Elävä Museo

Kuvat: Jalmari Lankinen, ellei toisin mainita. Etelä-Karjalan museon kuva-arkiston kokoelmissa on vuodesta 2017 saakka ollut Jalmari ja Juha Lankisen valokuva- ja arkistokokoelma, jonka perustan muodostavat Jalmari Lankisen kuvaamat valokuvat 1910-30-luvuilta Viipurista ja Karjalasta. Viipurilainen arkkitehti Jalmari Lankinen (1894-1970) oli harrastelijavalokuvaaja. Hän oli saanut tuntumaa valokuvaukseen jo kouluaikoina tehdessään sitä kesätyönään. Lankinen kuvasi alkuaikoina paljon muotokuvia lapsuudenperheestään ja sittemmin opiskelijatovereistaan Suomen Teknillisessä Korkeakoulussa. Nämä vanhimmat kuvat ovat 1910-20-luvuilta säilyneitä vedoksia. Jalmari Lankisen lapsuudenperhe heinätöissä 1910-luvulla.  Ahto Virtanen, Jalmari Lankinen ja Alvar Aalto Suomen Teknillisen Korkeakoulun luokassa vuonna 1921. Lankisen valokuvausharrastus otti kunnolla tuulta alleen, kun Viipuriin perustettiin vuonna 1930 Karjalan kameraseura. Seura kokoontui 1930-luvulla kerran viikossa kerhoiltoihin, ...

Lappeenrannan museoiden henkilökuntaa vieraili Viipurissa Viipurin linnassa ja Monrepos puistossa. Molemmissa paikoissa tapasimme venäläisiä kollegoita. Viipurin linnassa kuulimme linnan restauroinnista ja tutustuimme näyttelyyn. Hurjapäisimmät kiipesivät linnan torniin ihailemaan maisemia. Tornissa ei ole tällä hetkellä ollenkaan välitasanteita vaan portaat kiertävät tornit seiniä hurjan pudotuksen avautuessa keskellä, joten korkeanpaikan kammoisilta torniin kiipeäminen ei onnistu. Viipurin linnan torniin ei ole korkeanpaikan kammoisilla asiaa. Kuva Hanna Lommi Näkymä viipurin linnan tornista. Kuva Sini Saarilahti Linnalta kävelimme keskiaikaiselle kellotornille, jonka restaurointi on juuri valmistunut. Pääsimme sisälle torniin ja sen huipulle ihailemaan maisemia. Näimme myös kellokoneiston, joka on Könnin suvun valmistama.  Restauroitu keskiaikainen kellotorni. Kuva Riina Nurmio Kellotornin portaikkoa. Kuva Hanna Lommi Kellotornin kell...

Muistelmia kokoelmatyöstä Eira työssään. Kuva: Etelä-Karjalan museo. Syksyllä 2018 julkaisimme ensimmäisen osan pitkäaikaisten työntekijöidemme Eiran ja Ullan muistelmia työuran varrelta. Jatkamme muisteloiden parissa ja tällä kertaa Eira muistelee kokoelmien ja kokoelmatyön muuttumista ja kehitystä. Eiran aloittaessa työt museolla vuonna 1975 kaikki museon toiminnat olivat keskittyneet Etelä-Karjalan museolle, siellä sijaitsivat niin näyttely-, kokoelma- kuin työtilatkin. Näyttelynvaihtoon ja kokoelmatyöhön liittyvät toimet tehtiin laboratoriossa, ja siellä oli tuolloin muun muassa höyläpenkki teknisiä töitä varten. Nykyisin runsaassa käytössä oleva pesupöytä hankittiin 1980-luvun puolivälin tienoilla, sen jälkeen kun taidemuseon nykyiset tilat olivat valmistuneet ja näyttelynrakennukseen liittyvät tekniset työt keskittyivät sinne. Laboratoriossa oli myös vetokaappi, joka oli alkuvuosina kovassa käytössä. Tuolloin laboratoriossa oli vielä runsaasti museon tulipalossa vaurioit...

