KÄSITTELYSSÄ RATSUVÄKIMUSEON ESINEET

-

KÄSITTELYSSÄ RATSUVÄKIMUSEON ESINEET


Tänä kesänä täysin uudistettuna avautuvan Ratsuväkimuseon näyttelyn rakennus on käynnissä ja kokoelmien parissa työskentelevät henkilöt käyvät läpi näyttelyyn tulevaa esineistöä. Esineet huolletaan, niiden luettelointitiedot tarkistetaan, ne kuvataan ja tämän jälkeen ne ovat valmiita lähtemään säilytystiloilta näyttelyyn. Näyttelyn lisäksi valtaosaan esineistä voi tutustua myös Lappeenrannan museoiden Finna-näkymän kautta, toki itse näyttelyssä paikan päällä esineistä on esillä enemmän tietoa ja tarinoita.
Tässä muutamia poimintoja läpikäydyistä esineistä, näiden perusteella voi arvailla, millaisia kokonaisuuksia näyttely pitääkään sisällään…




Jykevät, rautaiset jalusimet, joiden valmistusajaksi on arveltu 1500-luvun loppu/1600-luvun alkupuoli. Ratsuväkimuseon kokoelmat.



Ratsupoliisin sapeli, miehistön rakuunašaška, m/1881. Yleisesti miehistön käytössä ollut malli.

Yksityiskohta sapelista.




Ratsumestari Georg Didrik von Essenin Blanka-hevosen nimikilpi.



Eversti Hans Olof von Essenin sodassakin käytössä ollut kiikari. Valmistaja Carl Zeiss.


Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunnan patarummut vuodelta 1922. Kuvan ottamisen jälkeen rummut ovat käyneet konservoitavana, tulosta pääsee katselemaan näyttelyssä.




Jutun kirjoitti Noora Niemi.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia

-
Kuva
Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia Lappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi.  Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa tutustutaan muutamiin Lappeenrannan vanhojen sahojen alueisiin. Näiden lisäksi on olemassa myös muutama muu saha, kuten esimerkiksi Lamposaaren saha. Kävelynä voi tehdä Kahilanniemen ja Pikisaaren yhdistetyn kävelyretken ja erikseen sitten Lauritsalan saha-alueelle suuntautuneen kävelyn. Ilmakuva Saimaalta, edessä Pikisaari; Rauma-Repola Oy, Pikisaaren saha. Kuvaaja: E Sarle 1949. Metsä-Saimaan saha; tukkeja kourussa. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari 1975. Keskustan al
Lue lisää

Arjen ja yllätysten monumentit - museoharjoittelussa kulttuuriympäristötiimissä

-
Kuva
Viimeis ten neljä n kuukau den aikana olen kirjoittanut arkeologisten kohteiden hoitosuunnitelmia, ollut yhteydessä eri alueellisiin vastuumuseoihin ja tavannut paikallisyhdistysten vapaaehtoisia yhdessä rakennustutkija Kristiina Pesolan , arkeologi Esa Hertellin ja alueellisen taidemuseotyön amanuenssi Sinikka Myyrän kanssa . Tätä kaikkea on sisältynyt korkeakouluharjoitteluuni, joka tä htä ä Adoptoi monumentti -toiminna n juurruttamiseen Etelä -Karjalan alueell e . Sukellan tässä blogikirjoituksessa toimenkuvani ytimeen : m i tä olen oppinut siitä, miksi monumentte ja oikein adoptoi daan ? Kirjoituksen l opu ssa palaan maan p innalle : mit ä annettavaa toimin nalla on eteläkarjalaisi lle , tässä ja nyt?   Mikä adoptio, kenen monumentti ?   Suomessa viisitoistavuotias Adoptoi monumentti -toiminta tukeutuu verkkosivuillaan adoption yleiskieliseen määritelmään: se on "jonkun apua tarvitsevan ottamista huolenpidon kohteeksi". Museoiden rooli huolenpitäjinä on
Lue lisää

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

-
Kuva
V esitorninäkymä Lappeenrannasta vuonna 1939. Kuva: Lappeenrannan museot/Aarne Pietinen. Viime aikoina mielessäni on pyörinyt Lappeenrannan vesitorni ja sieltä eri aikoina otetut maisemavalokuvat. Torni avautui kesällä 2022 pitkän tauon jälkeen yleisölle. Tulevalle kesälle tornin tiloihin on tarkoitus avata vesitorninäkymistä ja kaupunkielämän muutoksista kertova valokuvanäyttely, jota viimeistelemme museolla paraikaa. Näyttelyn painopiste on vuosina 1954–55 uudistetun vesitornin Tornikahvilan ikkunoiden takaa avautuvassa, maakuntakeskukseksi kehittyvässä kaupungissa suunnilleen 1980-luvun lopulle saakka. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin vanhaan vuosina 1926–27 rakennettuun vesitorniin ja pohdiskelemaan sen ympärillä avautuvan Lappeenrannan kaupunkikuvaa ja kehitysnäkymiä ennen sotia. Vanhojen valokuvien tarkastelun lisäksi aikalaisnäkökulmaa tornista avautuvien maisemien tutkiskeluun tarjoaa arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin asemakaavasuunnittelun osana vuonna 1936 toteutet
Lue lisää