Punaisen pallon mantra
Punaisen pallon mantra
Työpöydälläni on kaksi punaista palloa. Toinen on tennispallon kokoinen ja sitä voi puristella. Sen kylkeen on painatettu: Museo vähentää stressiä. Kurmotan palloa tiukan paikan tullen. Onpahan joku johtajan pakeille pyrkijä päässyt kanssani myös sillä pallottelemaan.
Toisessa vaahtomuovipallossa on nenän mentävä viilto. Toisinaan se eksyy jonkun nenään, kun kokoukseen kaivataan uutta virtaa. Eihän pellen nenä päässä voi tehdä kuin hyvää tuottavia päätöksiä.
Meillä Lappeenrannan museoissa avattiin tänä syksynä Museo tekee hyvää -kampanja. Se tarkoittaa paitsi uusia hyvinvointiin liittyviä tuotteita, myös hyväntekeväisyystempauksia ja
eritoten työhyvinvoinnin edistämistä.
Kulttuurin hyvää tekevästä ja terveyttä edistävästä vaikutuksesta on puhuttu jo pitkä tovi. Keskustelussa on painottunut kulttuurin käyttäjän eli kulttuuripalvelujen asiakkaan kokemus.
Joskus mietityttää, kuinka on meidän laitamme? Meidän, jotka työskentelemme taiteen ja kulttuurin tervehdyttävässä vaikutuspiirissä, mutta kulissipuolella. Meidän pitäisi kaiken järjen mukaan olla tämän valtakunnan terveimpiä, onnellisimpia ja pitkäikäisimpiä. Vaihteleva ja mielenkiintoinen työ tuo innostusta ja nostetta, mutta stressiäkin pukkaa. Vastuu laajojen kokoelmien hoidosta ja säilytyksestä sekä taiteilu vähenevän rahoituksen, kasvavien tulotavoitteiden, jatkuvan uudistumistarpeen ja alan eettisen koodiston noudattamisen välimaastossa uuvuttaa.
Loputon innostuminen ja työn intohimoinen rakastaminenkin voi väsyttää.
Suomen museoliiton reilu vuosi sitten teettämä Museoväki 2013 -tutkimus kertoo suomalaisen museon olevan edellisiä tutkimuskertoja (2008, 2003) parempi työpaikka. Työilmapiiri on parantunut, uupumusta ilmenee vähemmän ja työn mielenkiintoisuuden kokemus on lisääntynyt. Tutkimukset laatineen liiton varapuheenjohtaja Kalle Kallion mukaan yksi tulevaisuuden haasteista monissa museoissa on purkaa niiden sisälle eri ammattiryhmien väliin kasvaneita henkisiä muureja ja saada koko henkilökunta puhaltamaan yhteen hiileen. Jos tässä onnistutaan, silloin museoista tulee vieläkin parempia työpaikkoja.
Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen (Killingsworth & Gilbert 2010) mukaan ihmiset viettävät liki 47 % valveillaoloajastaan miettien jotain muuta kuin käsillä olevaa hetkeä, mutta onnellisimmillaan ihmiset ovat kun keskittyminen on nykyhetkessä. Jokainen meistä tietää miltä tuntuu, kun ajatukset harhailevat, aikataulu paukkuu ja eteen tulee kiireinen työmääräys. Stressi ei johdu niinkään hankalasta tilanteesta, vaan siitä miten me reagoimme siihen.
Hyvinvointi työssä ei synny itsestään. Eikä mitään ainakaan tapahdu, jos ei kokeile.
Meidän työyhteisössämme lähdetään kokeilemaan uutta itse kehittämäämme toimintamallia,
Pelkistämöä, jossa opetellaan rentoutuksen, mielenhallinnan ja vuorovaikutuksen
menetelmiä. Osallistujat oppivat käyttämään erilaisia apuvälineitä työpaikan ihmissuhteissa sekä kiireen, stressin ja ajan hallinnassa. Arjen kaaoksen kokemusta voidaan pelkistää ja opetella ajatusten suuntaamista tähän hetkeen. Hyvinvointi paranee ja sen myötä myös tehokkuus lisääntyy.
Raportoimme mielellämme matkan varrella mitä hankkeelle kuuluu, mikä meni mönkään ja mikä onnistui. Sen vaikutuksia on tarkoitus myös mitata henkilökunnalle tehtävän kyselytutkimuksen avulla. Pelkistämön vetäjänä olen innostunut ja jännittynytkin, mutta uskon että punaisen pallon mantra tulee toimimaan: Tämä museo vähentää stressiä.