Takaisin Viipuriin Viimeisessä   Viipurin matkaa käsittelevässä jutussamme tutkija Anne Tahvainen esittelee Jalmari Lankisen Viipuriin suunnittelemaa Maalaiskunnan taloa. Arkkitehti Jalmari Lankinen suunnitteli 20-30-luvuilla Viipuriin n. 30 rakennusta. Osa niistä on säilynyt näihin päiviin. Eräs esimerkki aivan Viipurin keskustassa on vuonna 1932 valmistunut Maalaiskunnan talo nykyisen Severnaja Ulitsan varrella. Punaisenlähteentorin laidalle rakennus kohosi Viipurin maalaiskunnan toimitaloksi, mutta tämän ohella siellä toimi mm. maaseurakunnan kirkkoherranvirasto, yksityissairaala sekä Arkkitehtitoimisto Jalmari A. Lankinen. Rakennuksen peruskiven lasku suoritettiin 29.6.1931 ja siinä yhteydessä perustuksiin sijoitettiin sinkkilaatikko, johon pantiin rakennuksen piirustukset, vanhan kunnantalon valokuva, talon rakennushankkeen vaiheita käsittävä selostus, kunnalliskertomuksia, rahanäytteet ja peruskiven laskemispäivänä ilmestyneet viipurilaiset sanomalehdet. Maa...

Takaisin Viipuriin  Viipurin kaupungin kauniit rakennukset ovat vuosikymmenten saatossa nähneet paljon. Osa rakennuksista tuhoutui Viipurin pommituksissa, osa vasta neuvostoaikaan. Monia upeita kivirakennuksia on säilynyt myös vahingoittumattomana tai vai hieman kärsineivä läpi vuosikymmenten. Tämän jutun ovat kirjoittaneet  museoassistentti Mari Tams, rakennustutkija Sini Saarilahti ja museoassistentti Sari Piiroinen. Hackmanin talo postikortissa Hackmanintalo, Piispankatu 14 Hackmanintalo on yksi kauneimmista Viipurin taloista. Sen valmistui vuonna 1908 arkkitehtien Uno Ullbergin ja Axel Gyldenin suunnitelman mukaan Hackmanin perheen asuin-, ja liikepalatsiksi. Ullbergin ja Gyldenin kollegojen mielestä pääkonttorin ulkoasu oli ”vankka muttei raskas”. Palatsin rakennutti Wilhelm Hackman (kauppaneuvos ja maapäivävaltuutettu, Viipurin kaikkien aikojen merkittävimpiä teollisuusjohtajia). Viipurilaiset kutsuivat taloa graniittilinnaksi. Talon fasadi on päällystet...

Takaisin Viipuriin Vanhan tuomiokirkon ja Luostarin kadun kaupunkitalot esittelee tässä jutussa tutkija Sinikka Myyrä.  Vanha tuomiokirkko Viipurin keskiaikainen kaupunginkirkko, myöhemmin tuomiokirkko, rakennettiin vuosien 1435–1445 aikana katolisen seurakunnan Autuaan Neitsyt Marian ja Pyhän Olavin kirkoksi. Keskeinen sijainti kaupungissa oli valittu niin, että kirkosta oli suora näköyhteys Viipurin linnaan. Ennen tämän kivikirkon rakentamista samalla paikalla oli todennäköisesti ollut puukirkkoja, jotka oli menetetty tulipaloissa. Kivikirkon keskiaikaista ulkomuotoa ei tarkalleen tiedetä, mutta oletettavasti kirkko oli Suomen upeimpia – ainoastaan Turun tuomiokirkko oli hienompi. Sisätiloissa oli monta alttaria ja pinnat tiettävästi koristeltu kalkkimaalauksilla. Erityistä olivat pilarit, jotka eivät olleet tavalliseen tapaan tiiltä, vaan päällekkäin muurattuja virolaisia kalkkikivilaattoja. Uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla luterilaisen tuomiokirkon aseman...

Takaisin Viipuriin Lappeenrannan museoiden työntekijöiden yhteinen Viipurin matka innoitti meitä työntekijöitä kirjoittamaan juttusarjan Viipurin rakennuksista, asuinalueista ja patsaista. Ensimmäisessä jutussamme esittelevät Lappeenrannan taidemuseon amanuessit Mikko, Hanna ja Elisa Viipurissa olleita ja yhä sieltä löytyviä patsaista.   Torkkeli Knuutinpojan patsas Torkkeli Knuutinpojan patsas. Kuva: Lappeenrannan museot Viipurin ruotsinkieliset alkoivat puuhata 1880-luvulla Viipuriin Viipurin linnan perustajan pidetyn Torkkeli Knuutinpojan patsasta. Tekijäksi valittiin kuvanveistäjä Ville Vallgren, jolle kyseinen työ oli hänen siihenastisen uransa merkittävin. Patsaan ensimmäinen luonnos oli valmis 1887, mutta se pystyttäminen kiellettiin. Ruotsalaisen sotapäällikön (marskin, ruots. marsk) patsasta pidettiin poliittisesti liian arkana ja epäkorrektina aiheena. Lisäksi Vallgren onnistui suutuspäissään rikkomaan ensimmäistä versiota, kun joku oli arvostellut...