Elävä Museo

Tämä talo pihapiireineen on viettänyt hiljaiseloa viimeisimmät vuodet, eikä kukaan ole päässyt siellä vierailemaan. Kun saavuin tänne ensimmäistä kertaa kesällä 2020, piha näytti rauhalliselta ja ruusut kukkivat juhannuksen alla. Naapurissa laidunsi lehmiä, kesä oli parhaimmillaan ja maalaisidylli valmis. Olin kuitenkin kuullut, että paikka on kokenut jos jonkinmoisia käänteitä, joista kenties dramaattisin on ollut salamanisku vuonna 2014. Talon tarina ansaitseekin tulla kerrotuksi. Pätärin päärakennus ja aittoja. Päärakennus on tehty kahdessa vaiheessa: ensimmäisenä valmistunut tupa on mahdollisesti siirretty paikalle muualta, muu osa (kuisti, eteinen, maitohuone ja kaksi kammaria) on rakennettu tälle paikalle. Kuva: Sinikka Myyrä/Lappeenrannan museot 2020. Pätärin talomuseo sijaitsee Ylämaan Ylijärvellä, kauniissa maaseutumaisemassa. 1800-luvun lopulta peräisin olevan päärakennuksen lisäksi pihaa kehystävät navetta, puukatos (liiteri), sauna sekä kaksi aittariviä, joissa on su...

”Kaupungit, jotka ymmärtävät kulttuurin arvon, menestyvät myös muuten”, totesi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toukokuussa 2012 kommentoidessaan Helsingin Guggenheim-hankkeen vaiheita.  Toivottavasti mahdollisimman monen kunnan päättäjä ja virkamies  oivaltaa tämän yksinkertaisen ja selkeän menestyksen reseptin. Taiteen harjoittaminen, harrastaminen, kotiseututyö ja paikallisen kulttuuriperinteen vaaliminen on mainittu kuntien kulttuuritoimintaa säätävässä laissa. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on niin ikään todettu kulttuurilla olevan keskeisen aseman yhteiskuntaa rakennettaessa.  Sillä on paitsi itseisarvoinen asemansa, myös merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen sekä yksilöiden hyvinvointiin. Kulttuuripalveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Vuonna 2030 Suomessa on 244 kuntaa, joissa joka kolmas asukas on täyttänyt 60 vuotta. Lukumäärä tulee tuplaantumaan nykyisestä.  Väestönmuutos tulee olemaan val...