Museotyötä Etelä-Karjalan alueella

Lappeenrannan museot on Etelä-Karjalan maakunnan alueellinen vastuumuseo, mikä kulttuurihistoriallisen museotoiminnan osalta tarkoittaa sitä, että osana toimintaamme huolehdimme kulttuuriympäristötyön (mm. muinaisjäännösten suojelun, rakennussuojelun ja korjausrakentamisen) edistämisestä sekä alueellisen museotoiminnan kehittämisestä Etelä-Karjalan alueella. Alueen ei-ammatillisesti toimivien, eli sivutoimisesti tai vapaaehtoisvoimin pyörivien paikallismuseoiden toiminnan ohjaaminen on merkittävä osa alueellisen museotoiminnan kehittämistä. Lappeenrannan museot neuvoo ja opastaa alueen museotoimijoita tarpeen mukaan muun muassa rakennusten korjaamisessa, esineistön luetteloinnissa, säilyttämisessä ja konservoinnissa, sekä näyttelyiden ja yleisötyön suunnittelussa. Lisäksi pyrimme edistämään alueen museoiden näkyvyyttä omassa viestinnässämme mm. mediatiedotteiden ja someviestinnän kautta.  

Paikallismuseot ylläpitävät omia kokoelmiaan ja välittävät niiden kautta ymmärrystä paikallishistoriasta, kulttuuriympäristöistä ja muista alueen kulttuuripiirteistä. Etelä-Karjalan alueella erilaisia museotoimijoita on reilut parikymmentä - osa aktiivisempia, osa vähemmän aktiivisia. Vapaaehtoisvoimin hoidettujen paikallismuseoiden aktiivisuus on hyvin riippuvaista siitä, kuinka paljon ja kuinka toimintakykyistä väkeä museota ylläpitävän tahon, useimmiten yhdistyksen, toimintaan sitoutuu. Ei-ammatillisten museoiden lisäksi maakunnassa on myös muutamia museokohteita, jotka kokoelmien ja museoammatillisen osaamisen osalta täyttävät ammatillisesti hoidetun museon kriteerit. Näiden museoiden kanssa varsinaisen ohjauksen sijaan enemmänkin tehdään tiivistä yhteistyötä. 

Etelä-Karjalan alueelta paikallismuseoita löytyy reilut parikymmentä. Kuvakaappaus museoiden sijainneista Google MyMaps-karttapalvelusta. 

Toiminta keskittyy kesäkauteen 

Monien alueen museoiden toiminta keskittyy kesäkauteen, jolloin ne järjestävät runsaasti tapahtumia alueen asukkaiden, kesäasukkaiden ja matkailijoiden iloksi. Usein myös Lappeenrannan museoiden lakisääteinen “alueellisen museotoiminnan edistäminen” painottuu kevät- ja kesäkauteen: aikaan, jona paikallismuseoita valmistellaan kesään ja kesätapahtumia aletaan toteuttaa. Toki vierailuita museokohteisiin tehdään myös syyskaudella esimerkiksi museoiden talviteloille laittamisen yhteydessä ja pitkin vuotta vaikkapa luettelointi- ja säilytystilahankkeiden merkeissä.  

Millaisten asioiden parissa tämän kevään museokäynneillä sitten konkreettisesti ollaan puuhailtu? 

Uudistunut Rajamuseo 

Jo varhain keväällä Etelä-Karjalan museon uuden perusnäyttelyn suunnittelutiimi kävi vierailulla Imatralla juuri valmistuneessa, uudistetussa Rajamuseossa. Käynnin tavoitteena oli tutustua paitsi rajan historiaan, myös näyttelyn toteutukseen, rakenteisiin ja teknisiin ratkaisuihin – alueen museoissa vieraileminen ei ole vain neuvontaa ja ohjausta, vaan myös vastavuoroista oppimista! 

Rajamuseon näyttelystä löytyy monenlaista rajaturvallisuuteen liittyvää esineistöä. Kuva: Marianna Karttunen 

Uudistettu Rajamuseo avattiin yleisölle kesäkuun alussa. Suomen suojelijat – Rajavartiolaitos rajaturvallisuuden ytimessä ennen ja nyt -näyttely on avoinna 4.8. saakka. Koska museo sijaitsee Immolan kasarmialueella, näyttelyyn otetaan turvallisuustekijöiden vuoksi vain rajattu määrä kävijöitä kerrallaan. Vieraiden onkin ilmoittauduttava museokäynnille etukäteen Rajamuseon verkkosivujen kautta – museokäynnin suunnittelu on siis jo itsessään sukellus rajan eksotiikkaan! 

Monien tapahtumien Kotkaniemi 

Kotkaniemen museossa Luumäellä on alueellisen museotoiminnan merkeissä ennätetty alkukesästä vierailla useaan otteeseen: Museossa avautui toukokuun lopulla Svinhufvudin suvusta kertova Svinhufvud af Qvalstad – aatelissuvun vaiheita -näyttely, jonka avajaisissa Lappeenrannan museot luonnollisesti olivat edustettuina. Avajaisjuhlallisuuksien ohella Kotkaniemessä on vierailtu apukäsinä P.E.Svinhufvudin kirjoituspöydän irronneiden koristepaneelien liimauksessa, sekä viety tsekkiläisiä Erasmus-vieraita Kivijärven rannalle ihailemaan Kotkaniemeä ja suomalaista maaseutuidylliä.  

Kotkaniemen portilla vieraita vastaanottavat P.E. ja Ellen Svinhufvud. Kuva: Marianna Karttunen 

Kesän aikana Kotkaniemessä vietetään mm. kuukausittaisia käsityöiltapäiviä, Kotkaniemi-foorumia, sekä nähdään näytelmäryhmä Ukonhattujen esityksiä. Kotkaniemen pieni luontopolku on jo itsessään kiinnostava päiväretkikohde: polun varrella on koko kesän ajan esillä museon yhteistyössä Toikkalan Marttojen kanssa toteuttama Eläinveistosnäyttely. Polun kierrettyään ja Svinhufvudin ampumarataan ja Kotkaniemen keittiöpuutarhaan tutustuttuaan kannattaa piipahtaa vielä kahville Café Elleniin. Tarkemmat tapahtumatiedot Kotkaniemen kesästä löytyvät museon verkkosivuilta.  

Ilmailumuseon jälleen löydetyt koneenkappaleet 

Karjalan Ilmailumuseossa piipahdettiin jo aiemmin mainittujen tsekkiläisten Erasmus-vieraiden toiveesta tutustumassa suomalaiseen ilmailun historiaan. Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen ylläpitämä museo esittelee Lappeenrannan lentokentän laidalla erityisesti ilmavoimien historiaan liittyvää kalustoa, koneiden osia, moottoreita ja dioraamoja. Museon spesialiteetti ovat soista ja järvistä nostetut, sotien aikana pudonneiden lentokoneiden rungonkappaleet ja moottorit, joita museon oma nostoryhmä etsii, paikantaa ja nostaa Sotamuseota asiassa konsultoiden.  

Karjalan ilmailumuseon pihamaalla on mahdollisuus tutustua monenlaiseen lentokalustoon. Kuva: Marianna Karttunen 

Karjalan ilmailumuseo on avoinna arkisin syyskuun puoliväliin saakka. Museolla järjestetään kesän aikana avointen ovien päiviä ja luentotapahtumia, joiden tietoja päivitetään museon verkkosivuille.  

Kokoelmien kartoitusta Taipalsaarella 

Taipalsaaren kotiseututalo Röytyssä käytiin kesäkuun alussa pohdiskelemassa kunnan kesätöihin palkkaaman museoharjoittelijan kanssa kokoelmien kartoittamiseen, kokoelmatietojen täydentämiseen, kokoelmapolitiikan laatimiseen ja museotoiminnan kehittämiseen liittyviä asioita. Taipalsaaren Röytty viljamakasiineineen on tänä vuonna yksi kolmesta alueen paikallismuseotoimijasta, jotka saivat Museoviraston myöntämää paikallismuseoavustusta.  

Röytyn idyllinen pihapiiri on kiehtova lähimatkailukohde. Kuva: Marianna Karttunen 

Taipalsaaren kokoelmakartoitusprojektin ohella Parikkalassa Honkakylän kauppamuseo jatkaa 2023 aloitettua esineiden luettelointiprojektia ja Kotkaniemessä digitoidaan tilan historiaan liittyvää valokuva-aineistoa. Museoviraston avustuksia jaetaan vuosittain valtakunnallisesti tällä hetkellä noin 430 000 euroa. Tyypillisiä avustettavia hankkeita ovat kokoelmien hoitoon, inventointiin ja sähköiseen luettelointiin liittyvät työt. Alueellisena vastuumuseona Lappeenrannan museoiden tehtävä on ohjata ja valvoa käynnissä olevien hankkeiden sujumista.  

Honkakylän kauppamuseossa riittää monenlaista esineistöä luetteloitavaksi. Kuva: Marianna Karttunen 

Tarinoita Ruokolahdella 

Ruokolahden kotiseutumuseo ja sen taustalla toimiva Ruokolahti-Seura ry on eräs maakunnan aktiivisimmista paikallismuseotoimijoista. Ruokolahden kotiseutumuseo ja kotiseututalo sijaitsevat Ruokolahden eukkojen kuuluisalla kirkonmäellä, kellotapulia vastapäätä. Ruokolahti-seura järjestää kotiseututalolla 20.8. saakka viikoittaisia Tiistai-tarinoita, joissa kuullaan ja keskustellaan paikallishistoriaan liittyvistä teemoista. Kesän aiheita ovat mm. pellava, kirkonseudun historia ja perinneruoat: tarinakesä aloitettiin perinneperennoista kertoneella tilaisuudella, jossa vastuumuseokin kesän avauksen kunniaksi oli kuulolla. Tiistai-tarinoiden aiheet ja ajankohdat löytyvät Ruokolahti-Seuran verkkosivuilta. 

Ruokolahden kotiseutumuseo löytyy komeasta, vanhasta viljamakasiinista. Kuva: Marianna Karttunen 

Kotiseutumuseota on lisäksi kevään mittaan ohjattu mm. kesätyöntekijöiden työsopimusasioissa, tupajumien syömien esineiden käsittelyssä sekä kotiseututalon katon uusimisprojektissa. Aktiivisimpien kotiseutumuseoiden kanssa yhteistyö on siis hyvinkin monimuotoista ja tiivistä! 

Kurkistus vankilaan 

Konnunsuon vankilamuseon kanssa on myös alkukesästä herätelty joiksikin vuosiksi vähemmälle jäänyttä yhteistyötä uudelleen eloon. Konnunsuon historiaa ja vankilaelämän tarinoita valottava museo sijaitsee 1930-luvun vankilarakennuksen eristyssellikerroksessa. Jo massiivisella vankila-alueella (peltoineen ja metsineen enimmillään yli 1000 hehtaaria) käyminen on elämys - onhan Museovirasto määritellyt alueen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. 

1930-luvun vankilarakennus henkii aikansa estetiikkaa. Kuva: Marianna Karttunen 

Alueellisen työn merkeissä museolla käytiin tutustumassa toimintaan ja napsimassa somekuvia, jotta museon olemassaoloa voitaisiin tehdä vankilamuseon oman facebook –sivun ohella yleisölle tiettäväksi myös Lappeenrannan museoiden kanavissa.  

Kuntoinventointia Nuijamaalla 

Seuraava aluetyökohteemme on Nuijamaan pitäjänmuseo, jossa tarkoituksena olisi rakennustutkijan kanssa heinäkuun alussa tarkastella museorakennuksena toimivan, entisen viljamakasiinin yleiskuntoa. Vastuumuseotyön suunnitelmaamme on Museoviraston kanssa kirjattu, että pyrimme vähitellen kartoittamaan alueellamme sijaitsevien paikallismuseorakennusten – erityisesti ns. talomuseoiden - kunnon. Inventointien tarkoituksena on antaa museotoimijoille työkaluja korjaustoimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen päättämiseen ja rahoitushakemusten valmisteluun. Aiempina vuosina kuntoinventoinnit on jo tehty Ylämaalla sijaitsevasta Pätärin talomuseosta, Savitaipaleen Hakamäen museotilasta ja Ruokolahden kotiseutumuseon rakennuksista.  

Nuijamaan pitäjänmuseon ovet avautuva kesäsunnuntaisin. Kuva: Marianna Karttunen

Nuijamaan pitäjänmuseo sijaitsee Nuijamaan kirkon kupeessa, kuuluisan sormuskiven välittömässä läheisyydessä. Siihen pääsee tutustumaan 11.8. saakka sunnuntaisin klo 11-13. Museokohde sopii myös rajan eksotiikasta kiinnostuneille: makasiini sijaitsee aivan rajavyöhykkeen reunalla ja Lappeenrannan suunnasta kulku kohteeseen käy Nuijamaan raja-asemaa hipoen.  

Työ jatkuu 

Lisää kohdekäyntejä ja lisää käsiteltäviä paikallismuseoasioita tulee takuuvarmasti eteen kesän mittaan – alueellisessa museotyössä hauskinta onkin, että koskaan et voi etukäteen tietää, minne, millaisten esinekokoelmien pariin, millaisten kysymysten äärelle ja kenen kanssa seuraavalla viikolla päädytään.  

Elämä on siis (etenkin kesäisin) myös vastuumuseotyöntekijöille täynnä yllätyksiä, uuden oppimista ja innostavia kohtaamisia! 

 

Marianna Karttunen 

Amanuenssi, alueellinen museotoiminta