Museon ja musiikkiopiston kissat maailmalla

Museon ja musiikkiopiston kissat maailmalla 16-21.9.2015

Päivi, Mona ja Riitta

Etelä-Karjalan taidemuseo ja Lappeenrannan musiikkiopisto ovat jo usean vuoden ajan järjestäneet vauvojen musiikki- ja maalaustyöpajoja (Musart). Työpajassa yksivuotiaat lapset vanhempineen kulkevat läpi musiikillisen väripolun, jonka varrella tutkitaan tilassa (taidemuseo tai –näyttely) esillä olevien taideteosten värejä ja muotoja, kuunnellaan musiikkia ja lauletaan itse, leikitään ja lopuksi maalataan hedelmäsoseilla, mustikoilla, pinaatilla ja muilla myrkyttömillä "väreillä". Työpajaa toteuttavat varhaisiän musiikkikasvattaja Riitta Jauhiainen ja harmonikansoitonopettaja Päivi Valkeajoki Lappeenrannan musiikkiopistolta sekä allekirjoittanut eli amanuenssi Mona Taipale Lappeenrannan museoista.

Taaperot maalaavat hedelmäsoseilla

Moniaistinen ja eri taiteenlajeja yhdistelevä työpaja vauvaikäisille on herättänyt mielenkiintoa Venäjällä, jossa taidekasvatus on laajaa ja suunnitelmallista, mutta alkaa yleensä 3-vuotiaista ylöspäin. Myös työpajan luova ote ja keskeinen ajatus lapsen ja vanhemman yhteisestä hetkestä kiinnostavat venäläisiä. Olemme vetäneet työpajoja sekä Pietarissa että Viipurissa ja tänä syksynä meidät kutsuttiin Nizhny Novgorodiin Vasari-festivaalille. Paikallisessa nykytaiteen keskus Arsenalissa järjestettävä festivaali on alun perin keskittynyt kirjallisuuteen, mutta sittemmin laajentunut muihin taiteisiin ja lastenkulttuuriin. Työpajamme sopi festivaalin profiiliin ja toteuttamisen mahdollisti Suomen Moskovan suurlähetystö.

Päivi ja Riitta teellä junassa 

Lähdimme matkaan keskiviikkoiltana 16.9.. Puksuttelimme yöjunalla Vainikkalasta Moskovaan, jonne saavuimme puoli yhdeksän aamulla. Torstain vietimme Moskovassa nähtävyyksiin tutustuen. Perjantaina jatkoimme junalla pitkää matkaamme kohti Nizhny Novgorodia. Uusi стриж-juna oli uusi ja hieno ja yhteys nopea kuten junan nimi, pääskynen, kertoo. 400 kilometriä taittui muutamassa tunnissa. Matkalla kävimme läpi työpajasuunnitelmiamme, joiden tiesimme tarkentuvan lopullisesti vasta paikan päällä tilan nähtyämme.

Nizhny Novgorod on 1,25 miljoonan asukkaan suurkaupunki Volgan ja Oka-joen yhtymäkohdassa, runsaat 400 km Moskovasta itään. Ensivaikutelma, asemanseutu, ei ollut kovin houkutteleva, mutta näkymät sillan toiselta puolelta vanhasta kaupungista huikeat ja rakennuskanta osin keskiaikaista. Ensimmäisenä iltana emme ehtineet paljon kaupunkia katsella. Laitoimme polun valmiiksi nykytaiteen keskus Arsenaliin, upeaan, vanhaan militaarirakennukseen tänä vuonna kunnostettuun näyttelytilaan, söimme iltapelmenit ja menimme nukkumaan. Lauantaina olisi tiukka päivä, kaksi intensiivistä työpajaa vedettävänä.


Musart-työpajat pidettiin nykytaiteen keskus Arsenalissa paikallisen Kremlin sisällä
Kuva: Nykytaiteen keskus Arsenal

Aamun ensimmäiseen pajaan saapui 17 lasta. Maksimiksi oli sovittu 15, mutta onneksi tilaan mahtui. Kerroimme ensin lyhyesti lasten vanhemmille, mistä työpajassa on kyse ja sitten aloitimme. Riitta-kissa nukkui nurkassa eikä meinannut millään herätä! Yritimme sormisymbaaleilla, marakassilla ja sormipianolla, mutta vasta höyhenellä kutittaminen sai hänet heräämään. Lapset olivat mukana ensimmäisestä hetkestä alkaen. Riitta-kissan johdolla etsimme pientä kissanpentua, joka oli kadonnut. Kuljimme taideteokselta toiselle Päivi-kissan harmonikan soidessa ja etsimme kissan jättämiä jälkiä. Tuolla on punainen huivi, joka kissalla oli kaulassaan! Ja taideteoksessa on samaa punaista! Ja tuolla sinistä, keltaista, vihreää… Polun varrella taputimme, hypimme, tömistelimme ja vilkutimme, mutta kissa ei tullut esiin. Lopulta polun päästä löytyi pieni kori täynnä erivärisiä huiveja, joiden alta pieni kissanpoikanen löytyi. Nyt pidetään juhlat! Minä soitan harmonikkaa…

Nykytaiteen keskus Arsenalin näyttelyn taideteokset soveltuivat hyvin väripolulle

Juhlat jatkuivat vielä toisessa tilassa, jossa lapset pääsivät maalaamaan myrkyttömillä väreillä, vauvansoseilla. Ei siis haitannut pieni maistelukaan. Lopuksi lapset lähtivät maalaukset Lappeenranta-kasseissa kotiin. Iltapäivällä pidettiin toinen työpaja, johon saapui puskaradion pohjalta vielä enemmän lapsia. Toisen hyvin menneen työpajan jälkeen meillä oli ilta aikaa tutustua Nizhny Novgorodin nähtävyyksiin isäntiemme opastuksella ja sunnuntaina suuntasimme kotia kohti monta kokemusta ja hetkeä rikkaampana. 

Nizhny Novgorodin kadut täyttyivät Lappeenrannan kaupungin tuliaiskasseista

Työpajapätkä paikallisuutisissa alkaa kohdasta 1:22: 
https://www.youtube.com/watch?v=ZQzfPa5meVs

Matkasta jäi päällimmäisenä mieleen se, että lapset ovat samanlaisia joka puolella maailmaa. Työpajakielemme vaihteli suomesta englantiin ja venäjään, mutta  todellinen kieli oli taide: musiikki, tanssi, maalaus. Taiteen äärellä voimme kohdata toisemme kielestä ja kulttuurista riippumatta. 

Päivi ja Mona ja taustalla Volga

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia