Muistelu
Anna-Kaisan siirryttyä uusien haasteiden pariin on blogikin ollut astetta pidemmällä joulutauolla :) Nyt kuitenkin palaamme hankkeessa tuotettujen toimintamallien kera. Ensimmäisenä aiheena on muistelu.
Muisteluilla on tärkeä merkitys museotyössä, erityisesti silloin, kun halutaan lisää tietoa jostain kohteesta tai esineistä tai niihin liittyviä tarinoita. Muistelutilaisuuksilla on myös sosiaalinen merkitys: ihmiset saavat niissä äänensä kuuluviin ja näin ollen kokevat tulleensa huomioiduiksi. Muistelu voidaan toteuttaa missä vain eikä se vaadi juurikaan valmisteluita. Laitoksissa (palvelukodit tai jopa koulut) henkilökunta voi olla apuna tilanteessa. Henkilökunta tuntee osallistujat ja voi toimia heidän avustajinaan. Toisaalta henkilökunta voi mielellään osallistua muistelemiseen.
CASE Parikkala
EEMU –hankkeessa toteutettiin kaksi muisteluiltaa Parikkalan museoissa. Ensimmäisessä illassa Hauta-Ollin mökillä kiinnostuneita oli noin 25 henkilöä. Tilaisuus toi paljon uutta tietoa museon avoinnapidosta vastaavalle henkilölle. Opastuskierroksilla pienistä tarinoista on hyötyä ja ne jäävät usein opastettavien mieleen.
MITÄ TARVITAAN
- Aihe: Muisteluiden aiheina voi olla mitä vain, kuitenkin aihe kannattaa valita niin, että se herättää mahdollisimman monessa muistoja. Näin ollen tapahtumat (historialliset, yksityiset kuten häät), vuodenajat tai rakennukset voivat olla hyviä lähtökohtia.
- Keskustelun avaaja: henkilö, joka tietää aiheesta ja osaa kertoa siitä, tai jokin esine, kuva, tuoksu tai ruoka (esim. makeinen tai pala pettuleipää), joka johdattelee keskustelijat tunnelmaan ja herättää muistoja osallistujissa.
- Puheenjohtaja: Jos osallistujajoukko on suuri, kuten näissä tapahtumissa oli, tarvitaan joku, joka jakaa puheenvuoroja ja kyselee muistelijoilta kysymyksiä. Puheenjohtajan tehtävä on jatkaa ja välillä ohjatakin keskustelua uusilla kysymyksillä, mikäli aihe lähtee liiaksi rönsyilemään. Puheenjohtajan kannattaa huomioida myös hiljaisemmat osallistujat, ryhmässä on helposti äänekkäitä osallistujia, jotka eivät meinaa antaa toisille suunvuoroa.
- Kirjuri: kirjoittaa ylös muistot ja tilaisuuden jälkeen kirjoittaa ne puhtaaksi.
- Muistelussa ihmisille täytyy antaa aikaa. Etenkin suuremmissa ryhmissä ihmisten on vaikea tuoda itseään esille kovin äkkiä. Useimmat haluavat seurata tilannetta ennen kuin osallistuvat keskusteluun.
Muistoista koottu näyttely
Luumäellä toteutettiin muisteluiltojen sarja, joiden lopputuotoksena kootaan valokuvanäyttely. Aiheeksi valikoitui Taavetin asema. Ensimmäisessä Tarinatuvan yhteydessä järjestetyssä muistelussa oli mukana 16 ihmistä ja keskustelun avasi paikallinen historiaharrastaja kuvaesityksellään Taavetin aseman vaiheista. Hän liitti aseman vaiheet ja muutokset Luumäen muuhunkin historiaan, sillä asema oli tietysti merkittävä risteysasema paikkakuntalaisille. Muisteluita toteutettiin Eläkeliiton Luumäen piiriyhdistyksen järjestämissä Tarinatuvissa sekä Kymppi-päivissä. Jälkimmäisessä muistelijoina oli myös huonokuntoisempia vanhuksia, jotka tulevat paikalle mm. hoitokodista.
Muisteluista on tarkoitus joka tapauksessa kerätä muistoja talteen. Ne voidaan pienellä vaivalla kirjoittaa puhtaaksi näyttelyä varten. Riippuen näyttelyn koosta, muistoista joudutaan todennäköisesti valitsemaan vain osa näyttelyä varten. Samalla vaivalla voidaan kerätä valokuvia muistoihin liittyvistä aiheista.
