Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Presidentti Svinhufvudin koti Kotkaniemi herää jälleen henkiin

Päärakennus helmikuussa 2018. Kuva Lappeenrannan museot

Vielä helmikuussa 2018 presidentti Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen pihapiiri näyttää nukkuvan talviuntaan. Edellisen talven suojahuppu on poistettu päärakennuksen yltä, eikä työmaakoppeja näy enää asemoituina pysäköintialueelle. Rauhan tyyssijan alla kuitenkin kuohuu: kolme edellistä kesää suljettuna ollut Kotkaniemi valmistautuu nyt vastaanottamaan kesän 2018 vieraansa! Huolella restauroitu talo alkaa täyttyä elämällä. Kesäoppaiden haku on käynnissä ja uusi kahvila saa pian kalusteensa. Remontin alta evakkoon joutunut museokokoelmakin on palannut kotiin ja museoesineitä avataan suojakääreistään. Museon rakentajasta tuntuu kuin olisi saanut valtavan määrän lahjapaketteja avattavakseen.

Museoesineet taas Kotkaniemessä muuton jälkeen. Kuva: Lappeenrannan museot

Luumäellä, Kivijärven äärellä sijaitseva Kotkaniemi oli P. E. ja Ellen Svinhufvudin rakastama kotitila vuodesta 1908 aina 1950-luvulle asti, minkä jälkeen tila toimi lasten ja lastenlasten ylläpitämänä täyshoitolana 1990-luvulle asti. Sen jälkeen Kotkaniemi muutettiin Museoviraston ylläpitämäksi museoksi vuonna 2000. Nyt peruskorjauksen jälkeen museo avataan uudelleen, tällä kertaa Kotkaniemi-säätiön toimesta. Museohuoneet on restauroimalla palautettu 1920–30-luvuille, minkä lisäksi päärakennuksesta löytyy nyt myös kokoustiloja sekä luumäkeläisen leipomon Satun Makioiden pyörittämä Kahvila Ellen. Ulkona vanha puutarha hiekkakäytävineen on palautettu entiseen asuunsa, kun taas päärakennuksen takana sijaitsevassa Koppolniemessä voi samoilla luonnontilaisessa mäntymetsikössä. Kotkaniemi ei siis suinkaan rajoitu kotimuseoon, vaan se on paikka johon voi tulla rentoutumaan muutenkin.

Mitä museossa sitten on odotettavissa? Kotimuseon tarkoituksena on esitellä P. E. ja Ellen Svinhufvudin elämäntyötä sekä heitä yksityishenkilöinä, ja kaiken kaikkiaan elämää Kotkaniemessä. Kotimuseohuoneet sisustuksineen palautetaan mahdollisimman tarkasti 1930-luvulle, Ukko-Pekan presidenttiaikaan. Presidenttivuosinakin Kotkaniemi pysyi pariskunnan ainoana oikeana kotina, jonne he tahtoivat aina palata kun suinkin pääsivät. Kotimuseon lisäksi Kotkaniemeen on rakentumassa erikoisnäyttely, jossa syvennytään Suomen itsenäistymisen tapahtumiin P. E. Svinhufvudin näkökulmasta. Tässä näyttelyssä päästään kurkistamaan noin sadan vuoden taakse muutamaan yksityiskohtaiseen seikkailuun, johon Svinhufvud aikanaan joutui.

Presidentti lähdössä hiihtämään. Kuva: Pietinen/Museovirasto, historian kuvakokoelma.

Museon rakentajan näkökulmasta Kotkaniemen projektityö on oma maailmansa, joka vie mukanaan. Pienen museon avaaminen sisältää kaikkea: historiatiedon ja lennokkaiden toimintaideoiden toteuttamisen lisäksi museossa on tartuttava käytännön tehtäviin, kuten näyttelyseinäkkeiden rakentamiseen, taulujen ripustamiseen ja siivousvälineiden ostamiseen. Kotkaniemessä ei ole koskaan säikähdetty monipuolista työtä – samalla tavalla, yhtä luontevasti Ellen Svinhufvud emännöi päivällisiä presidentinlinnassa kuin puki työtakkinsa ylleen ja lähti ruokkimaan satapäistä kanaparveaan Kotkaniemen kanalaan.

Ellen Svinhufvud ruokkimassa kanojaan. Kuva Svinhufvud–suvun albumista.

Kotkaniemi sijaitsee Luumäellä, noin 20 minuutin ajomatkan päässä Lappeenrannasta. Kotkaniemi aukeaa yleisölle 19.5.2018 ja on koko kesän säännöllisesti auki ti-su. Tervetuloa!

Kirjoittaja on  Sinikka Myyrä, joka toimii projektisuunnittelijana Kotkaniemi projektissa.

Käythän tutustumassa meihin verkkosivuillamme: www.kotkaniemi.fi

Facebookissa löydymme nimellä Kotkaniemi-säätiö ja Instagramissa kotkaniemi_museo