Kulttuuriympäristön aarteita etsimässä

Tämän kesän opastetun linnoituskierroksen teemana oli kulttuuriympäristö. Maisemiin tutustuttiin ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen kautta. Havainnoimme ympäristön kerrostumia ja etsimme jälkiä eletystä elämästä eri aikakausina. Eri aikoina linnoitukseen saapuneiden kasvien hyötykäytön tunnistaminen oli olennaisena osana kierrosta. 

Haluamme innostaa blogitekstillä ihmisiä tutustumaan myös omaan lähiympäristöönsä ja sitä kautta historiallisiin kasveihin. Jo ennen Lappeenrannan kaupungin perustamista linnoituksen alueella olevia kasveja on hyödynnetty erilaisiin käyttötarkoituksiin. Vuosisatojen saatossa kasveja on levinnyt muun muassa Viipurilaisten kauppiaiden ja sotaväen mukana. Kasvien käyttötarkoitukset ovat vaihdelleet. Niitä on käytetty esimerkiksi mausteena, rohdoksissa, ravintona ja kuituna.  

 

Mielikuvamatka historialliseen linnoitukseen 


Linnoituskierrosten tavoite on tänä vuonna ollut eläytyä ajan kerroksiin. Todellinen mielikuvamatka, voisi sanoa. Matka lähtee hiekkaharjulta, jossa  korkeat hongat humisevat, ja niiden alta voi poimia puolukkaa ja mustikkaa 1400-1500 –luvulla hiekkaharjulla alkoi kuitenkin tapahtua, kun paikalle alkoi muodostua kirkonkylä ja markkinapaikka, puut kaatuivat rakennusmateriaaleiksi. Markkinoiden humu toi paikalle tuhansia kävijöi, kun talonpojat ja viipurilaiset kauppiaat kohtasivat tervakauppojen merkeissä. Harju on ollut alun perin kapeampi kuin nykyisin ja markkina aikaan sen länsirantaa on kiertänyt laituri. Vilkkaassa maanteiden ja vesireittien kohtaamispaikassa myös sotaväen läpimarssit pöllyttivät hiekkaisia tei. Tärkeimmät vihannekset olivat nauris ja kaali ja viljelyskasveista ruis ja ohra. 


Lappeenrannan kaupunki perustettiin 1649 ja muutamia vuosikymmeniä myöhemmin kaupunki alkoi järjestäytyä sen sotilaallisen merkityksen johdosta. Linnoitustyöt aloitettiin. Sotilaat käyttit siankärsämöä deodoranttina ja joivat humaloitua olutta. Humalasalkojen merkitys luettiin lakiinkin sen antibioottisten ja säilyvyyttä edistävien ominaisuuksien vuoksi. Rohdoskasveilla hoidettiin erilaisia vaivoja, kuten ruusuruoholla ruusu nimistä tulehdustautia ja takiaisella luuvaloa. 


1700-luvulla linnoituksen alueen komeimpaan puutaloon, maaherran taloonpalkattiin myös kaupungin ensimmäinen puutarhuri. Menneistä ajoista muistuttavat yhä kenties kaupungin vanhimmat metsälehmukset ja ensimmäiset syreenit, jotka jäivät maaherran talon pihaan. Nyt linnoituksen valleilla kulkiessa voimme löytää historian jäänteitä niin rakennuksista, teistä kuin kasveistakin. Arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt yli sata eri kasvilajia, joiden moninainen käyttö yllättää nykyajan ihmisen. 

 

Halusimme tuoda esille joidenkin kasvien hyötykäyttöä nykypäivänä, ja päätimmekin kokeilla teen valmistusta vanhoista hyötykasveista, joita on voinut historian saatossa löytää Lappeenrannan linnoituksesta ja osaa kasvaa alueella vielä nykyäänkin. Idea teen valmistuksesta historiallisilla kasveilla syntyi kierroksia vetäessä 


Tuumasta toimeen. Teehemme valikoitui historiallisista kasveista mustikka, puolukka sekä siankärsämö. Valitsimme kyseiset kasvit, koska niitä kaikkia on esiintynyt varhaisessa vaiheessa Lappeenrannan linnoituksen alueella. Mustikkaa ja puolukkaa on todennäköisesti kasvanut linnoituksen harjulla vielä 1600-luvulla, kunnes 1640-luvulla kaupungin perustamisen johdosta puita kaadettiin esimerkiksi rakennustarpeiksi, jolloin myös marjametsä muuttui kaupunkialueeksi. Siankärsämö on aiemmin käytetty lääkinnässä, mutta nykyisin se tunnetaan hyvin myös teen aineksena. Pyrimme valikoimaan teehemme yleisesti hyvin siedettyjä kasveja. Kasveja kerätessä on erityisen tärkeää huomioida lajintuntemus, jotta ei vahingossa poimisi myrkyllisiä tai rauhoitettuja kasveja. Lajien tunnistukseen voi käyttää esimerkiksi LuontoPorttinettisivua. 

