Museo siirtyy digiaikaan - lisättyä todellisuutta Lappeenrannan museoilla

Jos olet käynyt museoissamme tämän vuoden aikana, olet ehkä sattunut törmäämään lisättyyn todellisuuteen eli AR-kokemuksiin. Viime talven ja kevään 2020 - 2021 aikana Lappeenrannan kaupungin eri toimialat toteuttivat erilaisia lisätyn todellisuuden Arilyn -kohteita eri paikkoihin. Tässä jutussa näet, mitä museon väki keksi tehdä Arilynin kanssa!

Arilyn-videoissa ja äänitallenteissa näyttelijöinä toimi museon omaa henkilökuntaa. Kuvaamassa ja ohjaamassa Waltteri Kivelä, joka teki kokonaistyön raakamateriaaleista valmiiksi AR-kokemuksiksi. Kuva: Lappeenrannan museot 2020.

Arilyn on teknologiayritys, joka käyttää AR-lisättyä todellisuutta (Augmented Reality). AR tarkoittaa käytännössä sitä, että todelliseen ympäristöön istutetaan tietokoneella keinotekoisesti tehtyjä elementtejä. Nämä elementit katsoja saa näkyviin omassa älylaitteessaan, kuten älypuhelimessa, Arilyn-sovelluksen avulla. 

Lisätyn todellisuuden elementit voivat sisältää vaikka kuvia, ääntä, videota tai tekstiä. Ulkoisesti AR-kokemukset näyttävät tavallisilta julisteilta, mutta saadakseen lisätyn todellisuuden esille julisteista eli triggereistä, katsoja lataa omalle laitteelleen Arilyn-sovelluksen ja kohdistaa sitten laitettaan kuvaan päin. Näin tavallinen julistekuva herää eloon. Kohteet toimivat suomeksi ja englanniksi.   

Julisteista eli triggereistä löytyy Arilyn-logo.

 Mitä me sitten Arilynin kanssa touhusimme?  

Aivan ensimmäiseksi halusimme herättää eloon taidemuseon taideteoksia ja valitsimme muutaman kokoelmistamme löytyvän taideteoksen. Päätimme elävöittää teoskuvia äänimaailmoilla Arilyn-projektityöntekijä Waltteri Kivelän ohjauksessa. Mietimme, mistä Unto Pusan sulottaret saattaisivat keskustella keskenään? Entä muistatko Magnus Enckellin Savitaipaleen kirkkoon tekemän alttarimaalauksen Getsemanen kohtalon? Minkälaisia ääniä kuulisit, jos sukeltaisit sisään Elias Muukan maalaukseen Maisema Lemiltä, tai Arne Tegelmanin maalaukseen Itämainen tori? 

Sitten käsikirjoitettiin ja toteutettiin teoksille äänimaailmat. Lopputulos löytyy taidemuseolla myynnissä olevasta neljästä postikortista! Arilyn-postikortit tunnistaa niiden taustapuolelle liimatuista Arilyn-tarroista. 

Unto Pusan teos Kolme sulotarta (1963) on taidemuseon ensimmäinen kokoelmaosto. Taidemuseon kaupassa myytävä postikortti kertoo, mistä sulottaret keskustelevat keskenään. Äänityksiin osallistui oman henkilökunnan lisäksi museon asiakasraatilaisia. Kuva: Lappeenrannan taidemuseo.

Minkälaisia ääniä kuulisit, jos sukeltaisit sisään tähän Arne Tegelmanin maalaukseen Itämainen tori? Tämäkin postikortti on myynnissä taidemuseolla. Kuva: Lappeenrannan taidemuseo.

Seuraavaksi ajattelimme näyttää, minkälaisia kummituksia museoissamme on. Museorakennuksemme ovat vanhoja, joten ei ehkä ihmekään jos niissä asuu menneen ajan henkiä. Museoiden kummituksiin pääset tutustumaan ulkona tarvitsematta poiketa museossa sisällä, sillä triggerit on kiinnitetty Wolkoffin talomuseon, taidemuseon ja Etelä-Karjalan museon ulkoikkunoihin. Kummitukset tulevat julisteista esille, kun avaat Arilyn-sovelluksen omassa laitteessasi. Nämä museoiden kummitukset ovat saaneet alkunsa ihmisten omista kokemuksista. Näyttelijöinä toimi museon omaa väkeä ja kuvaukset suoritettiin viherkankaan edessä museoiden toimiston salissa. 

Museoiden kummitukset -triggerit on kiinnitetty Etelä-Karjalan museon, Lappeenrannan taidemuseon ja Wolkoffin talomuseon ulkoikkunoihin. Kuva: Lappeenrannan museot 2021.

