Vanha ruosteinen elokuvaprojektori uhmaa aikaa omakotitalon pihamaalla. Näky hämmentää, vaikka olen pyöräillyt paikallisen matkakumppanini kanssa Uus-Lavolan vehreään omakoti- ja rivitaloidylliin varta vasten katsomaan projektoria ja etsimään paikkaa, jossa Uus-Lavolan unhoon painunut elokuvateatteri Kino-Kari esitti elokuvia vuosina 1955–1963. Elokuvateatterin olemassaolo Uus-Lavolassa herättää ajatuksia, sillä Lappeenrannan läntisten kaupunginosien historian mieltää helposti paperinohueksi. Huhtiniemen maisemiin rakennettu Kuusimäki, Kourula, Sammonlahti ja Skinnarila ovat kehittyneet pääosin 1970-luvulta alkaen, kuten yliopistokin, ja Sammonlahden aluekeskus vasta 1980–90-luvun vaihteesta. Uus-Lavolan ja Lavolan kaupunginosien historia juontaa kuitenkin kauemmas, aikaan ennen kaupunkiliitosta, jälleenrakennuksen ja kaupungistumisen vuosikymmenille, sekä ajanjaksolle, jolloin elokuvateatterit elävät Suomessa viimeistä suurta kultakauttaan ennen television läpimurtoa...
Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia Lappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi. Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa tutustutaan muutamiin Lappeenrannan vanhojen sahojen alueisiin. Näiden lisäksi on olemassa myös muutama muu saha, kuten esimerkiksi Lamposaaren saha. Kävelynä voi tehdä Kahilanniemen ja Pikisaaren yhdistetyn kävelyretken ja erikseen sitten Lauritsalan saha-alueelle suuntautuneen kävelyn. Ilmakuva Saimaalta, edessä Pikisaari; Rauma-Repola Oy, Pikisaaren saha. Kuvaaja: E Sarle 1949. Metsä-Saimaan saha; tukkeja kourussa. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari 1975. Keskusta...
Tainionkosken kansakoulu perustettiin jo vuonna 1897 AB Tornator Oy:n toimesta. Vuonna 1899 koulu alkoi saada valtion avustusta ja samalla se otettiin valtion valvontaan. Ensimmäinen virallinen lukuvuosi oli 1900-1901. Alkuvuosina koulu oli tehtaan koulu, ja se oli tarkoitettu vain Tornatorin tehtaan väen lapsille. Tuolloin koulu toimi Tainionkosken torin läheisyydessä, Vuoksen rannan tuntumassa puurakennuksessa, joka on sittemmin purettu. Alkuvuosikymmenet koulu kärsi melkoisesta tilanahtaudesta, ja vuonna 1933 koulun siirtyessä tehtaan omistuksesta Ruokolahden kunnan omistukseen alkoi myös uuden koulurakennuksen suunnittelu. Uuden koulurakennuksen paikaksi valikoitui Tornatorin omistama ns. Kolikkoinmäki, korkea mäki tehtaiden ja asuinalueiden läheisyydessä. Rakennuksen suunnittelijaksi valikoitui arkkitehti Jalmari Lankinen. Tainionkosken koulu oli ensimmäinen Lankisen useista 1930-luvulla suunnittelemista koulurakennuksista, ja ensimmäinen suuremman mittakaavan koulu. Ra...
Kommentit
Lähetä kommentti