 

Makumatka historialliseen linnoitukseen - Museoapulaisten kesätee


Ainekset: Mustikka, puolukka, siankärsämö 


Mustikka Mustikkaa on käytetty kansanlääkinnässä runsaasti aikojen saatossa. Rohdoskäytössä on hyödynnetty sekä marjoja että lehtiä. Lehtiä on käytetty muun muassa vatsakipuihin, erilaisiin suoliston tulehdustiloihin, yskään, pahoinvointiin sekä sokeritaudin hoitoon. Lisäksi mustikan lehdillä on havaittu olevan virtsan eritystä lisääviä vaikutuksia. Marjoilla sekä lehdillä on myös hoidettu nielun, ienten sekä kurkun tulehduksia. 

 

 

Mustikka. Kuva: Silja Kemppainen 


Siankärsämö Siankärsämö on monipuolinen rohdoskasvi, jota on käytetty esimerkiksi nopeuttamaan aineenvaihduntaa, ruokahalun lisäämiseen sekä kasvattamaan virtsan sekä sapen eritystä. Lisäksi siankärsämöä on hyödynnetty flunssassa, koska sen on havaittu irrottavan limaa sekä alentavan kuumetta ja mahdollisesti myös ennaltaehkäisevän tulehduksia. 

 

Siankärsämö. Kuva: Silja Kemppainen 


Puolukka Puolukkaa on teen muodossa käytetty esimerkiksi reuman ja kihdin hoidossa sekä virtsarakkotulehdusten hoidossa sekä ennaltaehkäisyssä. Puolukanlehti -teen on havaittu vähentävän myös allergisia reaktioita. 

 

Puolukka. Kuva: Silja Kemppainen 


Teen valmistus


Kerää teen ainekset puhtaalta kasvupaikalta. Muista huomioida tarvittaessa lupa maanomistajalta kasvien keräämiseen. Irrottele siankärsämöstä kukinto-osat talteen sekä mustikasta ja puolukasta lehdet. Teetä voi valmistaa sekä tuoreista sekä kuivatuista kasvin osista. Kukinnot kannattaa hetkeksi asetella esimerkiksi sanomalehden päälle pihalle, jotta mahdolliset hyönteiset lähtevät kukinnoista. Jos teen ainekset haluaa kuivata, tulisi ne säilyttää ilmavasti laakealla alustalla, kuivassa paikassa. Tällöin myös kerääminen kannattaa suorittaa poutaisena päivänä, jolloin kuivaus tapahtuu helpommin. 

 

Siankärsämön kukinnot puhdistumassa ötököistä. 

Kuva: Silja Kemppainen 



Laita teen ainekset likoamaan keitettyyn veteen esimerkiksi teepallon sisään muutamaksi minuutiksi. Meillä käytössä olivat suodatinpussit, jotka havaitsimme myös toimivaksi vaihtoehdoksi. 

 


 

Valmis tee hautumassa suodatinpusseissa. 

Kuvat: Saima Könönen 



Arvostelut teestä 


Saimme teen maisteluun mukaan pari kollegaamme Eeron ja Otson. Lopullinen valmis tee maistui hyvin voimakkaasti siankärsämöltä. Toisin sanoen yrttiseltä, mutta ei kuitenkaan kitkerältä. Sen sijaan maku oli pehmeä ja miellyttävä. Pohdimmekin, että esimerkiksi flunssan kourissa kyseinen tee voisi maistua hyvin. Lisäksi saamamme palautteen mukaan tee tuoksui kesäiseltä metsältä ja niityltä pienellä suomaisella vivahteella 

 

Blogitekstiä tehdessämme ja teehemme aineksia suunnitellessamme huomasimme innostuvamme kasvien hyötykäytöstä. Seuraavana haaveissa olisikin kokeilla esimerkiksi saippuan valmistamista rohtosuopayrtistä. Toivommekin, että blogitekstimme innostaa myös teitä lukijoita bongailemaan erilaisia kasveja lähiympäristöstä vaikkapa oman tee- sekoituksen merkeissä. 

 

 

Teksti: 


Saima Könönen

Museoapulainen


Silja Kemppainen

Museoapulainen

 

Kiitokset myös avustajille: 


Museoapulaiset Eero Ahola ja Otso Kaihilahti 

 

 

---


Lähteet: 

 

Kärkkäinen, S. 2009. Siankärsämö. Siankärsämö (jyu.fi) 

 

 

RavintolisäWiki. 2020. Puolukka. https://ravintolisawiki.fi/index.php?title=Puolukka 

 

Karttunen, M. 2023. Mukulakiviä ja maisemia -Linnoituksen kulttuuriympäristökävely. Opastuskierroksen materiaalit. 


Kasvien tunnistus: 

 

Kuvien lähteet: 

 

Kemppainen, S. 2023. 

Könönen, S. 2023. 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Kaupunkinäkymiä Lappeenrannan vanhan vesitornin näköalatasanteelta

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia