-

Uusia tuulia Etelä-Karjalan paikallismuseorintamalla

Röytty

Uusi vuosi toi tullessaan tiedon siitä, että yritystoiminta Taipalsaaren Röytyssä on päättynyt. Kotiseututalossa on panostettu voimakkaasti yksityiseen ravintolatoimintaan museopuolen kustannuksella. Kunta joutuu nyt miettimään toiminnan jatkamista Röytyssä.

Kiesi

Myös maakunnan maatalousmuseot Lemin maataloushistorian museo Kiesi ja entisen Saaren kunnan Hevosajoneuvomuseo joutuivat" Mieron tielle", kun kiinteistöjen omistajat tarvitsivat tilat omaan käyttöönsä.
Kiesille löytyi kuitenkin uudet tilat Lemin Keskisenpään kylässä Heli Sairasen tilalta, jossa museolla on käytössä suuri halli esineistön säilytystä ja näytteillepanoa varten. Kylässä on myös kota, jossa matkaeväitten nauttiminen onnistuu mukavasti. Museolla on hyvät edellytykset esitellä varsinkin koululaisille, miten 1900-luvulla maidosta syntyi kermaa ja voita sekä pellavasta paitoja.

Saaren hevosajoneuvomuseo

Saaren hevosajoneuvomuseo on löytänyt uudet tilat Saaren kuulun raviradan kiinteistöstä. Muutto herätti suuria tunteita, eikä esineistön sijoittamiselle Koitsanlahteen löytynyt innostusta.

Mooses Putron museo

Taipalsaaren Putronniemeen on avattu ihan uusi museo, jota ylläpitää testamenttilahjoituksen turvin Mooses Putron muistosäätiö, joka on kunnostanut 1890-luvulta periytyvän huvilan ja sisustanut sen ajan mukaisilla aidoilla esineillä. Mooses Putro oli pietarilais-inkeriläinen säveltäjä ja kulttuurivaikuttaja, joka hankki
itselleen huvilapaikan Taipalsaarelta. Putro kuoli Venäjän vallankumouksen hämärissä  käänteissä. Hän oli vielä tänäkin päivänä arvostettu kirkkomusiikin säveltäjä, joka mainitaan mm. ensimmäisen suomalaisen äänilevytallenteen yhteydessä.
Museossa järjestetään kesäkaudella säätiön toimesta erilaisia tapahtumia, joiden yhteydessä on oiva tilaisuus tutustua myös museoon.
Putron museon toiminnasta saa tietoa museoportaalista: http://www.etelakarjalanmuseot.fi/mooses-putron-kotimuseo.

Teksti: Jukka Luoto 
Kirjoittaja toimii Etelä-Karjalan museon maakuntatyöstä vastaavana amanuenssina.

Mooses Putron museo










Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

-
Kuva
Edellisellä kerralla kirjoitin Imatran Koivuniemessä sijainneesta hautasaaresta, joka lienee ollut keskiajalla käyttöön otettu kyläkalmisto, johon Ruokolahden Salosaaren ja nykyisen kirkonkylän seudulla asuneet hautasivat vainajiaan ennen Ruokolahden seurakunnan perustamista vuonna 1572. Blogitekstin löydät täältä . Tällä kertaa jatkamme kalmistoteemalla, mutta siirrämme katseemme Lappeenrantaan ja ortodoksisen seurakunnan varhaisvaiheisiin. Ruotsin ja Venäjän rajan siirryttyä Saimaalle vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa, Lappeenranta jäi Venäjän puolelle rajaa. Kaupungista ja sitä suojaavista linnoitusrakennelmista tuli näin osa Venäjän valtakunnan luoteisosan puolustusta. Vallan vaihtumisen mukana myös kreikkalaiskatolisen uskon edustajien määrä kaupungissa kasvoi mm venäläisen varusväen myötä. Tiedot ortodoksisen seurakunnan alkuvaiheista ovat kuitenkin vähäisiä, sillä seurakunnan arkistot ennen vuotta 1786 ovat pääosin tuhoutuneet (Ranta 1980: 293). Ensimmäisen kirkon rakenn...
Lue lisää

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

-
Kuva
V esitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen. Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa avautuvassa, maakuntakeskukseksi kehittyvässä kaupungissa suunnilleen 1980-luvun lopulle saakka. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin vanhaan vuosina 1926–27 rakennettuun vesitorniin ja pohdiskelemaan sen ympärillä avautuvan Lappeenrannan kaupunkikuvaa ja kehitysnäkymiä ennen sotia. Vanhojen valokuvien tarkastelun lisäksi aikalaisnäkökulmaa tornista avautuvien maisemien tutkiskeluun tarjoaa arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin asemakaavasuunnittelun osana vuonna 1936 toteutet...
Lue lisää

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia

-
Kuva
Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia Lappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi.  Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa tutustutaan muutamiin Lappeenrannan vanhojen sahojen alueisiin. Näiden lisäksi on olemassa myös muutama muu saha, kuten esimerkiksi Lamposaaren saha. Kävelynä voi tehdä Kahilanniemen ja Pikisaaren yhdistetyn kävelyretken ja erikseen sitten Lauritsalan saha-alueelle suuntautuneen kävelyn. Ilmakuva Saimaalta, edessä Pikisaari; Rauma-Repola Oy, Pikisaaren saha. Kuvaaja: E Sarle 1949. Metsä-Saimaan saha; tukkeja kourussa. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari 1975. Keskusta...
Lue lisää