Mooses Putron kotimuseo - Putron perheen historiaa ja inkeriläistä kulttuuria

Lappeenrannan museot on alueellinen vastuumuseo, joka huolehtii kulttuuriympäristötyön ja alueellisen museotoiminnan kehittämisestä paitsi Lappeenrannassa, myös koko Etelä-Karjalan alueella. Alueen paikallismuseoiden neuvonta ja ohjaaminen on osa alueellista vastuumuseotyötä. Pyrimme edistämään myös paikallismuseoiden näkyvyyttä omassa viestinnässämme - muun muassa Elävä museo -blogissa. Kesäkuun blogikirjoitus tuleekin Taipalsaarella toimivasta Mooses Putron kotimuseosta.

Mooses Putron kotimuseossa vietetään kesäpäiviä 5.-9.7.,  12.-16.7. ja 19.-23.7. Tarjolla on tietoa paitsi Putrosta, myös Inkeristä ja inkeriläisyydestä, sekä kahvion herkkuja. Torstaina 3.8. Lappeenrannan museoiden arkeologi Esa Hertell puolestaan on Putronniemessä paikalla esittelemässä, kuinka löytää tietoa oman alueen muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kohteista.  

---

Mooses Putron kotimuseo

Mooses Putro (1848–1919) oli Inkerin Tuutarissa syntynyt säveltäjä ja runoilija. Hänen kulttuurinen osaamisensa oli laaja-alaista, sillä hän oli säveltämisen ja runoilun lisäksi kirkkomuusikko, kuoronjohtaja, lehtimies ja opettaja. Häntä voi hyvällä syyllä sanoa Inkerin kulttuurin merkittävimmäksi peruskiveksi.

Nouse Inkeri on hänen säveltämänsä ja sanoittamansa Inkerin kansallislaulu, joka esitettiin ensimmäisen kerran Kolppanan seminaarin 25-vuotisjuhlassa 1888, mutta sensuurin takia nimellä Nouse kansani.

Putronniemen entinen isäntäpariskunta: Mooses ja Nanna Putro.
Kuva: Inkerin kulttuuriseuran kokoelma


Maaveden rannalla Taipalsaarella sijaitseva punainen huvila, joka nykyisin toimii Nouse Inkeri ry:n ylläpitämänä kotimuseona, oli alun perin lappeenrantalaisen kauppiaan Abramoffin vaatimaton kalamaja. Mooses Putro lunasti sen 1890-luvulla ja laajensi perheelleen sopivaksi.

Mooses Putron kotimuseo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Maaveden rannalla.
Kuva: Helena Miettinen

Mooses Putro perheineen asui Pietarissa, mutta vuorovaikutus ja suhteet Pietarin ja Karjalankannaksen välillä olivat kiinteät ja vireät, joten huvilan osto Pietarin vaikutuspiirissä olleelta Taipalsaarelta oli luonteva valinta. Venäjän vallankumouksen jälkeen raja sulkeutui.

Huvila oli 2010-luvulle asti Putron suvun hallussa, mutta sen viimeinen haltija, Mooses Putron pojantytär Hilkka lahjoitti sen inkeriläisille. Huvila oli rapistunut ja huonokuntoinen, sen keittiö oli surkeasti varusteltu ja epäkäytännöllinen, lattiat ja pinnat vaativat ehostusta yms. Huvilan tulevaisuus näyttikin epävarmalta. Muutaman mutkan jälkeen sen nousu kuitenkin alkoi.

Huvilaa ja pihapiirin rakennuksia on raivattu, siivottu, kunnostettu ja korjattu nykyajan vaatimuksia vastaaviksi sekä rakennettu mm. uusi sauna ja järjestetty piharakennuksiin majoittumismahdollisuuksia. Lähes kaikki työ on tehty kustannustehokkaasti ja talkoovoimin. Viimeinen suuri työ oli ikkunoiden palauttaminen alkuperäiseen muotoonsa, huvilan tyyliin paremmin sopivaan ruutumalliin. 

Museossa on esillä paljon Putron perheeltä säilynyttä esineistöä; mm. kirjailtuja jugend-henkisiä tekstiilejä, runsaasti erilaisia astiastoja sekä kauniita huonekaluja, joista osa on peräisin Pietarista.

Mustepullo, imupaperi, äänirauta ja lahjaksi saatu, monogrammeilla varustettu kirjoitusalusta ovat kirjoituspöydällä paikoillaan. Vain säveltäjä puuttuu.  Kuvat: Helena Miettinen



Kotimuseossa järjestetään kesäaikoina esittelyjen lisäksi myös erilaisia tapahtumia sisätiloissa ja pihatantereilla. Volyymeissä nupit eivät osoita kaakkoon. Perinnetanssejakaan ei ole unohdettu, sillä yhtenä tapahtumana ovat myös inkeriläiset röntyskätanssit Putronniemen pihalla.


Putronniemessä museovieraille tarjoillaan kahvia ja Inkeriin tai Putrojen perhehistoriaan liittyviä leivonnaisia. Kuvassa Nunnaleipiä, joiden resepti on vuodelta 1912. Kuva: Helena Miettinen

Putronniemen kotimuseo on ainoa Suomessa toimiva inkeriläistä kulttuuria esittelevä museo. Ohjelmatarjontaa huvilalla on laidasta laitaan, joten inkeriläistä kulttuuria esitellään monipuolisesti.   Tilaa annetaan myös tämän hetken kulttuurin tekijöille, muusikoille, kuvataiteilijoille ja tutkijoille. Kahvileipä- ja ruokatarjoiluissakin pyritään noudattamaan inkeriläisiä perinteitä.

Inkeriläistä kulttuuria esitellään Putronniemessä monipuolisesti. Nouse Inkeri ry:n puheenjohtaja, VTT Helena Miettinen toivottaa vieraat tervetulleeksi tapahtumiin. Kuva: Leena Haukimäki.


Leena Haukimäki

Sihteeri, Nouse Inkeri ry




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia