Kokoelmasiirtoja ja arvottamista

Lappeenrannan museoissa on tehty kokoelmasiirtoja jo useita vuosia. Osaa kokoelmista on säilytetty tiloissa, joissa on sisäilmaongelmia ja viime vuosien aikana museokokoelmiin kuuluvia esineitä ja taideteoksia onkin puhdistettu ja siirretty näistä tiloista väliaikaisiin kokoelmatiloihin. Väliaikaisia nämäkin tilat ovat siksi, että myöskään ne eivät ole aivan asianmukaisia museokokoelmien säilyttämiselle. Nyt toiveissa on, että lopultakin saataisiin uusi museokokoelmien säilymistä edistävä kokoelmatila ja samalla esineiden ja teosten turha siirtely vihdoinkin päättyisi ja pystyttäisiin työskentelemään jatkossa nykyistä enemmän kokoelmien sisältöjen parissa.  

Vaikka siirtoprosessi on itsessään ollut jo tähän mennessä pitkä, raskas ja henkilökuntaa turhauttava urakka, esineiden ja teosten kontekstitietojen tarkistaminen ja kokoelmien sisällön arviointi on tuonut paljon hyviä käytäntöjä ja mielekästä sisältöä kokoelmatyöhön. Kun kokoelmien jokaisen käsitellyn esineen tai teoksen tietoja on tarkasteltu kriittisesti, on pystytty lisäämään objekteihin uusia tietoja, mutta myös poistamaan kokoelmista sellaisia esineitä, teoksia tai valokuvia, joilla ei ole ollut minkäänlaista kontekstitietoa tallennusalueellemme. Esineiden ja kuvien osalta museomme tallennusalueena on nykyinen Etelä-Karjalan alue sekä luovutetun Karjalan alueita Jaakkimasta Terijoelle. Taidekokoelmien osalta tallennusalue on hieman laajempi sen kattaessa edellisten lisäksi myös koko Kymenlaakson sekä Suomenlahden saaret.  

Museon juuret ajoittuvat vuoteen 1910, joten ikää museolle ja osalle sen kokoelmista on ehtinyt kertyä. Kokoelmasiirtojen myötä on löytynyt pitkään kadoksissa olleita esineitä ja jopa sellaisia esineitä on löytynyt, joiden olemassaolosta ei nykyisellä henkilökunnalla ole ollut aavistustakaan. Kokoelmasiirtojen aikana on kuitenkin tehty myös satoja kokoelmapoistoja. Suurin syy tehdyille kokoelmapoistoille on ollut, ettei esine tai teos tuo lisäarvoa tallennusalueen kulttuuriperinnölle. Harvemmassa ovat olleet ne teokset tai esineet, jotka joudutaan poistamaan huonon kunnon takia tai aiheuttaessaan vaaraa muille esineille. Vaikka kokoelmapoistoja tehdään, ne eivät kuitenkaan ole itsetarkoituksellisia. Kokoelmien säilyttäminen maksaa, ja asia on hyvin tiedossa myös kokoelmatyötä tekevien keskuudessa, eikä vailla kontekstitietoja oleville objekteille ole taloudellisistakaan syistä kokoelmissa sijaa.  

Yhtenä kätevänä työkaluna kokoelmien arvottamisessa on toiminut kokoelmasiirtojen ajan Finna -asiakasliittymä. Jos joutuu miettimään, miksi julkaisisi kuvan jostakin esineestä tai teoksesta kontekstitietojen puuttuessa, voi helposti päätyä kysymään, onko tällaisella objektilla myöskään oikeutettua paikkaansa museon kokoelmissa. 

Kokoelmien parissa tehty arvottamistyö on luonut käytäntöjä myös tulevaisuuteen museon kokoelmien kartuttamiselle. Kokoelmia kartutetaan nyt ja jatkossa miettien hyvin tarkkaan, mitä kokoelmiin hankittava objekti kertoo tallennusalueen kulttuuriperinnöstä. Arvottamistyön ansiosta Lappeenrannan museoiden kokoelmat ovat aikaisempaa laadukkaammat sekä paremmin saavutettavat niin yleisölle kuin museon henkilökunnalle.  

Palkitsevinta museon kokoelmien siirtämisessä ja inventoinnissa on ollut se, että asiakkaat ovat löytäneet ja käyttäneet museon kokoelmia aikaisempaa enemmän ja monipuolisemmin. Museon kokoelmat ovat meidän kaikkien yhteistä kulttuuriperintöä. Uusien kokoelmatilojen myötä kokoelmatyötä tekevien haaveena on entisestään edistää kokoelmien saavutettavuutta ja niiden aktiivista käyttöä niin tutkimuksessa, näyttelyissä kuin asiakkaiden erilaisissa paikallishistorian liittyvissä vapaa-ajan harrastuksissa. 

 

Lappeenrannan museoiden kokoelmiin voit tutustua Finnassa: https://lappeenrannanmuseot.finna.fi/ 

Kynttiläkruunu on yksi harvoista Linnoituksen kirkosta säilyneistä esineistä. Kuva: Seppo Pelkonen, Lappeenrannan museot.

Kuvassa viipurilaisen Pietisen huonekalutehtaan vuonna 1919 valmistama keittiön tuoli. Tuolin valmistaneen yrityksen selvittyä tuolikin sai uudenlaista syvyyttä: Pietisen huonekalutehtaalla 19.-20. tammikuuta 1918 syntynyttä kahakkaa pidetään Suomen sisällissodan alkusysäyksenä. Lappeenrannan museot.

Kokoelmien vanhat valokuvat tarjoavat asiakkaille ja tutkijoille parhaimmillaan konkreettisen käsityksen menneisyyden maisemista. Kuva: Oscaria Sarén. Lappeenrannan museot.

Reija Eeva
Intendentti, 
Kokoelmat ja tutkimus -yksikkö