Tämä talo pihapiireineen on viettänyt hiljaiseloa viimeisimmät vuodet, eikä kukaan ole päässyt siellä vierailemaan. Kun saavuin tänne ensimmäistä kertaa kesällä 2020, piha näytti rauhalliselta ja ruusut kukkivat juhannuksen alla. Naapurissa laidunsi lehmiä, kesä oli parhaimmillaan ja maalaisidylli valmis. Olin kuitenkin kuullut, että paikka on kokenut jos jonkinmoisia käänteitä, joista kenties dramaattisin on ollut salamanisku vuonna 2014. Talon tarina ansaitseekin tulla kerrotuksi.
 |
| Pätärin päärakennus ja aittoja. Päärakennus on tehty kahdessa vaiheessa: ensimmäisenä valmistunut tupa on mahdollisesti siirretty paikalle muualta, muu osa (kuisti, eteinen, maitohuone ja kaksi kammaria) on rakennettu tälle paikalle. Kuva: Sinikka Myyrä/Lappeenrannan museot 2020. |
Pätärin talomuseo sijaitsee Ylämaan Ylijärvellä, kauniissa maaseutumaisemassa. 1800-luvun lopulta peräisin olevan päärakennuksen lisäksi pihaa kehystävät navetta, puukatos (liiteri), sauna sekä kaksi aittariviä, joissa on suutarinaitta, liha-aitta, vilja-aitta, vaateaitta ja työvälineaitta. Näistä vilja-aitta on tiettävästi peräisin 1600-luvulta. Pihan perällä on lisäksi tilaan kuuluva riihi. Pätäri kokonaisuudessaan edustaa tyypillistä eteläkarjalaista talonpoikaisrakentamista ja se on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi.
 |
| Vanhassa ilmakuvassa näkyy koko pihapiiri. 1950-luvulta peräisin oleva navetta on tilan ainoa 1900-luvun puolella rakennettu osa. Navetassa on nyt kotiseutumuseo, jossa on esillä Ylämaalta kerättyä esineistöä. Kuva: Pätärin talomuseo/Ylämaan kotiseutuyhdistys. |
Tila kuului Antti ja Valpuri Pätärille sekä heidän viidelle lapselleen Eerikille, Iivarille, Hiljalle, Matille ja Toivolle. Perheen pojat jäivät kaikki naimattomiksi. Tilan pitoon ei lopulta saatu jatkajia, sillä perheen viimeinen jälkeläinen, tyttären poika kaatui jatkosodan viimeisenä päivänä 1944. Talon viimeiseksi isännäksi jäi sisarussarjasta Matti Pätäri, joka kuoli 1976. Tämän jälkeen tila irtaimistoineen siirtyi valtion omistukseen, ja vuodesta 1978 lähtien Ylämaan kunnalle. Siitä parin vuoden päästä, vuonna 1980 talo museoitiin. Vuoden 2010 kuntaliitoksen myötä talomuseon omistus siirtyi Lappeenrannan kaupungille. Syksyllä 2019 kaupunki lahjoitti rakennukset museoesineistöineen Ylämaan Kotiseutuyhdistykselle.
 |
Eerik (Erkki) Pätäri talon portailla vuonna 1971. Kuva: Pätärin talomuseo/Ylämaan kotiseutuyhdistys.
|
 |
Pätärin riihi. Tiesitkö että Pätäri on myös tuttu TV:stä? Täällä kuvattiin Sakari Kirjavaisen ohjaamaa Hiljaisuus-elokuvaa vuonna 2011. Jatkosodan aikaan sijoittuvassa elokuvassa Pätärin pihapiirissä oli kaatuneitten evakuoimiskeskus. Talon riihi on tiettävästi todellisuudessakin ollut kaatuneiden kokoamispaikka. Kuva: Sinkka Myyrä/Lappeenrannan museot 2020.