Luumäen muisteluita on järjestetty osana Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan arkkitehtuurin teemavuotta, joten toive näyttelystä ja aihe muotoutui sen mukaan. Luumäellä kerättyjä muistoja työstetään näyttelykelpoisiksi yhteistyössä Kirjoittajapiiri Kursiivin kanssa ja näyttelyä kootaan Luumäen taideseuran kanssa. Valokuvia on pyydetty paikallisilta aiheesta kiinnostuneilta.
Näyttelyn paikaksi on valittu Luumäen palvelutalo Mäntykoti, koska muistot haluttiin myös vanhusten nähtäville. Lisäksi paikalliset käyttävät palvelutaloa lounaspaikkana. Tässä hankkeessa valokuvista tehtiin suurennokset näyttelyä varten.
Muistoista koottua näyttelyä varten tarvitaan
- Koordinoiva taho, joka kokoaa tekstit ja valokuvat ja toteuttaa ne mahdollisesti pahvi- tai muille pohjille näyttelyä varten.
- Muistojen kerääminen, eli muistelu
- Kirjoittajia muistojen puhtaaksi kirjoittamiseen
- Näyttelynrakentajia
- Valokuvia mielellään muisteluihin osallistuneilta, mutta myös muuta aiheeseen liittyvät kuvat käyvät.
- Tila, joka mielellään tavoittaa mahdollisimman monet ja monen ikäiset paikkakuntalaiset.
- Materiaalit: pohjia teksteille ja valokuvia, valokuvien kopiot tai suurennokset,
- Kuvien omistajien ja muistelijoiden tiedot täytyy ottaa talteen. Kuvat täytyy palauttaa niiden alkuperäisille omistajille. Lisäksi etenkin valokuvien käyttöön kannattaa pyytää kirjallinen lupa kuvaajilta/omistajilta.
Muisteluita olivat toteuttamassa:
Parikkalan Taito-pisteen käsityöohjaaja
Honkakylän kauppamuseoyhdistys
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta
Luumäen taideseura
Kirjoittajapiiri Kursiivi
Luumäen eläkeliiton piiriyhdistys
Muisteluilla on tärkeä merkitys museotyössä, erityisesti silloin, kun halutaan lisää tietoa jostain kohteesta tai esineistä tai niihin liittyviä tarinoita. Muistelutilaisuuksilla on myös sosiaalinen merkitys: ihmiset saavat niissä äänensä kuuluviin ja näin ollen kokevat tulleensa huomioiduiksi. Muistelu voidaan toteuttaa missä vain eikä se vaadi juurikaan valmisteluita. Laitoksissa (palvelukodit tai jopa koulut) henkilökunta voi olla apuna tilanteessa. Henkilökunta tuntee osallistujat ja voi toimia heidän avustajinaan. Toisaalta henkilökunta voi mielellään osallistua muistelemiseen.
CASE Parikkala
EEMU –hankkeessa toteutettiin kaksi muisteluiltaa Parikkalan museoissa. Ensimmäisessä illassa Hauta-Ollin mökillä kiinnostuneita oli noin 25 henkilöä. Tilaisuus toi paljon uutta tietoa museon avoinnapidosta vastaavalle henkilölle. Opastuskierroksilla pienistä tarinoista on hyötyä ja ne jäävät usein opastettavien mieleen.
MITÄ TARVITAAN
- Aihe: Muisteluiden aiheina voi olla mitä vain, kuitenkin aihe kannattaa valita niin, että se herättää mahdollisimman monessa muistoja. Näin ollen tapahtumat (historialliset, yksityiset kuten häät), vuodenajat tai rakennukset voivat olla hyviä lähtökohtia.
- Keskustelun avaaja: henkilö, joka tietää aiheesta ja osaa kertoa siitä, tai jokin esine, kuva, tuoksu tai ruoka (esim. makeinen tai pala pettuleipää), joka johdattelee keskustelijat tunnelmaan ja herättää muistoja osallistujissa.
