Rakennuksen kuntoinventointi

Omakotitalon ja kesämökin omistajille kevät ja kesä ovat perinteisesti ulkona tapahtuvan rakentamisen ja remontoinnin aikaa. Kaikkea remonttia ei voi, ehdi eikä aina kannatakaan tehdä samalla kertaa. Tärkeää on myös nauttia kesästä, levätä ja ladata akkuja talvea varten. Rakennusten ja rakentamisen kannalta on myös hyvä välillä tuumailla, pohtia, suunnitella, etsiä tietoa ja jättää mieleen hautumaan tulevia projekteja.

Remontoinnin suunnittelu hyvä aloittaa tekemällä kuntoinventointi rakennuksen ”lattiasta kattoon”. Inventoinnin voi tehdä myös, jos suunnittelee vanhan rakennuksen ostamista esim. kesänviettopaikaksi. Rakennuksen kuntoinventoinnissa tehdään aistinvarisesti havaintoja rakennuksen kunnosta. Havaintojen perusteella laaditaan muistio rakennuksen kunnosta ja muista tehdyistä havainnoista (esim. pihapiirin kasvit/puut, mielenkiintoiset yksityiskohdat rakennuksessa)

Vanha lääkärintalo Ruokolahdella on rakennettu vuoden 1880 tienoilla. Nykyään rakennus on yksityinen asuinrakennus. (Niina Kauria, 2019)


Kuntoinventointi ei ole ns. kuntotutkimus, joita tilataan mm. insinööritoimistoilta. Nykyaikaiset kuntotutkimukset eivät täysin sovellu vanhoin rakennuksiin. Kuntotutkimusten tulokset perustuvat usein rakennusten ja rakennusosien elinkaareen, ei niinkään rakennusten todelliseen kuntoon. Vanhojen rakennusten osalta nykyaikainen kuntotutkimus toteaa usein rakennuksen tai rakenteiden laskennallisen käyttöiän päättyneen. Tätä on ehkä vaikea ymmärtää yli satavuotiaan rakennuksen kohdalla, joka edelleen seisoo ryhdikkäänä paikallaan. Vanhojen rakennusten kohdalla em. kuntotutkimuksen lisäksi voi tilata myös perinne-rakentamisen ammattilaiselta rakennuksen kuntoarvion. Rakennuksen kuntoinventointi ei korvaa ammattilaisen tekemää kuntoarviota.

Jos haluat kartoittaa rakennuksesi kuntoa, tässä muutamia ajatuksia kuntoinventoinnin laatimiseen. Kaiken kattava ja huomioon ottava kuntoinventoinnin opas tämä blogikirjoitus ei missään nimessä ole, mutta esiin on nostettu yleisimmin yleisimpiä asioita, joihin kiinnittää huomiota. Eri vuosikymmeninä tai jopa vuosisatoina rakennetut rakennukset ovat yksilöitä, joiden kohdalla ei voi antaa yksiselitteisiä ohjeita.

Arkkitehti Juha Leiviskän suunnitelmien piirustusten mukaan 1960-luvun puolivälissä rakennettu asuintalo ”Tipoli” Lemillä. (Noora Virtanen, 2020)


Rakennuksen kuntoa inventoidessa lähdetään liikkeelle tiedoista, joita jo rakennuksesta on olemassa. Milloin se on rakennettu? Kenen toimesta? Milloin on tehty muutoksia ja/tai korjauksia? Millaisia muutoksia on tehty? Ja niin edelleen. Aina pohjatietoa ei ole saatavilla, mutta jos sitä löytyy kannattaa siihen tutustua.

Rakennuspiirustus vuodelta 1897 (Niina Kauria, 2019)


Kun saavutaan inventoitavan rakennuksen pihapiiriin, on hyvä luoda yleissilmäys alueesta. Miten maaston muodot on huomioitu rakentamisessa? Ohjautuuko pintavedet pois rakennuksesta, vai rakennusta kohti? Onko rakennuksen lähellä tai onko sen lähellä ollut isoja puita?

1950-luvulla rakennettua pihapiiriä (Niina Kauria, 2021)


Rakennusta tarkastellessa kiinnitetään huomiota rakennuksen yleiseen olemukseen. Onko rakennus säilyttänyt ryhtinsä? Ovatko seinät, nurkat, katto, ovet, ikkunat, jne. suorassa? Tuulettuuko rakennuksen ala- ja yläpohja? Missä kunnossa ovat perustukset? Entä mikä on vesikaton kunto? Mikä on vesikaton katemateriaali? Ohjautuvatko pintavedet pois rakennuksesta? Vai jääkö vesi seisomaan rakennuksen seinustalle tai sen alle? Jos rakennuksella on ”kuivat jalat” ja ehjä katto, on jo paljon kunnossa.

