Asiakasraadinjäsenenä ammattilaisten matkassa Pietarissa


 
Elämä tuo eteen moninaisia asioita aivan yllättäen. Yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että aina kannattaa tarttua tilaisuuteen. Josko se mitä kokee on kivaa, voi sitä tehdä toistekin, ja toisaalta, jos ei, on se hyvä kertakokemuksena.  Tällainen tilaisuus minulle koitti, kun pääsin asiakasraadin jäsenenä osallistumaan seminaariin ja puhumaan Pietariin. Matka toteutui 13–14 toukokuuta.

Ja mistä sitten puhuin? Asiakasraatilaisuudestapa tietenkin. Itse asiassa puhuimme yhdessä museon johtaja Päivi Partasen kanssa. Seminaari oli Etelä-Karjalan museon ja Pietarin Etnografisen museon yhteistyön tulosta, pääteemana asiakkaiden ja erityisesti erityisasiakkaiden huomioiminen museon asiakkaina. Seminaariin osallistui museoita sekä Suomesta että Venäjältä ja tilaisuus tulkattiin venäjästä suomeen ja toisin päin. Meidän esitys siis kertoi, mitä tarkoittaa, että on asiakasraatilainen niin museon kuin raatilaisen näkökulmasta. Muissa puheenvuoroissa pääsimme kuulemaan ja kokemaan asioita perinteisten esittelyjen, havainne esitysten ja jopa näytelmän kautta, siitä miten asioita toteutetaan asiakaslähtöisesti eri museoissa.
 

Oli mielenkiintoista osallistua museoalan seminaariin, kun oma ala on toisaalla. Sinällään ammatilliset seminaarit ovat samanhenkisiä, mukavaa kuitenkin saada ymmärrystä mitä ajatuksia itärajan molemmin puolin on asiakkaille tarjottavien palveluiden kehittämisestä. Selvästi positiivinen tahtotila asialle on, tavassa lähestyä on maiden välillä eroja.

Suomen delegaatio, johon kuuluin, oli heti alusta alkaen hengeltään mukavan kiva. Meitä oli kaksi niin sanottua ei-ammattilaista reissussa, mutta missään vaiheessa ei tullut olo, että emme olisi kuuluneet porukkaan, päinvastoin. Oli upeaa saada vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia erilaisista asioista niin museoihin liittyen kuin muuten vain elämään ja arkeen. Elämän makuinen matka siis. Lopuksi en voi kuin todeta, että harrastaminen kannattaa – aina. Koskaan et tiedä, mitä saat seuraavaksi kokea, vaikka museossa. (Kuva Lappeenrannan museot)
Marjaana Kareinen on museoille sydämensä menettänyt asiakas ja tällä hetkellä asiakasraadin jäsen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia