Monimuotoisia museounelmia

Lappeenrannassa vietetään tänä vuonna kulttuurin unelmavuotta. Kulttuurin unelmavuoden tarkoituksena on lisätä kulttuurialan näkyvyyttä ja arvostusta, luoda kaupunkilaisille ja kaupungissa vieraileville mahdollisuuksia osallisuuteen ja hyvinvointiin, sekä kehittää yhteistyötä kulttuuri-, taide-, ja tapahtuma-alojen sisällä. 

Juhlavuotta on valmisteltu jo vuodesta 2022 saakka keräämällä kaupunkilaisilta kulttuuriunelmia. Osa unelmista koskettaa myös suoraan museoita, ja olemme itse jatkaneet kulttuurin unelmavuosi -organisaation aloittamaa työtä keräämällä “museounelmia” alkuvuoden tapahtumissa ja osana museoiden näyttely- ja yleisötyötä.  

Kulttuurin unelmavuosi käynnistyi helmikuun alussa ja sen päättäjäisiä vietetään marraskuun loppupuolella. Väliin mahtuu monenlaisia toteutuneita kulttuuriunelmia; näyttelynavajaisia, museoklubeja ja kuraattorin kierroksia, kulttuuritupsahduksia, vapaan sisäänpääsyn kesää, kohtaamisia sekä teemakierroksia.  

Millaisia ovat museounelmat? 

 
Millaisia museoille osoitetut kulttuuriunelmat sitten ovat, ja kuinka niitä pyritään niin unelmavuonna kuin pidemmälläkin tähtäimellä toteuttamaan? 

Museoille on puhtaasti rakennusteknisten ja näyttelysisällöllisten unelmien ohella kantautunut paljon toiveita erityisesti osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä ja yhteisöllisten tapahtumien järjestämisestä: kulttuurin ja taiteen koetaan olevan vahvasti yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja näiden kautta hyvinvointia lisäävää toimintaa. 

Museo tekee hyvää. Kuva: Lappeenrannan museot

Lappeenrannan museoiden yhtenä tunnuslauseena on jo pitkään ollut “Museo tekee hyvää.” Tämän sloganin mukaisesti lähtökohtaisesti kaikki museoiden toiminta pyrkii jollakin tapaa avaamaan ovia tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Taiteen ja kulttuuriperinnön äärellä kaikki voivat olla ihmettelijöitä ja museoiden ovet ovat jokaiselle avoimet. 

Avoimet ovet ja avoimet tapahtumat 

 
Yksinkertaisimmillaan museoiden kynnystä madalletaan ilmaisten museoperjantaiden kautta. Kerran kuussa sekä syys- että kevätkaudella museoihin on vapaa sisäänpääsy, jotta kaikilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta olisi pääsy kulttuurin äärelle. Uusien näyttelyiden avauduttua paikalla on museoperjantaisin myös museoiden vapaaehtoisia vertaisihmettelijöitä, joiden kanssa voi ilman museohenkilökunnan kenties pelottavaakin asiantuntijaläsnäoloa yhdessä päivitellä näyttelysisältöjä - tai jutustella ihan vaan mukavia. Kaupungin tuella ukset pysyvät tänä kesänä Suomen makein kesä -kampanjan kunniaksi maksutta avoimina kaikelle kansalle peräti koko kesäkauden!  

Museoperjantaiden ohella pyrimme helpottamaan kulttuurin äärelle lähtemistä järjestämällä vuoden varrella lukuisia maksuttomia tapahtumia. Museoissa järjestettävien tapahtumien aikana myös näyttelyihin on vapaa sisäänpääsy.  

Toistuvia matalan kynnyksen tapahtumia ovat muutamia kertoja vuodessa niin taidemuseolla kuin Etelä-Karjalan museollakin järjestettävät museoklubit. Museoklubeilla kokoonnutaan jonkin näyttelyistä nousevan teeman ympärille: tänä vuonna museoklubikävijät ovat kohdanneet mm. yhteistyössä taidekoulu Estradin kanssa järjestetyssä Ysäri-näyttelyn yhteislauluillassa ja kirjaston kanssa järjestetyissä kirjallisuusvinkkausilloissa, sekä taidemuseon Normaalit ruokajuomat ja jokapäiväinen leipämme -näyttelyn kuraattorikierroksilla.  

Tunnelmaa Ysäri-näyttelyn yhteislauluillasta. Kuva: Marianna Karttunen 

Unelmavuoden kunniaksi järjestimme ensimmäistä kertaa kesäkuussa myös luonnon monimuotoisuuden teemoja tutkiskelleen Museokorttiklubin Pohjoistuulen metsä -näyttelyssä. Kokemuksesta oppineina museokorttia käyttäville asiakkaille suunnattuja museokorttiklubeja tullaan varmasti jatkossa järjestämään lisää. Museoklubit eivät aina rajoitu näyttelytiloihin: vähintään kerran vuodessa museoklubit järjestetään virtuaalisena. Syyspuolelle kalenteriin on jo merkitty Etelä-Karjalan monumentteja käsittelevä, teamsissa järjestettävä museoklubi. Virtuaalitapahtumat mahdollistavat kulttuurin äärelle pääsemisen myös etäisyyksien yli tai liikuntarajoitteista huolimatta! 

Kohtaamisia taiteen kanssa on Kulttuurin unelmavuoden aikana ilahduttavasti päästy järjestämään myös yhteistyötahojen kanssa: Taidekollektiivi Mistuuran croquis-piirustuspajat vetivät kevätkaudella piirustuksen ystäviä taidemuseon Taiteen voima -näyttelyyn ja Tea Kuikon ja Marjaana Peronmaan kulttuuritupsahdus-rahoituksella toteutettu Taidetuulahdus-maalaustyöpaja toi taidemuseon monitoimitilaan runsaasti maalaavia perhekävijöitä. Myös omatoimisia työpajoja monitoimitilaan on suunnitteilla loppuvuodelle. Toivottavasti työpajatoimintaa päästään jatkamaan syksyllä ja se jatkossa madaltaa kävijöiden kynnystä tarttua taidevälineisiin myös omalla ajallaan!  

Museo museon ulkopuolella 

 
Museoilta on toivottu paljon sitä, että taide ja kulttuuri tulisivat useammin vastaan arjessa ikään kuin yllättäen. Toimintamme tavoitettavuuden takaamiseksi pyrimmekin vuosittain jalkautumaan erilaisiin tapahtumiin myös museoiden seinien ulkopuolella. Loppukeväästä museoiden henkilökuntaa jalkautui Iso-Kristiinan Unelmakulmaan jutustelemaan yleisön kanssa ja esittelemään kokoelma- ja asiantuntijatyötä; kesällä taidemuseon amanuenssi kävi kirjastolla keskustelemassa ruokateemasta taiteessa ja kirjallisuudessa. 

Henkilökuntaamme voi kohdata museoiden ulkopuolella myös esimerkiksi neuvomassa korjausrakentamisessa, tarkastamassa mahdollisia muinaisjäänteitä, ohjaamassa paikallismuseoita niiden toiminnassa, etsimässä muistomerkkejä maastosta, tarkastelemassa julkista taidetta, nykydokumentoimassa tapahtumia ja ilmiöitä kokoelmiin - yleisöjen kohtaaminen, yhteisölliseen tekemiseen osallistuminen ja sen muodot ovat siis museotyössä varsin moninaisia! 

Kesällä 2024 olemme dokumentoineet kokoelmiin mm. Fazerin tehtaanmyymälän avajaispäivää.
Kuva: Noora Niemi

Paitsi museon henkilökuntaan, myös taiteeseen voi törmätä museoiden seinien ulkopuolella. Lappeenrannassa sijaitsee useita kymmeniä julkisen taiteen teoksia, joista tuorein, ympäri kaupunkia levittäytyvä Eeva-Mari Haikalan Tarinaranta, julkistettiin toukokuun lopulla. Pitkään valmisteltu, yleisöä osallistava teos perustuu lappeenrantalaisten muistoihin ja niihin työpajaprosessissa liitettyihin liikkeisiin. Teos siis yhdistää taiteen, liikkeen, paikallisuuden ja alueellisen saavutettavuuden - mikä sen paremmin sopisikaan Kulttuurin unelmavuoden uudeksi julkiseksi taideteokseksi!  

Syksyllä erilaisia museosta ulostuloja tapahtuu erityisesti syyskuun kahdella viimeisellä viikolla, jolloin järjestämme yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ensimmäistä kertaa Etelä-Karjalan kulttuuriympäristöpäivät -nimellä kulkevan tapahtumakokonaisuuden. Kulttuuriympäristöpäivien aikana toteutettavien tapahtumien tavoitteena on nostaa esiin ja tehdä tunnetuksi eteläkarjalaista kulttuuriympäristöä, taidetta ja paikallishistoriaa eri näkökulmista. Lisää tietoa kulttuuriympäristöpäivistä seuraa tiedotuskanavissamme elokuussa! 

Unelmia sisällöistä ja osallisuudesta 

 
Museoille esitetyissä unelmissa toivottiin myös laajemmin esitelmiä ja opastuksia historiasta ja omasta alueesta. Tätä toivetta olemme pyrkineet toteuttamaan erilaisten opastettujen kierrosten merkeissä: alkukesästä taide- ja arkkitehtuuripyöräily johdatteli keskustan ja Lauritsalan alueen taiteen ja arkkitehtuurin äärelle, kesän Mukulakiviä ja maisemia -kierroksilla pääsee vielä elokuun puoliväliin saakka maksutta perehtymään linnoitukseen kulttuuriympäristönäkökulmasta ja toivottuja “museoiden kummitusten kohtaamisia” järjestetään niitäkin taas syksymmällä suosittujen Kuolemaa ja kummituksia -kävelyiden muodossa.  

Kahtena syksynä järjestetyt Kuolemaa ja kummituksia –kierrokset ovat tavoittaneet jo noin 1500 kävijää. Kuva: Sini Saarilahti.

Opastetut kierrokset toimivat paitsi tiedon jakamisen, myös vuorovaikutuksen ja osallisuuden paikkana: oppaan ohella osallistujilla on mahdollisuus omien kokemusten, muistojen tietojen ja asiantuntijuuden jakamiseen, yhteisölliseen pohdintaan ja kokemiseen kierrokselle valikoitujen kohteiden äärellä.  

Muistojen jakamiseen ja sitä kautta museokokoelmien moniäänisyyden lisäämiseen olemme pyrkineet tarjoamaan myös muita väyliä: Etelä-Karjalan museolla toukokuussa järjestetyssä Maistelua ja muistelua -leipätapahtumassa saattoi museon kokoelmiin jättää omat leipään ja leivontaan liittyvät muistonsa. Imatran kulmien kiertäjäisiin henkilökuntaamme jalkautui paikalle kertomaan aiheeseen liittyvästä muistitietokeruusta, johon on mahdollista vastata verkossa. Vastaava keruu liittyy myös Olipa kerran... vesitorninäkymä -näyttelyyn liittyen: vesitornin kävijät voivat saada äänensä kuuluviin museon kokoelmissa kertomalla omia muistojaan vesitornista tai sieltä avautuvasta näkymästä.  

Vesitornimuistoja voi verestää ja jakaa myös paikan päällä vesitornin näköalatasanteella.
Kuva: Tuomas Nokelainen

Unelmien museonäyttelyitä 

 
Yleisöltä on myös tullut paljon unelmia näyttelyihin ja niiden sisältöihin liittyen: näyttelyissä haluttaisiin nähdä mm. teollisuushistoriaa, pukeutumisen historiaa, laajoja teemoja, elämyspolkuja, interaktiivisuutta ja 3D-elämyksiä. Toiveiden kohdistuminen nimenomaan näyttelysisältöihin onkin ymmärrettävää, koska näyttelyt usein ovat yleisön suuntaan näkyvin museoiden tuottama palvelu.  

Näyttelyunelmiin reagoiminen ei näyttelyn ja yksittäisen näyttelykohteenkin vaatiman pitkän suunnittelu-, käsikirjoitus- ja toteutustyön sekä toteutuksiin tarvittavan rahoituksen vuoksi ole mahdollista yhden unelmavuoden puitteissa, mutta näyttelyunelmat on pistetty korvan taakse ja niitä pyritään näyttelyissä ja niiden osana toteuttamaan tulevaisuudessa.  

Osaltaan toiveisiin vastataan jo tekeillä olevassa Etelä-Karjalan tarina -perusnäyttelyssä, jossa tullaan mm. sivuamaan paikallista teollisuushistoriaa ja jonne pyritään toteuttamaan monenlaista toiminnallisuutta. Esikoululaisille kyseiseen näyttelyyn taas on yhteistyössä Uniori-toiminnan kanssa kehitteillä oma “elämyspolku”, eli ko. kohderyhmälle suunnattu kulttuuripolku.  

Etelä-Karjalan tarina -perusnäyttely kertoo alueen historiasta ja kehityksestä Saimaa-, Raja- ja Meijän Etelä-Karjala -teemojen kautta. Kuva: Lappeenrannan museot

Toivottuja "laajoja teemoja" käsitellään sekä Lappeenrannan taidemuseon että Etelä-Karjalan museon vaihtuvissa näyttelyissä: taidemuseolla keskitytään kesän ajan ruokaan ja ruokakulttuuriin suomalaisessa taiteessa, Etelä-Karjalan museolla puolestaan vanhoihin metsiin ja metsien suojeluun. Yksittäisten teosten ripustukset ja “pienoisnäyttelyt” Taidemuseon monitoimitila Muusassa ovat myös yksi väylä toteuttaa nopealla aikataululla ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä nostoja kokoelmista: tällä hetkellä esillä on Fazerin kokoelmalahjoituksia liittyen kesän Suomen makein kesä -kampanjaan ja Fazerin tehtaanmyymälän avautumiseen.

Monitoimitila Muusassa taidetta voi ihailla vaikka makuuasennosta.
Kuva: Satu Ståhlberg

Käytännöllisiä unelmia 

 
Jotkut museovieraiden unelmat ovat hyvin käytännönläheisiä: vähemmän luettavaa, enemmän luettavaa, lisää videosisältöjä, lisää istuimia, museokahvila... 

Myös näihin käytännönläheisiin toiveisiin pyrimme vastaamaan parhaamme mukaan. Käy kurkistamassa facebook-sivujemme postauksista, millaisia toimia olemme edellä mainittujen toiveiden eteen jo tehneet! 

Museotyö on unelmavuoden jälkeenkin jatkuvaa museounelmien toteuttamista: museo kun elää ajassa siinä missä muukin maailma. Unelmat muuttuvat, niin myös unelmien museo. Toivottavasti saamme jatkossakin vastata museotoiveisiinne! 

Marianna Karttunen

amanuenssi, alueellinen museotyö