Tanskanmaalla
Lappeenrannan
museot sai Erasmus+ liikkuvuusavustusta, jonka avulla museoiden henkilökunta
pääsee tutustumaan muihin eurooppalaisiin museoihin. Erityisenä kiinnostuksen kohteena
ovat rajaseudut ja se miten rajaan liittyvää tematiikkaa käsitellään ja
esitellään museoiden näyttelyissä.
Ensimmäinen matka tehtiin Tanskaan 11. – 16.6.2018 ja viikko oli
ohjelmaltaan tiivis ja mielenkiintoinen.
Riina Nurmio, Satu Ståhlberg ja Reija Eeva. Kuva Rikke Revsholm
Maanantaiaamulla
klo 9 lentokone laskeutui Billundin lentokentälle ja olimme Tanskanmaalla.
Matkustimme paikallisbussilla maaseudun läpi Koldingiin. Heti maanantaina
ohjelma pyörähti käyntiin ja tutustuimme Nicolai kulttuurikeskukseen, jossa on
tiloja lapsille ja nuorille, konserttisali, taidegalleria, elokuvateatteri,
kahvila-ravintola ja kunnan valokuva-arkisto. Iltapäivällä kävimme vielä omin
päin turisteina Koldinghusin linnassa. Linna paloi pahoin vuonna 1807 ja oli
raunioina hyvin pitkään. Restauroitu linna avattiin yleisölle museona vuonna
1989. Kesän 2018 vaihtuvana näyttelynä on The Splendour of Power, jossa on
esillä kuninkaallisten koruja sekä vallan merkkejä.
Kulttuurikeskus
Nicolain tiloja. Kuvat Riina Nurmio
Satu ja
Reija matkalla Koldinghusin linnaan. Kuva Riina Nurmio
Koldinghusin
vanha linnankirkko. Kuva Riina Nurmio
Koldinghusin uusittuja pilareita ja kerrostasanteita.
Kuva Riina Nurmio
Kuningatar Caroline Mathilden 90 kilon painoinen
toilettilaukku, jossa on 30 hopeista osaa. Kuva Riina Nurmio
The Splendour of Power näyttely. Kuva Reija Eeva
Tiaroja The
Splendour of Power näyttelystä. Kuva Satu Ståhlberg
Tiistaina vierailimme Trapholtissa, joka on taide- ja
designmuseo. Aamupäivällä vaihdoimme kokemuksia museon henkilökunnan kanssa
näyttelyiden ja tutkimuksen tekemisestä ja projekteista sekä kiersimme
näyttelytiloja. Mielenkiintoinen näyttely Trapholtissa on Din Udstilling/Your
Exhibition. Siinä esitellään museon kokoelmia, mutta sen lisäksi kävijän on
mahdollista tehdä oma näyttely museon kokoelmaan kuuluvista esineistä. Museo
tekee jatkuvasti tutkimusta siitä kuinka kävijöiden osallistaminen vaikuttaa
museokokemukseen ja jopa yleiseen elämänhallintaan. Din Udstilling/Your
Exhibition tilassa on esillä 200 museon kokoelmiin kuuluvaa objektia, jotka on
numeroitu. Kävijä valitsee näistä itselleen ensin 12 mieluisinta ja karsii ne
lopulta kuuteen esineeseen. Valinnat tehdään näyttelytilassa olevilla
työpisteillä ja esineet asetellaan virtuaaliseen näyttelytilaan samoilla
työpisteillä. Asiakkaiden virtuaalisia näyttelyjä on esillä museossa useilla
näytöillä. Muutaman kerran vuodessa museon henkilökunta valitsee asiakkaiden
virtuaalinäyttelyistä sellaiset, jotka toteutetaan konkreettisilla esineillä.
Kuva Reija Eeva
Din
Udstilling/Your Exhibition näyttelytilaa, jossa on museon kokoelmaa ja keskellä yleisön työpisteet. Kuva Reija Eeva
Näyttö, jossa pyörii kuvia asiakkaiden tekemistä
näyttelyistä. Kuva Riina Nurmio
Arne Jacobsenin suunnittelema moduulikesämökki
Trapholtin piha-alueella. Kuva Satu Ståhlberg
Iltapäivällä
tutustuimme Koldingin kaupunginarkistoon, jossa on suuri valokuvakokoelma. Toiminnasta yritetään tehdä mahdollisimman läpinäkyvää ja
helposti lähestyttävää. Arkistossa todella panostetaan siihen, että se on
kaupunkilaisia varten. Arkisto haluaa olla materiaalipankki kaupunkilaisille ja
tarjota aineistoja käyttöön. Illalla osallistuimme vielä Triangeli alueen
kuntien kulttuurityöntekijöiden tapaamiseen, jossa esiteltiin tämän vuoden
kulltturifestivaalin tarjontaa.
Keskiviikkona vierailimme Christiansfeldissä sekä raja-
ja uudelleenyhdistymismuseossa. Matkalla poikkesimme Skamlingsbankeniin, joka
on Etelä-Jyllannin korkein kohta. Se on ollut tärkeä kokoontumispaikka
tanskalaisille. Ensimmäinen kokoontuminen oli vuonna 1843 ja seuraavan sadan
vuoden ajan kokoontumiset olivat hyvin poliittisia ja keskittyivät tanskalaisen
kulttuurin vaalimiseen. Vuodesta 1998 paikalla on taas pidetty tapahtumia.
Näkymä Skamlingbankenilta. Kuva Reija Eeva
Obeliski on 16 metriä korkea ja se on koottu 25 kivestä.
Obeliski pystytettiin vuonna 1863, mutta vuonna 1864 alue miehitettiin ja preussilaiset
räjäyttivät sen. Vuonna 1866 obeliski oli taas pystyssä. Kuva Riina Nurmio
Christiansfeld on Unescon maailmanperintökohde. Tanskan
kuningas Christian VII kutsui Herrnhutilaiset rakentamaan kaupungin 1770
luvulla. Se on yksi parhaiten säilyneitä herrnhutilaisten rakentamia
kaupunkeja. Kaupungissa on selkeä pohjakaava, jossa on samansuuntaiset
rinnakkaiset kadut ja niitä yhdistää kaupungin keskellä aukio. Aukion laidalla
ovat kaupungin suurimmat ja tärkeimmät rakennukset. Talot on suurimmaksi osaksi
rakennettu vaaleankeltaisista tiilistä.
Kuva Reija Eeva
Iltapäivällä tutustuimme raja- ja
uudelleenyhdistymismuseoon. Se on vapaaehtoisten ylläpitämä museo, joka
keskittyy vuoden 1920 tapahtumiin. Aivan museon lähellä kuningas Christian
ratsasti vanhan rajan yli valkoisella hevosella, kun Etelä-Jyllanti liitetiin
takaisin osaksi Tanskaa. Museossa on myös näyttely, joka kertoo nykyihmisten
elämästä rajalla ja rajan vaikutuksista arkielämään.
Kukkakimppu vuodelta 1920. Tällaisia kukkakoreja ja
kimppuja oli kukkaistytöillä, jotka olivat tervehtimässä kuningasta vanhalla
rajalla. Kuva Riina Nurmio
Torstaiaamupäivän vietimme Koldinhusin linnassa museon
henkilökunnan kanssa ja pääsimme kulissien taakse. Kuulimme The Splendour of
Power näyttelyn tekemisestä ja suunnittelusta. Oli mielenkiintoista verrata
omaa näyttelykokemusta tekijöiden näkemyksiin. Meille kerrottiin, että Koldinghus
käyttää todella paljon vapaaehtoisia. Heitä osaamistaan hyödynnetään
monenlaisissa töissä ja he työskentelevät säännöllisesti muutaman tunnin päivässä.
Vapaaehtoiset ovat luonteva osa Koldinghusia ja sen henkilökuntaa.
Koldingin vanhoja taloja. Kuva Riina Nurmio
Koldingin yliopisto edustaa uutta arkkitehtuuria. Kuva
Riina Nurmio
Perjantai
oli matkan viimeinen ohjelmallinen päivä. Silloin kävimme Saksan puolella ja
matkalla rajalle pysähdyimme Sönderborgissa ja vierailimme Sönderborgin
linnassa. Siellä kaikissa näyttelyissä tekstit olivat tanskaksi ja saksaksi. Tutustuimme
Sönderborgissa tanskan saksalaisvähemmistön museoon ja Dannevirkessä Saksan
puolella saksan tanskalaisvähemmistön museoon. Molemmissa korostettiin
kulttuurien limittymistä ja luontevaa rinnakkaiseloa. Rajan paikka vaihtuu,
mutta ihmiset ovat pysyneet paikoillaan.
Sönderborgin
linna. Kuva Riina Nurmio
Linnan sisäpihalla osui silmiin kovin tutunoloinen
pakettiauto. Kuva Riina Nurmio
I maailmansodasta kertova näyttely Sönderborgin
linnassa. Kuva Reija Eeva
Kaksikielisiä paikannimikylttiehdotuksia Sönderborgin
Deutsches Museumissa. Kuva Reija Eeva
Danevirke museum. Kuva Riina Nurmio
Kirjoittaja on Lappeenrannan museoiden alue- ja yleisötyö amanuenssi Riina Nurmio
Kommentit
Lähetä kommentti