Elävä Museo

Tänä kesänä minulle tarjoutui mahdollisuus suunnitella ja pitää Lappeenrannan historiallisella linnoitusniemellä opastettuja kierroksia.  Kierroksen pitäminen linnoituksen kaltaisessa kohteessa tarjoaa paljon pohdittavaa. Historiaa riittäisi vaikka kuinka monen kierroksen verran kerrottavaksi, mutta rajoitetussa ajassa on pakko karsia. Täytyy miettiä, mistä olisi hyvä kertoa. Mikä on tärkeää tietoa? Tulisiko sen olla yleisluontoista ja suuria ääriviivoja vai pieniä yksityiskohtia? Ihmisten arkea vai historian tärkeitä henkilöitä ja valtioiden välisiä sotia ja sopimuksia? Pitäisikö keskittyä siihen, mikä vielä on näkyvillä rakennuksissa ja kasveissa, vai jo kadonneeseen historiaan, josta voi kertoa enää sanallisesti? Mitä yleisö haluaa kuulla? Mikä ihmisiä kiinnostaa? Mahdollisuuksia on monia.   Perinteinen tapa kertoa talojen rakennusvuosia ja erilaisten historian kuuluisuuksien - kuninkaiden, sotapäälliköiden ja taiteilijoiden- vierailuista ja vaikutuksesta linnoituksen his...

MUISTELMIA LINNOITUKSESTA  1/2 Olemme aiemmin julkaisseet pitkäaikaisen työntekijämme Eiran muistelmia museotyöstä ja sen muutoksesta. Tällä kertaa muistelmien kohteena on Linnoitus ja siellä tapahtuneet muutokset. Museotyötä Eiralle ehti kertyä nelisenkymmentä vuotta, mutta oloa Linnoituksessa vieläkin kauemmin. Eiran isä työskenteli varuskunnassa, ja Eira asui lapsuutensa Linnoituksessa, rakennuksessa joka nykyisin tunnetaan nimellä Kristiinan työtuvat. Muistoja Linnoituksen rakennuksista ja toiminnasta on siis useilta vuosikymmeniltä, 1950-luvun lopulta tähän päivään asti. Kesällä 1975 museo- ja kuvataidelautakunnassa esiteltiin Keijo Koskisen tekemä selvitys Linnoituksen rakennuksista ja niiden kohentamisesta. (Tässä samaisessa kokouksessa päätettiin myös Eiran ja pitkäaikaisen toimistonhoitajamme Ullan palkkaamisesta 😊 ) Koskisen tekemä esitys hyväksyttiin, ja rakennuksia alettiin pikkuhiljaa kunnostaa. Joitakin lautarakennuksia, liitereitä ja vastaavia, purettiin, mu...

Piparjuuren juurta voi käyttää mausteena. Kuva: Anna Vuori Linnoituksen kulttuurihistoria kukkii valleilla Lappeenrannan kantakaupunki sijaitsee Linnoituksen valleilla. 1500-luvulla Saimaaseen työntyvän niemen länsirannalla sijaitsi maa- ja vesiliikenteen solmukohta, jossa käytiin ahkeraa tervakauppaa syksyisin. Ensimmäiset ihmiset asettuivat asumaan karulle mustikkaa ja puolukkaa kasvavalle mäntykankaalle, josta avautui näkymä Saimaan siintäviin saloihin ja saariin. Karja ja asukkaat alkoivat vähitellen lannoittaa niemen rinteitä ja uusia kasveja ilmestyi joko karjan mukana kulkeutuneina tai lääke-, ravinto- tai muina hyötykasveina kasvatettuina. Linnoituksen kulttuurikasvihistoria oli alkanut. Malin eli koiruohon liuskaiset lehdet ovat hopeanharmaat. Kuva: Anna Vuori. Kenties jo tuolta ajalta on peräisin hyvin myrkyllinen lääkekasvina käytetty  hullukaali , joka putkahtaa esille edelleen lähes joka kesä jossain Linnoituksen nurkassa, etenkin jos maata o...