|
Pätärin talomuseo oli viimeksi avoinna yleisölle Lappeenrannan kaupungin toimesta kesäkuussa 2014. Tuolloin museokesä katkesi Pätärissä yllättäen 24.6., kun pihapiirin koivuun iski salama. Salama kulkeutui sähköjohtoja pitkin navetan läpi, ja siitä pihan poikki päärakennukseen pysähtyen lopulta sähkötauluun. Paine rikkoi tuvan ikkunat ja järisytti taloa, jonka hirsirunko liikkui, osa välikatosta romahti ja ulkolaudoitus kärsi vaurioita. Pihan lisäksi sisällä tuvassa sotku oli melkoinen. Kaikesta huolimatta salamaniskun voisi sanoa päättyneen erityisen onnekkaasti: minkäänlaista tulipaloa ei syttynyt eikä tyhjässä talossa ollut vaaraa henkilövahingoista. Talomuseon esinekokoelmakin säästyi yllättävän vähin vaurioin pamauksesta. Salama kuitenkin sulki museon ovet, minkä jälkeen alkoi useiden vuosien epävarmuus museon tulevaisuudesta.
 |
| Ylijärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Mäkinen sekä Lappeenrannan museoiden henkilökuntaa katsomassa pihalla salaman aiheuttamia tuhoja 25.6.2014. Navetan ja riviaitan kulmauksessa näkyy koivun runkoa, johon salama iski. Kuva: Riina Nurmio/Lappeenrannan museot. |
 |
| Salama on kyntänyt suuren vaon maakaapelilinjalle navetalta päärakennukselle. Kuva: Riina Nurmio/Lappeenrannan museot 25.6.2014. |
 |
| Salaman aiheuttamaa siivoa tuvassa. Kuva: Riina Nurmio/Lappeenrannan museot 25.6.2014. |
 |
| Kuistin kattoa korjataan ja salaman rikkomat ikkunat on peitetty levyillä 10.7.2014. Kuva: Riina Nurmio/Lappeenrannan museot. |
Tänä kesänä 2020 talomuseo on avannut jälleen ovensa, nyt Ylämaan Kotiseutuyhdistyksen voimin. Ennen museon avaamista tilat piti siivota ammattilais- ja talkootyöllä. Yhtenä talkoopäivänä olin itsekin mukana konservaattorimme Riikka Jäväjän kanssa puhdistamassa ja sijoittelemassa paikoilleen päärakennuksen esineistöä. Talkoopäivä sujui leppoisissa merkeissä ja työn ohella pääsimme nauttimaan myös paikallisten Marttojen hernekeittolounasta. Itse museolla touhutessa opin samalla tuntemaan paikan ja sen asukkaiden tarinan. Historia herää eloon erityisesti yksityiskohtien myötä, kuten asetellessani paikalleen silmälaseja ja mustepulloja emännän kammarin lipaston päälle. Pätärissä onkin säilynyt paljon asukkaille kuulunutta alkuperäistä esineistöä aina 1800-luvulta 1970-luvulle. Aito museoirtaimisto tekee museosta erityisen arvokkaan paikallishistoriakohteen, ja tuo samalla autenttisen kodin tunnun vierailijoille.
 |
| Pätärin siivoustalkoot 2.7.2020. Leena Nikunen ja konservaattori Riikka Jäväjä puhdistamassa esineitä tuvassa. Kuva: Sinikka Myyrä/Lappeenrannan museot. |
 |
Pätärin siivoustalkoot 2.7.2020. Leena Nikunen ja Ylämaan Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Mäkinen katsovat salaman rikkomaa valaisinta. Seinällä näkyy kuva talon tyttärestä Hiljasta miehensä Matin kanssa. Kuva: Sinikka Myyrä/Lappeenrannan museot.
|
 |
| Emännän kammarin pöydän esineitä. Kuva: Anne Tahvanainen/Lappeenrannan museot 2020. |
 |
| Lipaston päällä on kehystetty kuva perheestä. Kuva: Sinikka Myyrä/Lappeenrannan museot 2020. |
 |
| Viimeinen nimi vieraskirjassa 24.6.2014 kertoi siitä, kuinka tuolloin museon aika pysähtyi kuudeksi vuodeksi. Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta! |
Kirjoittaja Sinikka Myyrä on hiljattain aloittanut työnsä Lappeenrannan museoilla alue- ja yleisötyön amanuenssina, ja tekee yhteistyötä maakunnan paikallismuseoiden kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti