KOHTI HIILINEUTRAALIA MUSEOTA

Suomen Museoliitto järjesti vuonna 2020 valtakunnallisen Sanoista ekotekoihin – museot ja kestävä kehitys -koulutuksen, joka oli suunnattu museoiden henkilökunnalle. Lappeenrannan museoista noin 7 kuukautta kestäneeseen etäyhteyksin tapahtuneeseen koulutukseen osallistuvat amanuenssi Mikko Pirinen, museoassistentti Noora Niemi ja museomestari Matti Väyrynen. Hieman ennen kuin koulutus päättyi vuoden 2020 syksyllä Lappeenranta voitti itselleen European Green Leaf 2021 -tittelin (Gabrovon ohella).

Kestävän kehityksen asioita oli museossa koulutuksen vuoksi mietitty ja Lappeenrannan kaupungin Greenreality-toimintaankin tutustuttu. Näin ollen oli aika luontevaa, että museot lähtivät mukaan Green Leaf -kumppaniksi helmikuun alussa. Yhtenä tähtäimenä museoilla on hiilineutraalius ja toisena tavoitteena jätteiden parempi lajittelu ja kierrätys. Tavoitteet liittyvät tietysti toisiinsa. Laajempana tavoitteena on, että toiminnan kestävyys tulisi pikkuhiljaa kaikkeen museotyöhön ja oppisimme kiinnittämään siihen huomiota. Tästä on tullut yksi lähtökohta myös Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyä suunniteltaessa.

Näyttelyiden vaihtuessa kertyy väistämättä roskaa, vaikka monia materiaaleja pyritään myös uudelleenkäyttämään.

Hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi on laskettava hiilijalanjälki. Laskelman perusteella voidaan laatia toimenpiteitä päästöjenvähentämiseksi ja arvioida, voidaanko päästöihin tehdä leikkauksia tai välttää niiden syntymistä. Hiilijalanjäljen laskemiseen oli koulutuksessa tutustuttu ja tiedonkeruutakin aloitettu, mutta Green Leaf -kumppanuuden kautta varsinaisen laskennan tekevän LCA Consulting Oy:n asiantuntijan avustuksella hanketta saatiin konkreettisemmin eteenpäin.

Museoiden ilmastointi ei tarkoita vain ilman lämmittämistä talvipäivinä ja viilentämistä kesäpäivinä. Museoiden lämpötilojen lisäksi hallitaan myös ilmankosteutta. Lappeenrannan taidemuseon ilmastoinnin lämmitys-, jäähdytys- ja höyrystinjärjestelmä kuluttaa myös energiaa. 

Mistä museon hiilijalanjälki muodostuu eli mitä tietoja museon jalanjäljen laskemiseksi tarvitaan? Tiivistetysti tarvitaan mahdollisimman tarkat tiedot seuraavista toiminnoista, asioista tai asiakokonaisuuksista:

 

•           sähkönkulutus
•           lämmitys
•           jäähdytys
•           ostetut tuotteet, tavarat ja materiaalit
•           ostetut palvelu
•           museon ajoneuvon käyttö
•           oman auton käyttö
•           erilaiset kuljetukset
•           liikematkat
•           jätehuolto

 

Kun museossa on 20 vakituista työtekijää ja toimintaa on kaikkiaan noin 10 eri kiinteistössä, kaiken tiedon kerääminen ei tapahdu aivan hetkessä. Onkin jännittävää päästä näkemään, miten suuri hiilijalanjälki on ja miten se eri toimintojen osalta jakautuu.

Museon henkilökuntaa taidemuseon edustalla kevään #tuntitoukokussa -siivoustapahtuman aikana.

Yhtenä konkreettisena toimena ympäristön hyväksi järjestettiin perjantaina 21.5. #tuntitoukokussa -siivoustapahtuma, jossa haastettiin koko museon henkilökunta, Linnoituksen asukkaat ja kaikki Lappeenrantalaiset keräämään roskia Linnoituksesta ja sen lähialueilta yhden tunnin ajaksi. Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi lainasi toimintaan tarvittavaa välineistöä. Ajoittaisesta sateesta huolimatta saimme haastettua mukaan kymmenkunta asiakasta ja kymmenkunta henkilökuntamme jäsentä. Jätettä suhteellisen siististä Linnoituksesta saatiin kerättyä yhteensä kahden tunnin aikana noin muovikassillinen.

 

Teksti ja kuvat: Mikko Pirinen, amanuenssi, Lappeenrannan museot