Näyttelyssä: Manga Hokusai Manga – Kun 1800-luvun puupiirrokset kohtaavat nykymangan

Etelä-Karjalan museon alkuvuoden näyttely vie kävijän matkalle kahdenlaisen mangan maailmaan: menneisyyden Edo-kauden Japaniin ja nykypäivän mangasarjakuvakulttuuriin. Manga Hokusai Manga on Japan Foundationin tuottama kansainvälinen kiertonäyttely, joka on kiertänyt maailmaa vuodesta 2016 lähtien. Nyt se on ensimmäistä kertaa esillä Suomessa, ja samalla Etelä-Karjalan museo palaa japanilaisen kulttuurin pariin lähes 15 vuoden tauon jälkeen. 

Hokusain perintö ja mangan juuret 

Jos tunnet vain yhden Katsushika Hokusain työn, se on todennäköisesti näyttelyn avaava Suuri aalto Kanagawan edustalla. 1800-luvulla elänyt taiteilija Katsushika Hokusai tunnetaan parhaiten juuri tämän, lukuisina toisintoina esiintyvän teoksen luojana. Mangan harrastajat ympäri maailmaa kuitenkin arvostavat laajasti taiteilijan Hokusai Manga -kuvakirjoja ja pitävät niitä nykyisen sarjakuvamangan esiasteena. 

Hokusain Suuri aalto kohtaa nykymangan hahmot näyttelyn sisääntulossa.

Mutta mitä yhteistä on Edo-kauden puupiirroksilla ja tämän päivän graafisilla sarjakuvakertomuksilla? Tätä Manga Hokusai manga -näyttely kutsuu kävijän pohtimaan. Näyttelysalissa eri aikakausien teokset puupiirroksista nykymangaan esitellään rinnakkain, ja niiden väliset yhtäläisyydet ja erot avautuvat katsojalle näyttelyä kiertämällä. 

Mitä on puupiirros?  

Puupiirrostekniikka on kohopainomenetelmä, jossa kuva syntyy kaivertamalla puulaatan pintaan reliefimäinen kuvio: tausta koverretaan pois ja koholle jäävät alueet muodostavat painettavan kuvion. Vuosisatoja vanha tekniikka ei perusteiltaan juuri eroa 1900-luvulla käyttöön tulleesta, monille ehkä tutummasta linopainotekniikasta. Edo-kauden Japanissa kuvaa ja sanaa yhdistävä ukiyo-e puupiirros oli suosittu taiteenlaji, joka tallensi aikansa urbaania kulttuuria: kabuki-teatterin tähtiä, aikakauden kaunottaria, arkielämää sekä muotia ja maisemia.  

Puupiirrokset saattoivat yhdistää vaikkapa tekstiä ja kuvia aikakauden kaunottarista.
Kuva näyttelyn seinäkkeestä.

Japanilaisessa perinteessä painolaatat valmistettiin useimmiten kirsikkapuusta, jonka tiheäsyisenä oli kestävää ja mahdollisti tarkat viivat ja yksityiskohdat. Taiteilijan luonnos liimattiin laatan pinnalle, minkä jälkeen mestarikaivertaja leikkasi kuvan ääriviivat esiin veitsien ja talttojen avulla. Moniväripainannassa jokainen väri vaati oman laattansa, ja ammattivedostaja painoi värit paperille kerros kerrokselta, vaaleista sävyistä tummiin. Tarkat kohdistusmerkit varmistivat, että väripinnat osuivat lopullisessa kuvassa täsmälleen oikeille paikoilleen. 1700–1800-luvuilla puupiirroksista tuli suosittuja massatuotteita, joita levitettiin tuhansina ja taas tuhansina vedoksina. Japanin avautumisen myötä 1800-luvun lopulla japanilainen puupiirrosperinne toi muun muassa viivankäytön ja rajujen kontrastien muodossa vaikutteita myös eurooppalaiseen taiteeseen. 

Mitä on manga? 

Manga tarkoittaa Japanissa kaikkea sarjakuvaa, mutta länsimaissa sanalla viitataan nimenomaan japanilaiseen sarjakuvakulttuuriin. Sarjakuvatyypin juuret ovat perinteisessä japanilaisessa puupiirrostaiteessa, johon 1800-luvun lopulla yhdistyi eurooppalaistyylinen, humoristinen pilapiirros- ja sarjakuvakerronta.  

Mangasta on kasvanut yksi Japanin merkittävimmistä populaarikulttuurin muodoista, jota julkaistaan miljoonapainoksina ja luetaan kaikkialla – niin junissa, kahviloissa kuin kotonakin. Mangaa lukevat -  eurooppalaisesta, pitkälti lapsille suunnatusta sarjakuvasta poiketen - kaikenikäiset lukijat. Tyylejä ja aihepiirejä mangasarjakuvissa löytyy aina seikkailukertomuksista romantiikkaan ja arjen kuvauksista scifiin ja fantasiaan. 

Useimmat mangat ovat mustavalkoisia ja painettu edulliselle paperille, sillä ne on tarkoitettu kulutettaviksi, ei säilytettäviksi. Visuaalisesti nykymangaa leimaavat usein ilmeikkäät, suurisilmäiset hahmot ja tyylitellyt piirteet, mutta yhtä yhtenäistä mangatyyliä ei ole. Erityisesti 1980-luvulta alkaen manga on kasvavassa määrin levinnyt myös länteen, ja nykyisin sen lukijakunta on Suomessa yhtä kirjavaa kuin Japanissakin. 

Viisi teemaa, yksi kokonaisuus 

Alkuperäisessä muodossaan mangaa luetaan oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas, mikä näkyy sekä sivujen järjestyksessä että puhekuplien suunnassa. Manga Hokusai Manga -näyttelyn esillepano on sommiteltu tämän periaatteen mukaisesti: kävijä pääsee ikään kuin myös fyysisesti astumaan sisään mangan lukutapaan.  

Näyttelykokonaisuus rakentuu viidestä teemasta: 

1. Mangan historia ja mangakerronnan synty 
2. Katsushika Hokusain ja hänen teostensa kuvaaminen mangassa 
3. Ukiyo-e puupiirrostaiteen ja nykymangan yhtäläisyydet ja erot (esimerkiksi puhekuplat, symboliset viivat, kuvapaneelien sommittelu ja hahmojen silmät) 
4. Osallistava mangakulttuuri 
5. Nykytaiteilijoiden mangateokset 
   
   

Näyttelyssä pohditaan mm. mangakerronnan viivoja, kuplia ja kuvapaneelien sommittelua.
Kuvat näyttelyn tekstiplansseista. 

Esillä on niin kuvia, kirjoja kuin videomateriaaliakin. Monipuolisten esitystapojen kautta mangan maailma avautuu monesta eri näkökulmasta.  

Nykymangaa Hokusain hengessä 

Yksi näyttelyn vaikuttavimmista kokonaisuuksista on seitsemän nykytaiteilijan teossarja, jossa he tulkitsevat Hokusain perintöä omilla tavoillaan. Lopputuloksena syntyy mielikuvituksellisia ja visuaalisia teoksia, jotka kuvaavat mangan monimuotoisuutta ja uudistumiskykyä. 

Viimeinen näyttelyosio esittelee nykymangaa. Lähikuvassa Nishijima Daisuken teos. 

Vaikka manga mielletään usein ensisijaisesti viihteeksi, se on viime vuosina noussut kasvavassa määrin myös tutkimuksen ja taidekritiikin kohteeksi. Manga Hokusai Manga -näyttely tarjoaakin mahdollisuuden tarkastella mangaa toisesta kulmasta: paitsi visuaalisena ja taiteellisena ilmaisuna, myös monimuotoisena kulttuurisena ilmiönä. 

Miksi juuri nyt? 

Etelä-Karjalan museossa halutaan tuoda esille mahdollisimman monipuolisia ja eri kohderyhmiä puhuttelevia sisältöjä. Lisäksi japanilainen kulttuuri on ollut pitkään - aina vuodesta 2011 saakka -poissa museon näyttelysaleista. Manga Hokusai Manga -näyttely tarjoaakin museolle erinomaisen tilaisuuden tavoittaa uusia yleisöjä; erityisesti nuoria ja japanilaisen sarjakuvan harrastajia. 

Alkuvuoden aikana näyttelyssä on jo järjestetty asiantuntijaluento ja -opastus ja helmikuussa mangakulttuuriin on mahdollisuus tutustua luonnoskirjatyöpajojen ja puupiirrostekniikkaan liittyvän työpajan kautta. Näin mangan maailma avartuu sekä ensikertalaisille että kokeneille harrastajille.  

Marianna Karttunen
Amanuenssi

Lähteet:  

Berndt, Jaqueline 2016. Drawing, Reading, Sharing. A Guide to the manga Hokusai Manga Exhibition. The Japan Foundation.  

Honkala, Virve 2025. Mangan ja Hokusain jäljillä. Anime nro 150. 

Japanin Edo-kauden puupiirrostaide. Suomen puupiirtäjien seura. https://www.puupiirtajat.fi/puupiirroksen-historiaa/#edo 

Mitä on puupiirros? Suomen puupiirtäjien seura. https://www.puupiirtajat.fi/mita-on-puupiirros/ 

Nyman, Jani 2015. Mangan historia. Japanilainen sarjakuva, sen kehittyminen, merkitys ja valinta kirjastojen kokoelmiin. Opinnäytetyö, Kirjasto- ja tietopalvelu. Oulun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99332/Nyman_Jani.pdf;jsessionid=806FC32F02BF4EF511C91C5935A05E5A?sequence=1 

Varis, Essi 2020. Piirrosmatka toisiin todellisuuksiin: Japanilaisen populaarikulttuurin lumo. Nuorisotutkimusseura. https://nuorisotutkimus.fi/nakokulma60/