Taidemuseon kokoelmia tutkimassa
Etelä-Karjalan taidemuseon seuraava näyttely kootaan museon omista kokoelmista. Samalla aloitetaan taidemuseon 50-vuotisjuhlavuoden (1965-2015) juhlinta. Kokoelmanäyttelyä suunnitellaan yhteistyössä asiakasryhmän kanssa. Jokainen ryhmän kahdeksasta jäsenestä valitsee oman suosikkiteoksensa ja kertoo näyttelyn katsojille, miksi on valinnut juuri kyseisen teoksen. Näyttelyn suunnittelussa mukana oleva museon asiakasraatilainen, lastentarhanopettaja Kirsi Rehunen blogaa:
Kuin lapsi karkkikaupassa
Taidenäyttelystä on ihanaa etsiä suosikkiteostaan! Sain sähköpostiini kuvia esivalituista
taideteoksista 6. elokuuta. Myöhään yöllä katselin postimerkin kokoisia teoskuvia, etsin teosta josta pitäisin eniten.
Myös Matti Heleniuksen Kahden kauppaa
olisi kiinnostava katsoa tarkemmin. Pienestä kuvasta näkee, että taiteilija kuvaa
ihmissuhteita, ilmeitä, tunnelmaa, juoruavia kahvipöytäkeskustelijoita ja
vieressä olevaa uteliasta kuulijaa. Ilmari Aallon teokseen Suursaaren taloja olisin suorastaan halunnut kävellä sisälle.
Kirsi Rehunen (vas.) esittelee teosvalintaansa, Maija Nuotion Muurahaisen koloa vuodelta 1974, muille asiakasraatilaisille.
Kuva: Mikko Pirinen
Katselin taidetta ja huomasin olevani vaikean valinnan edessä. Kauniita, ajatuksia herättäviä, tunnelmallisia, mielenkiintoisia teoksia olikin yhtäkkiä liikaa. Valitsin kolme suosikkiani ja vielä toiset kolme varalle. Kotiin paperille jäi kaikkiaan 13 veistoksen, akvarellin, puupiirroksen ja öljyvärimaalauksen nimet, karsimani suosikkiteokset.
Taidemuseolla huomasin ilokseni, että
suosikkini olivat toistenkin asiakasraatilaisten mielestä taidemuseon kokoelmien helmiä. Saattaisin siis saada nähtäväkseni
useita lempitaideteoksiani! Innokkaasti hyörimme taidemuseon amanuenssien Monan ja Mikon vieressä, kun
Mona valkoisin hansikkain esitteli meille valitsemiamme taideteoksia. Maija
Nuotion pronssiveistos, jota olin ihaillut yhtenä monista lempi-teoksistani,
oli luonnossa niin upea, että päätin valita sen näyttelyyn. Teoksen tutkivat lapset
ovat ihmettelemässä Muurahaisen koloa puukiekossa. Lasten kysymykset voi kuulla
korvissaan. Mukavaa, että teoksessa on sekä tyttö että poika, ihmettelevät
lapset, jotka huomaavat asioita, joiden ohi kiireiset aikuiset kävelevät.
Etelä-Karjalan taidemuseon seuraava näyttely kootaan museon omista kokoelmista. Samalla aloitetaan taidemuseon 50-vuotisjuhlavuoden (1965-2015) juhlinta. Kokoelmanäyttelyä suunnitellaan yhteistyössä asiakasryhmän kanssa. Jokainen ryhmän kahdeksasta jäsenestä valitsee oman suosikkiteoksensa ja kertoo näyttelyn katsojille, miksi on valinnut juuri kyseisen teoksen. Näyttelyn suunnittelussa mukana oleva museon asiakasraatilainen, lastentarhanopettaja Kirsi Rehunen blogaa:
Kuin lapsi karkkikaupassa
Taidenäyttelystä on ihanaa etsiä suosikkiteostaan! Sain sähköpostiini kuvia esivalituista
taideteoksista 6. elokuuta. Myöhään yöllä katselin postimerkin kokoisia teoskuvia, etsin teosta josta pitäisin eniten.
Elias Muukan Maisema Lappeenrannasta vuodelta 1879 kuvaa
aikaa, jolloin isäni isoäiti Irene Nokala muutti kaupunkiin pienenä tyttönä. Mitenkään muuten kuin taulun välityksellä en pääse
kurkistamaan sen ajan Lappeenrantaan. Tuon taulun haluaisin nähdä!
Tarja Heilimon puupiirroksia olen
ihastellut taidenäyttelyissä monet kerrat ja taidekokoelmasta löytyi yhdeksi
suosikikseni hänen työnsä Tanssi. Pienestäkin kuvasta pystyi kuvittelemaan, millainen
musiikki mahtaisi soida tanssin taustalla. Olin utelias näkemään, millaiset
puupiirroksen värit ovat luonnossa.
Kirsi Rehunen (vas.) esittelee teosvalintaansa, Maija Nuotion Muurahaisen koloa vuodelta 1974, muille asiakasraatilaisille.
Kuva: Mikko Pirinen
Katselin taidetta ja huomasin olevani vaikean valinnan edessä. Kauniita, ajatuksia herättäviä, tunnelmallisia, mielenkiintoisia teoksia olikin yhtäkkiä liikaa. Valitsin kolme suosikkiani ja vielä toiset kolme varalle. Kotiin paperille jäi kaikkiaan 13 veistoksen, akvarellin, puupiirroksen ja öljyvärimaalauksen nimet, karsimani suosikkiteokset.
Kirsi Rehunen, Taipalsaari. Lappeenrannan
museoiden asiakasraatilainen, Taipalsaaren
varhaiskasvatuksen museoyhteistyöhenkilö,
lastentarhanopettaja.
Kivasti kirjoitettu! Täytyy käydä näyttelyssä.
VastaaPoista