Etelä-Karjalan museon tummapukuinen hengetär on mystinen hahmo, jonka museolaiset näkevät välillä vilahtavan silmäkulmastaan tummana varjona. Tämä hengetär on todistanut pitkää historiaa entisten tykkivarikkorakennusten luona - niin sotilasaikakautta kuin museon tulipaloa vuonna 1972. Joskus hengetär myös auttaa museolaisia askareissaan. 

Etelä-Karjalan museon hengetär näyttäytyy museon ulkoikkunassa olevan triggerin välityksellä. Kuva: Lappeenrannan museot 2020.

Upseeri Georgi on jäänyt entisiin sotilaskasarmirakennuksiin eli nykyisen taidemuseon tiloihin vahtimaan joukkojaan. Georgi ilmoittelee ajoittain itsestään museon työntekijöille kopisuttelemalla raskaita saappaitaan tiililattioilla, kolisuttelemalla ovia tai viheltelemällä vanhanaikaisia sävelmiä. 

Upseeri Georgi on taidemuseon oma kummitus, joka on jäänyt vahtimaan joukkojaan näihin vanhoihin kasarmirakennuksiin. Georgin pääset tapaamaan taidemuseon ruutuikkunan julisteessa. Kuva: Lappeenrannan museot 2020.

Wolkoffin talomuseolla on hahmo, joka tarkkailee ulkomaailman menoa museon suojista. Tarkkaavainen museotyöntekijä voi havaita tämän neidon läsnäolon talomuseolla kummallisesti siirtyneissä esineissä tai vaikka kuulla korkokenkien vaimeaa kopsetta salissa.  

Wolkoffin neito seurailee maailman menoa museon ikkunasta. Arilyn -juliste löytyy Wolkoffin näyteikkunasta. Kuva: Lappeenrannan museot 2020.

Ratsuväkimuseossa ei ole omaa kummitusta, mutta AR-kokemuksia löytyy sieltäkin. Ratsuväen elämässä on ollut mukana monia eläimiä, mistä todisteena on useita valokuvia. Museossa vieraillessa pääsee kuulemaan, mitä ratsuväen tarinoimaan äityvät eläimet kuten Kalle Sika, sydänotsainen ratsu Fridolin sekä koirat Tipsu, Hupsu ja Hipsu kertovat itsestään. Nämä Arilyn-kuvat löytyvät näyttelytilan vetolaatikosta sekä museokaupan puolelta kaapin ovesta. 

Ratsuväkimuseon eläimet kertovat omia tarinoitaan elämästään sotilaiden kanssa. Kokeile! Käynnistä Arilyn-sovellus ja kohdista puhelintasi/laitettasi tätä kuvaa kohti. Alkuperäinen valokuva: Oscaria Sarén, 1890-luku/Lappeenrannan museot.

Museon Arilyneita löytyy Lappeenrannasta linnoituksen alueen ulkopuoleltakin. Teimme kaksi AR-kokemusta yhteistyössä Salpalinjan Oppaat r.y.:n kanssa. Salpalinja-Arilynit löytyvät Voisalmen konekiväärikorsun sekä Vanhan Mikkelintien varrella olevan Rutolan bunkkerin edustoilta, opastaulujen kääntöpuolilta. Näissä AR-kokemuksissa virtuaalinen Salpalinjan Opas kertoo lisätietoa kyseisestä paikasta.

Rutolan ja Voisalmen Salpalinja AR-kokemukset toteutettiin yhteistyössä Salpalinjan Oppaiden Timo Kuhmolan, Mauno Sirénin ja Pasin Tikan kanssa. Kuva: Lappeenrannan museot 2021.

Edellisten lisäksi teimme AR-kokemuksia kesän 2020 näyttelyihin Jalmari Lankinen - Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja sekä Uno Ullberg - Suomen viipurilaisin arkkitehti. Vielä yksi museoiden AR-kokemus on kuitenkin paljastamatta. Sen tulette löytämään Etelä-Karjalan museon uudesta perusnäyttelystä, jonka avaaminen aloitetaan vaiheittain alkuvuonna 2022. Vihjeenä näytettäköön seuraava kuva:

Vielä yksi AR-kokemus odottaa paljastumistaan. Se tulee pian löytymään Etelä-Karjalan museon uudesta perusnäyttelystä. Kuva: Lappeenrannan museot 2021.

Aiheesta lisää Etelä-Saimaan uutisessa 20.8.2021:

Postikortit puhuvat ja Wolkoffin talon kummituksellakin on asiaa – Lappeenrannan museot tarjoavat lisätyn todellisuuden kokemuksia kaikille älypuhelimen käyttäjille

Kirjoittaja Sinikka Myyrä toimii Lappeenrannan taidemuseon amanuenssina ja kokeili myös Arilyn -näyttelijän pestiä.