Lappeenrannan museoiden henkilökunta Viipurissa 9.9.2019

-

Lappeenrannan museoiden henkilökuntaa vieraili Viipurissa Viipurin linnassa ja Monrepos puistossa. Molemmissa paikoissa tapasimme venäläisiä kollegoita. Viipurin linnassa kuulimme linnan restauroinnista ja tutustuimme näyttelyyn. Hurjapäisimmät kiipesivät linnan torniin ihailemaan maisemia. Tornissa ei ole tällä hetkellä ollenkaan välitasanteita vaan portaat kiertävät tornit seiniä hurjan pudotuksen avautuessa keskellä, joten korkeanpaikan kammoisilta torniin kiipeäminen ei onnistu.

Viipurin linnan torniin ei ole korkeanpaikan kammoisilla asiaa. Kuva Hanna Lommi


Näkymä viipurin linnan tornista. Kuva Sini Saarilahti



Linnalta kävelimme keskiaikaiselle kellotornille, jonka restaurointi on juuri valmistunut. Pääsimme sisälle torniin ja sen huipulle ihailemaan maisemia. Näimme myös kellokoneiston, joka on Könnin suvun valmistama. 

Restauroitu keskiaikainen kellotorni. Kuva Riina Nurmio


Kellotornin portaikkoa. Kuva Hanna Lommi


Kellotornin kellon koneisto. Kuva Hanna Lommi

Kurkistus kellotornista kellotaulun kohdalta. Kuva Hanna Lommi


Tornista näkyi hienosti Viipurin kattojen ylle. Kuva Riina Nurmio


Iltapäivällä vierailimme Monrepos puistossa, jossa on käynnissä hyvin mittavat kunnostustoimenpiteet. Puiston portin fasadista oli tällä hetkellä vain runko näkyvissä. Kartanon korjaustyömaa oli täysin ympäröity aidalla, joten työmaalle ei oikeastaan nähnyt. Aidan yli näkyivät sisäänkäynnin neljä pylvästä. Puiston henkilökunta kertoi, että kartanon alkuperäisistä osista noin 40 prosenttia pystytään käyttämään ja loput pitää korvata uudella.

Lappeenrannan museoiden henkilökuntaa Monrepos puiston portilla. Kuva Riina Nurmio

Kiersimme metsäisillä alueilla puistoa, koska siellä ei ollut aktiivisia kunnostustöitä käynnissä. Puistossa kulkevaa kiviaitaa on restauroitu pitkiä pätkiä/kokonaan. Lähes kaikkialla oli näkyvissä keskeneräisiä töitä ja työkoneita.  Puiston rantaviivaa on vahvistettu ja kivetty viimeisen vuoden aikana sekä patorakenteita saatu valmiiksi. 

Monrepos puiston restauroitua kiviaitaa. Kuva Riina Nurmio


Monrepos puiston ”kiinalainen osa”. Kuva Riina Nurmio


Puiston metsäisessä osassa on koivun rungoista tehtyjä siltoja. Lähes kaikkialla puistossa on kunnostustöitä kesken. Kuva Riina Nurmio


Puiston rantaviivaa on kunnostettu viimeisen vuoden aikana ja rantaan on tullut kiveys. Kuva Riina Nurmio


Yksi Monrepos puiston lammista. Kuva Riina Nurmio

Teksti: Riina Nurmio






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

-
Kuva
Edellisellä kerralla kirjoitin Imatran Koivuniemessä sijainneesta hautasaaresta, joka lienee ollut keskiajalla käyttöön otettu kyläkalmisto, johon Ruokolahden Salosaaren ja nykyisen kirkonkylän seudulla asuneet hautasivat vainajiaan ennen Ruokolahden seurakunnan perustamista vuonna 1572. Blogitekstin löydät täältä . Tällä kertaa jatkamme kalmistoteemalla, mutta siirrämme katseemme Lappeenrantaan ja ortodoksisen seurakunnan varhaisvaiheisiin. Ruotsin ja Venäjän rajan siirryttyä Saimaalle vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa, Lappeenranta jäi Venäjän puolelle rajaa. Kaupungista ja sitä suojaavista linnoitusrakennelmista tuli näin osa Venäjän valtakunnan luoteisosan puolustusta. Vallan vaihtumisen mukana myös kreikkalaiskatolisen uskon edustajien määrä kaupungissa kasvoi mm venäläisen varusväen myötä. Tiedot ortodoksisen seurakunnan alkuvaiheista ovat kuitenkin vähäisiä, sillä seurakunnan arkistot ennen vuotta 1786 ovat pääosin tuhoutuneet (Ranta 1980: 293). Ensimmäisen kirkon rakenn...
Lue lisää

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

-
Kuva
V esitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen. Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa avautuvassa, maakuntakeskukseksi kehittyvässä kaupungissa suunnilleen 1980-luvun lopulle saakka. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin vanhaan vuosina 1926–27 rakennettuun vesitorniin ja pohdiskelemaan sen ympärillä avautuvan Lappeenrannan kaupunkikuvaa ja kehitysnäkymiä ennen sotia. Vanhojen valokuvien tarkastelun lisäksi aikalaisnäkökulmaa tornista avautuvien maisemien tutkiskeluun tarjoaa arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin asemakaavasuunnittelun osana vuonna 1936 toteutet...
Lue lisää

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia

-
Kuva
Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia Lappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi.  Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa tutustutaan muutamiin Lappeenrannan vanhojen sahojen alueisiin. Näiden lisäksi on olemassa myös muutama muu saha, kuten esimerkiksi Lamposaaren saha. Kävelynä voi tehdä Kahilanniemen ja Pikisaaren yhdistetyn kävelyretken ja erikseen sitten Lauritsalan saha-alueelle suuntautuneen kävelyn. Ilmakuva Saimaalta, edessä Pikisaari; Rauma-Repola Oy, Pikisaaren saha. Kuvaaja: E Sarle 1949. Metsä-Saimaan saha; tukkeja kourussa. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari 1975. Keskusta...
Lue lisää