- Puheenjohtaja: Jos osallistujajoukko on suuri, kuten näissä tapahtumissa oli, tarvitaan joku, joka jakaa puheenvuoroja ja kyselee muistelijoilta kysymyksiä. Puheenjohtajan tehtävä on jatkaa ja välillä ohjatakin keskustelua uusilla kysymyksillä, mikäli aihe lähtee liiaksi rönsyilemään. Puheenjohtajan kannattaa huomioida myös hiljaisemmat osallistujat, ryhmässä on helposti äänekkäitä osallistujia, jotka eivät meinaa antaa toisille suunvuoroa.
- Kirjuri: kirjoittaa ylös muistot ja tilaisuuden jälkeen kirjoittaa ne puhtaaksi.
- Muistelussa ihmisille täytyy antaa aikaa. Etenkin suuremmissa ryhmissä ihmisten on vaikea tuoda itseään esille kovin äkkiä. Useimmat haluavat seurata tilannetta ennen kuin osallistuvat keskusteluun.
Muistoista koottu näyttely
Luumäellä toteutettiin muisteluiltojen sarja, joiden lopputuotoksena kootaan valokuvanäyttely. Aiheeksi valikoitui Taavetin asema. Ensimmäisessä Tarinatuvan yhteydessä järjestetyssä muistelussa oli mukana 16 ihmistä ja keskustelun avasi paikallinen historiaharrastaja kuvaesityksellään Taavetin aseman vaiheista. Hän liitti aseman vaiheet ja muutokset Luumäen muuhunkin historiaan, sillä asema oli tietysti merkittävä risteysasema paikkakuntalaisille. Muisteluita toteutettiin Eläkeliiton Luumäen piiriyhdistyksen järjestämissä Tarinatuvissa sekä Kymppi-päivissä. Jälkimmäisessä muistelijoina oli myös huonokuntoisempia vanhuksia, jotka tulevat paikalle mm. hoitokodista.
Muisteluista on tarkoitus joka tapauksessa kerätä muistoja talteen. Ne voidaan pienellä vaivalla kirjoittaa puhtaaksi näyttelyä varten. Riippuen näyttelyn koosta, muistoista joudutaan todennäköisesti valitsemaan vain osa näyttelyä varten. Samalla vaivalla voidaan kerätä valokuvia muistoihin liittyvistä aiheista.
Luumäen muisteluita on järjestetty osana Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan arkkitehtuurin teemavuotta, joten toive näyttelystä ja aihe muotoutui sen mukaan. Luumäellä kerättyjä muistoja työstetään näyttelykelpoisiksi yhteistyössä Kirjoittajapiiri Kursiivin kanssa ja näyttelyä kootaan Luumäen taideseuran kanssa. Valokuvia on pyydetty paikallisilta aiheesta kiinnostuneilta.
Näyttelyn paikaksi on valittu Luumäen palvelutalo Mäntykoti, koska muistot haluttiin myös vanhusten nähtäville. Lisäksi paikalliset käyttävät palvelutaloa lounaspaikkana. Tässä hankkeessa valokuvista tehtiin suurennokset näyttelyä varten.
Muistoista koottua näyttelyä varten tarvitaan
- Koordinoiva taho, joka kokoaa tekstit ja valokuvat ja toteuttaa ne mahdollisesti pahvi- tai muille pohjille näyttelyä varten.
- Muistojen kerääminen, eli muistelu
- Kirjoittajia muistojen puhtaaksi kirjoittamiseen
- Näyttelynrakentajia
- Valokuvia mielellään muisteluihin osallistuneilta, mutta myös muuta aiheeseen liittyvät kuvat käyvät.
- Tila, joka mielellään tavoittaa mahdollisimman monet ja monen ikäiset paikkakuntalaiset.
- Materiaalit: pohjia teksteille ja valokuvia, valokuvien kopiot tai suurennokset,
- Kuvien omistajien ja muistelijoiden tiedot täytyy ottaa talteen. Kuvat täytyy palauttaa niiden alkuperäisille omistajille. Lisäksi etenkin valokuvien käyttöön kannattaa pyytää kirjallinen lupa kuvaajilta/omistajilta.
Muisteluita olivat toteuttamassa:
Parikkalan Taito-pisteen käsityöohjaaja
Honkakylän kauppamuseoyhdistys
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta
Luumäen taideseura
Kirjoittajapiiri Kursiivi
Luumäen eläkeliiton piiriyhdistys
Kommentit
Lähetä kommentti