KOHTI HIILINEUTRAALIA MUSEOTA, osa 2

 

Lappeenrannan museoiden kestävän kehityksen ja hiilijalanjäljen laskemiseen liittyvistä toimista kirjoitettiin viime kesäkuun blogissa (http://elavamuseo.blogspot.com/2021/06/kohti-hiilineutraalia-museota.html). Hiilijalanjälki on nyt laskettu ja tämä teksti on jatkoa tuolle tekstille.

Laskelman tulokset

 

Kun kaikki tarvittavat tiedot oli kesällä 2021 kerätty LCA Consulting Oy:n ohjeistusten mukaisesti, se teki lopullisen laskelman noudattaen Greenhouse Gas (GHG)-protokollan mukaisia standardeja. Laskennassa käytetyistä standardeista huolimatta on huomioitava, että tulokset eivät ole absoluuttisia arvoja, ja epävarmuudet tulee huomioida tuloksia tulkittaessa. Laskentaa ei ole myöskään verifioitu kolmannen osapuolen toimesta.

 

Vuonna 2020 museoiden hiilijalanjäljeksi muodostui yhteensä 275 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (275 t CO2-ekv.). Hiilijalanjälkeen laskettiin omasta toiminnasta ja ostetun energian tuotannosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Aivan kaikkia toiminnasta aiheutuvia päästöjä ei laskettu mukaan. Esimerkiksi henkilökunnan kodin ja työpaikan väliset matkat jätettiin pois laskelmasta.



Kuva: LCA Consulting Oy

Suurimmat hiilijalanjäljen aiheuttajat olivat tiettyjen museon käyttämien kiinteistöjen öljylämmitys ja oman pakettiauton käyttö (33 %) sekä kaukolämmitys (32 %). Käytetyn energian ja polttoaineiden toiminnot eli polttoaineiden valmistuksen, kuljetuksen ja siirtohäviöiden aiheuttamat päästöt nousivat vielä kolmanneksi suurimmaksi (16 %) hiilijalanjäljen muodostajaksi.

 

Ostetuista tavaroista ja palveluista (13 %), toiminnasta syntyvistä jätteistä (4 %), sisäisistä kuljetuksista (1 %) ja liikematkoista (1 %) aiheutuvat kulut olivat hiilijalanjäljen laskentaa ennalta huonommin tuntevalle yllättävänkin pieniä. Sähkönkulutuksesta ei aiheutunut minkäänlaista hiilijalanjälkeä, koska Lappeenrannan kaupungin käyttämä sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla.




Kuva: LCA Consulting Oy


Ilman Lappeenrannan kaupungin Green Leaf 2021 -kumppanuuden kautta saatua tukea hiilijalanjäljen laskemisen toteuttaminen ammattimaisesti standardien mukaisesti ja nykyisellä tarkkuudella, ei olisi varmasti ollut mahdollista.



Kohti hiilineutraalimpaa museota

 

Lappeenrannan museot selvitti hiilijalanjälkensä yhtenä ensimmäisistä museoista Suomessa. Hyvin pian sen jälkeen, kun asiasta syksyllä 2021 tiedotettiin, kertoivat kestävän kehityksen toimista ja hiilijalanjäljen laskennasta myös mm. Akseli-Gallen Kallelan museo, Serlachius museot ja Mannerheim-museo.

 

Lappeenrannan museot ovat iso osa kaupungin toimintaa ja niiden hiilijalanjälkeä ei ollut koskaan selvitetty. Nyt siihen avautui sopiva tilaisuus, sanoo ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.


 Koko kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että tiedämme eri yksikköjemme hiilijalanjäljen lähteet. Nyt museoiden osalta asia on selvitetty ja voimme alkaa pohtia toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi niissä.

 

Suoritetusta laskemasta käy ilmi, että ylivoimaisesti suurin hiilijalanjälki muodostuu käytettyjen kiinteistöjen lämmityskuluista. Selkeimpiä ja merkittävimpiä hiilijalanjälkeä pienentäviä toimenpiteitä olisi öljylämmitteisten vuokratilojen muuttaminen kaukolämmitteisiksi tai kyseisistä tiloista luopuminen. Lisäksi hiilijalanjälkeä pienentäisi käytössä olevien kiinteistöjen lukumäärän vähentäminen. Toinen merkittävä toimenpide olisi kaukolämmön vaihtaminen vihreään kaukolämpöön, kertoo museonjohtaja Päivi Partanen.


- Pitkällä tähtäimellä meidän tavoitteemme on luopua näistä monista tiloista ja saada niiden tilalle yksi asianmukainen kokoelmatila.


Muita hiilijalanjälkeä pienentäviä toimenpiteitä olisivat museon ajoneuvon vaihtaminen vähäpäästöisempään, entistä harkitummat hankinnat, jätteiden määrään vähentäminen ja lajittelun tehostaminen sekä työmatkailun harkittu lisääminen koronan hellitettyä.



Lappeenrannan Green Leaf 2021 -vuoden päätöstilaisuudessa puhui mm. kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Kuva: Mikko Pirinen

Päästökompensointiin Lappeenrannan museot ei ryhdy. Päästöjen vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen ilman kompensointia on tärkeämpää. Kompensoinnissa kaupunki tavoittelee mallia, jossa päästöt voidaan kompensoida keskitetysti koko kaupungin alueelle kaikille toiminnoille samalla kertaa.

 

Teksti: Mikko Pirinen, amanuenssi, Lappeenrannan museot


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan museon kulttuuriympäristötiimi tutuksi: arkeologi Esa Hertell

Takaisin Viipuriin

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Skinnarilan huvilat