Museolaisten retki Laatokan rantamilla 16.-17.6.
Museolaisten retki Laatokan rantamilla 16.-17.6.2015
Museon väki starttasi jokakesäiselle Karjalan matkalle tiistaina 16.6.. Tällä kertaa suuntasimme kohti Parikkalaa, koska olimme saaneet luvan rajanylitykseen Parikkalan Syväorolta. Matkalla pysähdyimme Parikkalan patsaspuistoon, jonka amerikkalainen Condé Nast Traveller -lehti valitsi viime vuonna yhdeksi maailman kammottavimmista matkailukohteista. Rohkeita museotyöntekijöitä puisto ei kuitenkaan pelottanut :).
Patsaspuisto on ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen luomus. Puistossa on lähes 500 patsasta. www.patsaspuisto.net
Lieko museotyöntekijä tämä seittiä kasvava patsas ;)?
Rajan ylittäminen Syväorolta taisi olla yhtä jännittävää rajavirkailijoille kuin meille. Yleensä tältä rajanylityspaikalta kulkee vain tavaraliikennettä. Nyt paikalle sattui myös Iltalehti, joten lähiaikoina saatamme saada myös valtakunnan näkyvyyttä...
Ensimmäinen kohteemme Venäjän puolella oli Jaakkiman rauniokirkko, jossa saimme opastuksen sujuvalla venäjällä. Kirkonmäeltä siinsi Laatokka. Rauniokirkolta siirryimme lounastamaan lähelle, Lahdenpohjaan Laatokan rannalle.
Iltapäivällä jatkoimme kohti Lumivaaraa. Sää vaihteli helottavasta auringonpaisteesta raekuuroihin. Kuvassa Lumivaaran autiokirkko, joka otettiin käyttöön 1934.
Seuraavassa kohteessa Kurkijoella tutustuimme Lopotin kylänraittiin, Kurkijoen museoon, linnavuoreen ja Lars Sonckin veljelleen Yrjölle piirtämään taloon. Yrjö toimi aikanaan tilanhoitajana Kurkijoen maatalousoppilaitoksessa. Kuvissa Sonckin talo ja näkymä Linnavuorelta.
Matkamme jatkui Hiitolan maisemien kautta Käkisalmeen, jossa illastimme ja yövyimme.
Majoituspaikkamme Ladoga-hotelli sijaitsi nimensä mukaisesti Laatokan rannalla. Kuva kertonee tunnelmasta kaiken. Saunoimme, uimme ja vietimme kaunista, mutta kylmää iltaa hotellin ulkoterassilla. Illan viiletessä siirryimme sisätiloihin laulamaan yhteislauluja. Mitäs sitä muutakaan Karjalan laulumailla!
Keskiviikkoaamu valkeni aurinkoisena. Teimme kiertoajelun Käkisalmessa ja jalkauduimme Käkisalmen linnaan. Luottokuskimme Kimmo selvisi taas mitä uskomattomimmista tilanteista, kapeista teistä, umpikujista ja bussin kääntämisestä paikoissa, joissa se näytti B-ajokortin omaavan silmin täysin mahdottomalta.
Käkisalmesta jatkoimme matkaa kohti Viipuria. Kiviniemessä pysähdyimme ihmettelemään Vuoksea. On se komea!
Viipuri on meille museolaisille tuttu paikka eikä erityisiä vierailukohteita oltu sinne sovittu.
Lounastimme Tervaniemessä ja teimme ostoksia mm. kauppahallissa. Pitihän juhannukseksi uudet saunahatut saada!
Taas kerran mukava reissu, kiitos työkavereille ja elämysmatkatiimille, onpahan taas, mitä muistella :)! Mona
Museon väki starttasi jokakesäiselle Karjalan matkalle tiistaina 16.6.. Tällä kertaa suuntasimme kohti Parikkalaa, koska olimme saaneet luvan rajanylitykseen Parikkalan Syväorolta. Matkalla pysähdyimme Parikkalan patsaspuistoon, jonka amerikkalainen Condé Nast Traveller -lehti valitsi viime vuonna yhdeksi maailman kammottavimmista matkailukohteista. Rohkeita museotyöntekijöitä puisto ei kuitenkaan pelottanut :).
Patsaspuisto on ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen luomus. Puistossa on lähes 500 patsasta. www.patsaspuisto.net
Lieko museotyöntekijä tämä seittiä kasvava patsas ;)?
Rajan ylittäminen Syväorolta taisi olla yhtä jännittävää rajavirkailijoille kuin meille. Yleensä tältä rajanylityspaikalta kulkee vain tavaraliikennettä. Nyt paikalle sattui myös Iltalehti, joten lähiaikoina saatamme saada myös valtakunnan näkyvyyttä...
Ensimmäinen kohteemme Venäjän puolella oli Jaakkiman rauniokirkko, jossa saimme opastuksen sujuvalla venäjällä. Kirkonmäeltä siinsi Laatokka. Rauniokirkolta siirryimme lounastamaan lähelle, Lahdenpohjaan Laatokan rannalle.
Iltapäivällä jatkoimme kohti Lumivaaraa. Sää vaihteli helottavasta auringonpaisteesta raekuuroihin. Kuvassa Lumivaaran autiokirkko, joka otettiin käyttöön 1934.
Seuraavassa kohteessa Kurkijoella tutustuimme Lopotin kylänraittiin, Kurkijoen museoon, linnavuoreen ja Lars Sonckin veljelleen Yrjölle piirtämään taloon. Yrjö toimi aikanaan tilanhoitajana Kurkijoen maatalousoppilaitoksessa. Kuvissa Sonckin talo ja näkymä Linnavuorelta.
Matkamme jatkui Hiitolan maisemien kautta Käkisalmeen, jossa illastimme ja yövyimme.
Majoituspaikkamme Ladoga-hotelli sijaitsi nimensä mukaisesti Laatokan rannalla. Kuva kertonee tunnelmasta kaiken. Saunoimme, uimme ja vietimme kaunista, mutta kylmää iltaa hotellin ulkoterassilla. Illan viiletessä siirryimme sisätiloihin laulamaan yhteislauluja. Mitäs sitä muutakaan Karjalan laulumailla!
Käkisalmesta jatkoimme matkaa kohti Viipuria. Kiviniemessä pysähdyimme ihmettelemään Vuoksea. On se komea!
Viipuri on meille museolaisille tuttu paikka eikä erityisiä vierailukohteita oltu sinne sovittu.
Lounastimme Tervaniemessä ja teimme ostoksia mm. kauppahallissa. Pitihän juhannukseksi uudet saunahatut saada!
Taas kerran mukava reissu, kiitos työkavereille ja elämysmatkatiimille, onpahan taas, mitä muistella :)! Mona
.jpg)
Kiitos Mona ihanasta blogista! Kiitos Museoväki ja Museoystävät ja Lukijat . t.Tuija
VastaaPoista