Ensimmäiset työryhmätapaamiset pidetty
Ensimmäiset EEMU-hankkeen tapaamiset pidettiin Lemillä 20.2., Lappeenrannassa 28.2. ja Rautjärvellä 29.2. Vaikka alueen paikallismuseoissa vierailee hyvin koululaisia, Erityisesti kaikki 5.luokkalaiset käyvät oman alueensa kotiseutumuseoissa tai -näyttelyssä, kaikissa kunnissa nousi esiin toive koululaisten paremmasta tavoittamisesta.
Lappeenrannassa ryhdytäänkin järjestämään infoiltaa opettajille. Toivotaan opettajien löytävän museot opetuspaikkoina. Samalla suunnitellaan tehtäviä koululaisille. Tehtävien tulisi olla mahdollisimman avoimia ja luovuuteen kannustavia ja niiden tulisi olla helposti toteutettavissa eri kohteissa. Opettajille tahdottaisiin välittää tietoa siitä, että paikallismuseoissa voi opettaa muutakin kuin historiaa. Kulttuuriympäristössä tapahtuva oppiminen laajentaa oppimiskokemusta. Vaikka opetettava aine olisi suomenkieli, paikallismuseo ympäristönä nostaa esiin erilaisia ulottuvuuksia opetettavassa asiassa ja kehittää oppijan mielikuvitusta.
Rautjärvellä lähdetään kehittämään museomatkalaukkuideaa. Siinäkin pyritään tavoittamaan koululaiset. Museomatkalaukkua voidaan toki viedä muuallekin, kuin kouluihin. Esimerkiksi päiväkoteihin tai hoivakoteihin. Museomatkalaukun esineistön täytyy olla kosketeltavaa. Samalla kun matkalaukkuun etsitään esineistöä, voidaan käydä läpi kokoelmaesineistöä ja miettiä mahdollisia poistoja.
Museomatkalaukun kokoaminen voi olla haasteellista. Siihen täytyy liittää ainakin tiedot esineistä, mutta sen lisäksi olisi hyvä, jos matkalaukkuun liittyisi tehtäviä, joita esineiden avulla voi toteuttaa.
Kaikki tapaamisissa paikalla olleet paikallismuseoiden edustajat innostuivat museomummo- ja -vaaritoiminnasta. Etelä-Karjalan museo on kehittänyt museomummot ja -vaarit vertaisihmettelijöiksi ja keskusteluoppaiksi kävijöille. Museomummojen ei tarvitse osata koko Lappeenrannan seudun historiaa tai taidenäyttelyn sisältöä ulkoa, vaan on tärkeintä, että museokävijä saa näyttelyssä kohdata ihmisen ja jakaa omia kokemuksiaan tämän kanssa. Tällaisia vertaisihmettelijöitä kaivattaisiin paikallismuseoihinkin. Mummot ja papat osaavat yleensä kertoa esillä olevista kotiseutuesineistä omakohtaisia kokemuksia, mutta vertaisihmettelijän ei tarvitse olla eläkeläinen tai isovanhempi. Esimerkiksi nuori vertaisihmettelijä voi helpommin tavoittaa toisen nuoren ja toisten nuoren tavan katsoa museoesineitä.
Seuraavaksi tapaan museoihin liittyviä henkilöitä niiltä paikkakunnilta, joista ei ollut edustusta näissä pidetyissä palavereissa. Toivottavasti joka kuntaan saadaan ideoitua oma toimintamalli niin, että voidaan tulevaisuudessa jakaa niitä ja niistä satuja kokemuksia työryhmätapaamisissa.
Hankkeen aikana on tarkoitus järjestää myös koulutustoimintaa ja talkoita, joten jos teidän paikallismuseossanne on ideoita talkoisiin, otan niitä ilolla vastaan.
Lappeenrannassa ryhdytäänkin järjestämään infoiltaa opettajille. Toivotaan opettajien löytävän museot opetuspaikkoina. Samalla suunnitellaan tehtäviä koululaisille. Tehtävien tulisi olla mahdollisimman avoimia ja luovuuteen kannustavia ja niiden tulisi olla helposti toteutettavissa eri kohteissa. Opettajille tahdottaisiin välittää tietoa siitä, että paikallismuseoissa voi opettaa muutakin kuin historiaa. Kulttuuriympäristössä tapahtuva oppiminen laajentaa oppimiskokemusta. Vaikka opetettava aine olisi suomenkieli, paikallismuseo ympäristönä nostaa esiin erilaisia ulottuvuuksia opetettavassa asiassa ja kehittää oppijan mielikuvitusta.
Rautjärvellä lähdetään kehittämään museomatkalaukkuideaa. Siinäkin pyritään tavoittamaan koululaiset. Museomatkalaukkua voidaan toki viedä muuallekin, kuin kouluihin. Esimerkiksi päiväkoteihin tai hoivakoteihin. Museomatkalaukun esineistön täytyy olla kosketeltavaa. Samalla kun matkalaukkuun etsitään esineistöä, voidaan käydä läpi kokoelmaesineistöä ja miettiä mahdollisia poistoja.
Museomatkalaukun kokoaminen voi olla haasteellista. Siihen täytyy liittää ainakin tiedot esineistä, mutta sen lisäksi olisi hyvä, jos matkalaukkuun liittyisi tehtäviä, joita esineiden avulla voi toteuttaa.
Kaikki tapaamisissa paikalla olleet paikallismuseoiden edustajat innostuivat museomummo- ja -vaaritoiminnasta. Etelä-Karjalan museo on kehittänyt museomummot ja -vaarit vertaisihmettelijöiksi ja keskusteluoppaiksi kävijöille. Museomummojen ei tarvitse osata koko Lappeenrannan seudun historiaa tai taidenäyttelyn sisältöä ulkoa, vaan on tärkeintä, että museokävijä saa näyttelyssä kohdata ihmisen ja jakaa omia kokemuksiaan tämän kanssa. Tällaisia vertaisihmettelijöitä kaivattaisiin paikallismuseoihinkin. Mummot ja papat osaavat yleensä kertoa esillä olevista kotiseutuesineistä omakohtaisia kokemuksia, mutta vertaisihmettelijän ei tarvitse olla eläkeläinen tai isovanhempi. Esimerkiksi nuori vertaisihmettelijä voi helpommin tavoittaa toisen nuoren ja toisten nuoren tavan katsoa museoesineitä.
Seuraavaksi tapaan museoihin liittyviä henkilöitä niiltä paikkakunnilta, joista ei ollut edustusta näissä pidetyissä palavereissa. Toivottavasti joka kuntaan saadaan ideoitua oma toimintamalli niin, että voidaan tulevaisuudessa jakaa niitä ja niistä satuja kokemuksia työryhmätapaamisissa.
Hankkeen aikana on tarkoitus järjestää myös koulutustoimintaa ja talkoita, joten jos teidän paikallismuseossanne on ideoita talkoisiin, otan niitä ilolla vastaan.
Kommentit
Lähetä kommentti