Päivi Partanen, museotoimenjohtaja
Työpöydälläni on kaksi punaista palloa. Toinen on tennispallon kokoinen ja sitä voi puristella. Sen kylkeen on painatettu: Museo vähentää stressiä. Kurmotan palloa tiukan paikan tullen. Onpahan joku johtajan pakeille pyrkijä päässyt kanssani myös sillä pallottelemaan.
Toisessa vaahtomuovipallossa on nenän mentävä viilto. Toisinaan se eksyy jonkun nenään, kun kokoukseen kaivataan uutta virtaa. Eihän pellen nenä päässä voi tehdä kuin hyvää tuottavia päätöksiä.
Meillä Lappeenrannan museoissa avattiin tänä syksynä Museo tekee hyvää -kampanja. Se tarkoittaa paitsi uusia hyvinvointiin liittyviä tuotteita, myös hyväntekeväisyystempauksia ja
eritoten työhyvinvoinnin edistämistä.
Kulttuurin hyvää tekevästä ja terveyttä edistävästä vaikutuksesta on puhuttu jo pitkä tovi. Keskustelussa on painottunut kulttuurin käyttäjän eli kulttuuripalvelujen asiakkaan kokemus.
Joskus mietityttää, kuinka on meidän laitamme? Meidän, jotka työskentelemme taiteen ja kulttuurin tervehdyttävässä vaikutuspiirissä, mutta kulissipuolella. Meidän pitäisi kaiken järjen mukaan olla tämän valtakunnan terveimpiä, onnellisimpia ja pitkäikäisimpiä. Vaihteleva ja mielenkiintoinen työ tuo innostusta ja nostetta, mutta stressiäkin pukkaa. Vastuu laajojen kokoelmien hoidosta ja säilytyksestä sekä taiteilu vähenevän rahoituksen, kasvavien tulotavoitteiden, jatkuvan uudistumistarpeen ja alan eettisen koodiston noudattamisen välimaastossa uuvuttaa.
Loputon innostuminen ja työn intohimoinen rakastaminenkin voi väsyttää.
Suomen museoliiton reilu vuosi sitten teettämä Museoväki 2013 -tutkimus kertoo suomalaisen museon olevan edellisiä tutkimuskertoja (2008, 2003) parempi työpaikka. Työilmapiiri on parantunut, uupumusta ilmenee vähemmän ja työn mielenkiintoisuuden kokemus on lisääntynyt. Tutkimukset laatineen liiton varapuheenjohtaja Kalle Kallion mukaan yksi tulevaisuuden haasteista monissa museoissa on purkaa niiden sisälle eri ammattiryhmien väliin kasvaneita henkisiä muureja ja saada koko henkilökunta puhaltamaan yhteen hiileen. Jos tässä onnistutaan, silloin museoista tulee vieläkin parempia työpaikkoja.
Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen (Killingsworth & Gilbert 2010) mukaan ihmiset viettävät liki 47 % valveillaoloajastaan miettien jotain muuta kuin käsillä olevaa hetkeä, mutta onnellisimmillaan ihmiset ovat kun keskittyminen on nykyhetkessä. Jokainen meistä tietää miltä tuntuu, kun ajatukset harhailevat, aikataulu paukkuu ja eteen tulee kiireinen työmääräys. Stressi ei johdu niinkään hankalasta tilanteesta, vaan siitä miten me reagoimme siihen.
Hyvinvointi työssä ei synny itsestään. Eikä mitään ainakaan tapahdu, jos ei kokeile.
Meidän työyhteisössämme lähdetään kokeilemaan uutta itse kehittämäämme toimintamallia,
Pelkistämöä, jossa opetellaan rentoutuksen, mielenhallinnan ja vuorovaikutuksen
menetelmiä. Osallistujat oppivat käyttämään erilaisia apuvälineitä työpaikan ihmissuhteissa sekä kiireen, stressin ja ajan hallinnassa. Arjen kaaoksen kokemusta voidaan pelkistää ja opetella ajatusten suuntaamista tähän hetkeen. Hyvinvointi paranee ja sen myötä myös tehokkuus lisääntyy.
Raportoimme mielellämme matkan varrella mitä hankkeelle kuuluu, mikä meni mönkään ja mikä onnistui. Sen vaikutuksia on tarkoitus myös mitata henkilökunnalle tehtävän kyselytutkimuksen avulla. Pelkistämön vetäjänä olen innostunut ja jännittynytkin, mutta uskon että punaisen pallon mantra tulee toimimaan: Tämä museo vähentää stressiä.
Päivi Partanen, museotoimenjohtaja
.jpg)
Kommentit
Lähetä kommentti