Elävä Museo

V esitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen. Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa avautuvassa, maakuntakeskukseksi kehittyvässä kaupungissa suunnilleen 1980-luvun lopulle saakka. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin vanhaan vuosina 1926–27 rakennettuun vesitorniin ja pohdiskelemaan sen ympärillä avautuvan Lappeenrannan kaupunkikuvaa ja kehitysnäkymiä ennen sotia. Vanhojen valokuvien tarkastelun lisäksi aikalaisnäkökulmaa tornista avautuvien maisemien tutkiskeluun tarjoaa arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin asemakaavasuunnittelun osana vuonna 1936 toteutet...

Tänä kesänä minulle tarjoutui mahdollisuus suunnitella ja pitää Lappeenrannan historiallisella linnoitusniemellä opastettuja kierroksia.  Kierroksen pitäminen linnoituksen kaltaisessa kohteessa tarjoaa paljon pohdittavaa. Historiaa riittäisi vaikka kuinka monen kierroksen verran kerrottavaksi, mutta rajoitetussa ajassa on pakko karsia. Täytyy miettiä, mistä olisi hyvä kertoa. Mikä on tärkeää tietoa? Tulisiko sen olla yleisluontoista ja suuria ääriviivoja vai pieniä yksityiskohtia? Ihmisten arkea vai historian tärkeitä henkilöitä ja valtioiden välisiä sotia ja sopimuksia? Pitäisikö keskittyä siihen, mikä vielä on näkyvillä rakennuksissa ja kasveissa, vai jo kadonneeseen historiaan, josta voi kertoa enää sanallisesti? Mitä yleisö haluaa kuulla? Mikä ihmisiä kiinnostaa? Mahdollisuuksia on monia.   Perinteinen tapa kertoa talojen rakennusvuosia ja erilaisten historian kuuluisuuksien - kuninkaiden, sotapäälliköiden ja taiteilijoiden- vierailuista ja vaikutuksesta linnoituksen his...