Elävä Museo

Lappeenrannan museoissa on viime vuosina kehitetty vapaaehtoista museomummo- ja vaaritoimintaa, joka tähtää elämykselliseen tiedon ja perinteen siirtoon nuoremmille sukupolville. Museomummon tai -vaarin voi kohdata vaikkapa Etelä-Karjalan museon tai taidemuseon ilmaisen sisäänpääsyn museoperjantaissa vertaisihmettelijänä, lasten työpajassa satujen lukijana tai työpajan ohjaajana. Työpajoissa museomummo tai -vaari on kertonut esikouluikäisille omasta lapsuudestaan, leikeistään ja leikkikaluistaan. Onpa museovaari vetänyt taidemuseossa äijäjoogaakin. Vapaaehtoisten museon ystävien rooli kasvaa tulevaisuudessa museotyön muuttuessa. Museomummo- ja vaaritoiminnan kautta luodaan myös erilaisia tapoja aktiivisille eläkeläisille osallistua museon toimintaan ja sen kehittämiseen. Museomummo ja -vaaritoiminta osana osallistavaa ja asiakaskeskeistä museotoimintaa Lappeenrannan museoiden asiakasraadin jäsenet ovat kehittäneet museomummo/-vaari toimintaa yhdessä museon työntekijöi...

Kävin perjantaina 23.3. kuuntelemassa paneelikeskustelua Jyväskylän Taidemuseolla. Aiheena oli vapaaehtoisten toiminta museoissa.  Keskustelussa sivuttiin museoiden valtionosuuksien leikkauksia, Helsingin Guggenheim-suunnitelmia, ja sitä, mikä kiinnostaa ihmisiä museossa sekä miten herättää yleisön kiinnostusta kulttuuriperintöä kohtaan? Tällä kertaa keskityttiin vapaaehtoistoimintaan ammatillisesti hoidetuissa museoissa. Sekä vapaaehtoistoimijoiden, että museoammattilaisten näkökulmasta vapaaehtoiset ovat museoille voimavara, joita pitäisi voida hyödyntää yhä enemmän. Vakituista henkilöstöä ja  resursseja tarvitaan kuitenkin vapaaehtoisia ohjaamaan. Vapaaehtoistoiminta täytyy säilyttää hauskana puuhana, ilman liikaa vastuuta. Museoammattilaisten täytyy olla edelleen vastuussa siitä miten museoissa toimitaan. Museoalan ammattilaisten pelkona on kulttuurin arvostuksen lasku, johon viittaavat viime aikaiset museoiden määrärahojen leikkaukset. Museoalan ammattilii...

Museovirasto julkaisi eilen Kotkaniemen eli P.E. Svinhufvudin kotimuseon kehittämishankkeen esiselvityksen ja siihen liittyvän maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvityksen . Linkeistä pääsee lukemaan niitä. Kehittämishankkeen esiselvitysvaiheessa todettiin, että Kotkaniemellä on paljon kehittämismahdollisuuksia, kunhan löytyy oikea toimija sitä ylläpitämään. Tulevan kesän 2012 Svinhufvudin kotimuseota pitää avoinna Luumäen kunta. Ehkäpä Kotkaniemeenkin löytyy aktiivisia yhdistyksiä, harrastajia tai yrittäjiä, jotka yhdessä kunnan kanssa ja Museoviraston valvonnassa lähtevät kehittämään sen toimintaa. Aika näyttää. Matkailijalle Luumäki - kuten koko Etelä-Karjala - on houkuttelevaa seutua. Vähintään kymmenen kilometrin välein löytyy jokin nähtävyys. Opetus ja kulttuuriministeriö on julkaissut jo hieman aiemmin selvityksensä paikallismuseoista. Selvityksessä todetaan, että paikallismuseot tekevät arvokasta ja kokonaisvaltaista kulttuuriperinötyötä, joka tarvitsisi enemmän...

Ensimmäiset EEMU-hankkeen tapaamiset pidettiin Lemillä 20.2., Lappeenrannassa 28.2. ja Rautjärvellä 29.2. Vaikka alueen paikallismuseoissa vierailee hyvin koululaisia, Erityisesti kaikki 5.luokkalaiset käyvät oman alueensa kotiseutumuseoissa tai -näyttelyssä, kaikissa kunnissa nousi esiin toive koululaisten paremmasta tavoittamisesta. Lappeenrannassa ryhdytäänkin järjestämään infoiltaa opettajille. Toivotaan opettajien löytävän museot opetuspaikkoina. Samalla suunnitellaan tehtäviä koululaisille. Tehtävien tulisi olla mahdollisimman avoimia ja luovuuteen kannustavia ja niiden tulisi olla helposti toteutettavissa eri kohteissa. Opettajille tahdottaisiin välittää tietoa siitä, että paikallismuseoissa voi opettaa muutakin kuin historiaa. Kulttuuriympäristössä tapahtuva oppiminen laajentaa oppimiskokemusta. Vaikka opetettava aine olisi suomenkieli, paikallismuseo ympäristönä nostaa esiin erilaisia ulottuvuuksia opetettavassa asiassa  ja kehittää oppijan mielikuvitusta. Rautjärvellä...