Kuulumisia maakunnasta: Ruokolahti 450 vuotta

Lappeenrannan museoiden vastuumuseoalueen kunnista Ruokolahti viettää tänä vuonna juhlavuottaan: 1572 perustettu seurakunta saavuttaa aivan viime kesänä omia tasavuosiaan juhlineen Taipalsaaren kintereillä pyöreät 450 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi avustimme paikallistoimijoita Ruokolahden kotiseutumuseon juhlavuosinäyttelyn pystytyksessä.

Museolta on suora näkymä kellotapulille. Kuvassa kirkkotekstiilejä tuulettumassa näyttelyn rakennusvaiheessa. Kuva: Marianna Karttunen

Vuodesta 1955 toiminut Ruokolahden kotiseutumuseo sijaitsee kirkonmäellä 1861 rakennetussa viljamakasiinissa. Kotiseutumuseota ylläpitää aktiivinen Ruokolahti-Seura. Kotiseutumuseo tekee paikallisesti tiivistä yhteistyötä Ruokolahden seurakunnan kanssa: juhlavuoden kunniaksi myös kotiseutumuseon näyttely uudistettiin kirkkohistoriaan ja kirkolliseen esineistöön liittyvältä osaltaan. Uudistuksella haluttiin tehdä näkyväksi paitsi Ruokolahden seurakunnan ja kirkkojen historiaa, myös paikallista tekstiili- ja puukäsityöperinnettä.

Uudistettuun näyttelyyn asetettiin esille kokonaisuus jo seurakunnan käytöstä poistuneita tekstiileitä: viisi seurakunnan tekstiilikokoelmista valikoitua kirjaliinaa, neljä kalkkiliinaa sekä kaksi papinkappaa, eli perinnemessuissa käytössä ollutta, maahan saakka ulottuvaa mustaa papin kaapua. Nämä kirkkotekstiilit tuovat esiin paikallisten käsityöläisten osaamista: Ruokolahden Maa- ja kotitalousnaiset lahjoittivat näyttävästi kirjaillut tekstiilit seurakunnalle 1979.

Ruokolahden maa- ja kotitalousnaisten kirjailemat kirkkotekstiilit tuovat näyttelyyn värikkään kokonaisuuden. Taustalla arvokas messukasukka vuodelta 1791.  
Kuva: Marianna Karttunen

Vaihtuvien näyttelyiden tilana toimivan, Albert Edelfeltin kuuluisan Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -teoksen mukaan nimetyn Eukkojen huoneen puolelle sijoitettiin ruokolahtelaisia hautamuistomerkkejä. Seurakunnan kellotapulissa säilyneet ristit edustavat paikallisten kansamiesten käsityötaitoja. Seurakunnan ja Ruokolahti-seuran aktiivit ovat vuosien varrella tehneet selvityksen paikallisten hautamuistomerkkien tyypeistä, tekijöistä ja historiasta – tuota selvitystä on nyt käytetty pohjana valitun yhdeksän hautaristin näytteille asettamisessa. Oman kerroksensa paikallishistoriaa näyttelyyn tuovat kellotapulissa säilytettyihin risteihin aikojen saatossa kertyneet myöhemmät merkinnät - joidenkin ristien kuvioleikkauksiin kun on kylän nuoriso myöhemmin piirtänyt puumerkkinsä!

Ruokolahtelaisia hautamuistomerkkejä näyttelyn rakennusvaiheessa.  
Kuva: Marianna Karttunen

 

Juhlavuotta varten tehtyä näyttelyuudistusta tukevat muut, jo aiemmin kirkko-osastolle sijoitetut esineet: osastolla on nähtävillä esineistöä pitäjän nykyisestä sekä edellisistä kirkoista aina 1600-luvulta lähtien. Osa esineistöstä on paikallismuseokentällä jopa poikkeuksellisen hyvin säilynyttä ja näyttävää: esimerkiksi 1790-luvun alun upeasti kirjailtu messukasukka sekä Ruokolahden aiemman kirkon hyvin säilynyt saarnastuoli.

Saarnastuoli Ruokolahden vanhasta kirkosta, sekä nykyisestä kirkosta poistettu urkujen fasadi.  
Kuva: Marianna Karttunen

Varsinaisen museorakennuksen kupeessa sijaitsee Ruokolahti-seuran ylläpitämä Ruokolahti-talo talonpoikaisine aittoineen, pajoineen ja kärrikuureineen. Seuran aktiivinen näyttely-, tapahtuma- ja kesäkahvilatoiminta niin museolla kuin talollakin on omiaan pitämään Ruokolahden kirkonmäen elävänä. Juhlavuonna toiminta laajenee entisestään, kun Museoviraston avustuksella entistä suurempi osa museon esineistä saadaan luetteloiduksi museon omaan Museotietokantaan. Samalla Ruokolahti-talon aittoja järjestetään teemoittain ja avataan yleisön katseltaviksi. Näyttelynomaisesti esille on tarkoituksena asettaa mm. paikallisia tekstiilejä ns. emännän aittaan, sekä erilaista nukkuma-aitan esineistöä.  

Ruokolahden kotiseutumuseo Ruokolahden kirkonmäellä.  
Kuva: Sinikka Myyrä

Museon ja sen näyttelyiden ympärille kietoutuu myös paljon muuta aktiivista toimintaa: kesäaikana Ruokolahti-talon puolella pyörivät viikoittaiset tiistai-tarinat, joissa ruokolahtelaisuutta, paikallishistoriaa ja esineistöä tarkastellaan luentojen ja keskustelujen kautta. Kesän teemoina ovat mm. ryijyperinne, valokuvat ja paikallinen rakennushistoria. Lisäksi ruokolahtelaisen kulttuuriympäristön tutkimiseen kannustetaan lähiseutua kiertävän kulttuuripolun, Eukkojen polun, avulla. Polulla tutustutaan mm. paikalliseen, rangaistuskäytössä olleeseen piiskuupetäjään, lossiperinteeseen sekä jääkauden aikanaan maastoon jättämiin suppiin. Vuosijuhlan kunniaksi kotiseutumuseon ympäristössä pelataan lisäksi “Koodi450” -pakopeliä, jonka avulla paikallishistoriaa tuodaan uudessa muodossa ehkäpä myös nuorempien ikäluokkien ulottuville.

Juhlavuoden kunniaksi Ruokolahden kotiseutumuseo on ehdolla myös Itä-Suomen paikallismuseokilpailussa, jonka voittajan valitsee toukokuun lopussa Kotiseutuliitto. Nähtäväksi jää, saataisiinko voitto tänä vuonna Etelä-Karjalaan?

Marianna Karttunen

Alueellisen työn amanuenssi