1890-luvulta olevan hirsitalon alapohja. (Niina Kauria, 2022)


Jos hirsirakennuksissa hirret ovat näkyvissä tarkastellaan hirsien kuntoa. Onko tarvetta vaihtaa hirsiä? Onko tarvetta kengittää eli vaihtaa alimpia hirsikertoja? Mikä on salvosten kunto? Onko hirsiä maata vasten? Onko näkyvissä laho- tai hyönteisvaurioita? Jos laho-vaurio on vielä kostea/märkä tai hyönteisvauriokohdassa on selvästi nähtävissä ohutta puupurua, on vaurion aiheuttava hyönteinen vielä järsimässä hirsiä tai vesi pääsee edelleen rakenteisiin.

Ensimmäisessä kuvassa aitan alahirsi on pahoin lahonnut oven kohdalta. Hirsi on maata vasten. Astinkivi oven edessä on hiukan nopeuttanut lahoamista, sillä se on lähellä hirttä hidastanut hirren ja maan kuivumista. Märkä, kostea ja laho puu kutsuu usein luokseen tuhohyönteisiä. Ainakin aitan alin hirsikerta on syytä kengittää eli vaihtaa. (Tuija Välimaa, 2021)


Ikkunoiden ja ovien kuntoa inventoidessa on hyvä kiinnittää huomiota kunnon lisäksi myös niiden malliin/tyyliin. Toisinaan rakennuksissa on vaihdettu ikkunat ja ovet vain osittain. Tällä ei välttämättä ole käytännön merkitystä, mutta se herättää ehkä lisäkysymyksiä. Onko rakennukseen tehty muitakin ei muutoksia ikkunoiden vaihdon aikaan (esim. lisäeristystä).

Rakennuksen ulko-ovet ja katto on uusittu, lisäksi sisäikkunoita on uusittu osittain. Ulkoikkunat ovat alkuperäiset. (Niina Kauria, 2021)

Rakennuksen sisälle siirryttäessä on hyvä pitää hajuaisti valppaana. Millaisia hajuja tulee vastaan? Pitkään tyhjänä olleessa rakennuksessa myös kuuloa on hyvä herätellä. Kuuluuko jostain hiirien, rottien, oravien rapinaa? Paljon puhuttu maakellarin haju ei automaattisesti tarkoita suuria vaurioita, mutta ehdottomasti vaatii tarkempaa tutkimusta. Rapina nurkissa taas kielii puuhaa alivuokralaisten häädössä.

Sisätiloissa kiinnitetään huomiota sisäpintoihin ja mahdolliseen talotekniikkaan. Ovatko laipio tai lattia notkahtaneet? Missä kunnossa ovat portaat? Mitä materiaaleja on käytetty seinissä, lattiassa, katossa? Onko sähköt? Milloin sähköt on asennettu? Onko vesipisteitä? Ilmanvaihto? Entä viemäröinti? Missä kunnossa ovat tulisijat ja hormit?

1900-luvun alussa rakennettu maatilan päärakennus on ollut vuosia asumatta. Rakennus on edelleen hyvin ryhdissään, vaikka piha onkin päässyt pusikoitumaan. Katto on vielä antanut rakennukselle suojaa, mutta kaipaa pikaista huoltoa. Piippujen läpivientien pellit puuttuvat osittain ja räystäskourut repsottavat. Rakennusta ympäröivä maa on noussut niin, että sadevesi valuu taloa kohti ja jää talon seinustaa vasten. Myös alapohjan tuulettuminen alkaa olla vaarassa. Talossa on useita uuneja, jotka näyttävät päälisin puolin olevan kunnossa. Ne kuitenkin syytä tarkastuttaa nuohoojalla.
(Niina Kauria, 2021)

Kuntoinventoinnissa ei voi, tarvitse eikä saa olla kaikkien alojen ammattilainen, mutta on hyvä kiinnittää asioihin huomiota. Listaamalla ylös huomioita, on helpompi kysyä ja selvittää rakennuksen kuntoa lisää. Inventoinnin pohjalta on helpompi arvioida rakennuksen remontoinnin tarvetta ja suunnitella remontteja kiireellisyyden mukaan. Samalla tulee dokumentoitua rakennuksen kuntoa, tehtyjä korjauksia ja niiden toteutusajankohtia ja käytettyjä materiaaleja. Mitä enemmän on tietoa tallessa, sitä helpompi on jatkossa tarttua korjauspuuhiin. Inventoinnin lopputuloksena syntyvä muistio kokoaa rakennuksen historian talteen.

Rakennusperinnön hoitoon voi hakea vuosittain avustusta sekä Museovirastolta että ELY-keskukselta. Vuonna 2023 myönnettävien avustusten tarkkaa hakuaikaa ei ole vielä ilmoitettu. Yleensä avustusten hakuaika on vuosittain loka-marraskuussa.

Jos omistat vanhan rakennuksen tai suunnittelet sellaisen hankkimista, inventoipa rakennuksen kunnostustarpeet ja hae ensi vuodelle avustusta helpottamaan remonttibudjettia.

Lisätietoja avustuksista ja niiden myöntämisestä löydät oheisten linkkien kautta: 

Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustukset (MV) 

Avustukset rakennusperinnön hoitoon (ELY)


Niina Kauria

Rakennustutkija

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan museon kulttuuriympäristötiimi tutuksi: arkeologi Esa Hertell

Takaisin Viipuriin

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Skinnarilan huvilat