinnostavia ja monipuolisia kohteita on paljon. Päivä oli luonnollisestikin liian lyhyt noin parillekymmenelle maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaalle kohteelle, jotka toimivat matkamme etappeina. Muista nähtävyyksistä esimerkiksi kiehtova patsaspuisto ja alueen kiinnostavat omaleimaiset ravintolat jäivät nyt tiimiläisiltä testaamatta kokonaan. Seuraavaankin kertaan jäi vielä paljolti tutustumisen arvoisia kohteita.

16. Maisemaa Rasvaniemellä.

Teksti Sini Saarilahti
Kuvat Sini Saarilahti, Noora Virtanen ja Sinikka Myyrä