Museosto-hanke tuo yhteen neljä maakuntaa, kymmeniä museoita ja monia yhteisiä tavoitteita

Museosto-hankkeessa on mukana 18 museotoimijaa neljän maakunnan alueelta. Museoita on kuitenkin moninkertainen määrä, pelkästään Lappeenrannan museoilla on neljä museokohdetta.
Kuva: Ihmekammari - Kimmo Heikkilä Design

Kun aloitin syyskuussa 2025 Itäisen Suomen museoiden IMU-verkoston Museosto-hankkeen projektitutkijana Lappeenrannan museoilla, ensimmäinen ajankäytön kannalta suurempi työtehtäväni oli hankkeessa mukana olevissa museoissa vieraileminen. Lähdin museokierrokselle odottavissa tunnelmissa, sillä tiesin odottaa innostavia kohtaamisia. En silti osannut arvata, miten paljon uusia oivalluksia ja näkökulmia neljän maakunnan alueelle ulottuva kierros lopulta herättäisi. Vaikka olen aktiivinen museokävijä ja lisäksi asunut kaikkien näiden maakuntien alueella, mukaan mahtui uusiakin vierailukohteita.

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan museotoimijat muodostavat laajan ja kirjavan ammatillisesti hoidettujen museoiden mosaiikin: kuin koko Suomen museokentän pienoiskoossa. Jokaisella alueella on omat vahvuutensa, historiansa ja tapansa tehdä oman näköistä museotyötä. IMU-verkostoon kuuluu taidemuseoita, monenlaisia kulttuurihistoriallisia museoita ja luonnontieteellinen museo. Joukossa on alueellisia vastuumuseoita ja valtakunnallisia vastuumuseoita. Silti kaikkia hankkeessa mukana olevia tahoja yhdistää sama perusvire: halu kehittyä, oppia uutta, jakaa osaamista ja löytää uusia tapoja tehdä yhteistyötä.

Kohtaamisia, jotka jäivät mieleen

Verkostoyhteistyön kehittäminen ja siihen liittyvien uudenlaisten toimintatapojen vakiinnuttaminen osaksi museoiden arkea on yksi hankkeen päätavoitteista. Yhteistyössä ihmiset ovat avainasemassa, ja siksi halusin tavata hankkeessa mukana olevissa museoissa työskentelevät henkilöt kasvotusten mahdollisimman pian.

Kuopiossa tapasin KUMMAn henkilökuntaa aamukahvien merkeissä Olotilassa, joka sijaitsee taidemuseon toisessa kerroksessa ja on myös yleisölle avoinna. Kuva: Tiina Tiilikainen.

Museotoimijoille järjestämissäni työpajoissa ja keskustelutilaisuuksissa kuulin, mikä heitä juuri nyt innostaa, haastaa tai askarruttaa. Keskusteluissa nousi esiin toiveita näyttely- ja kokoelmatyön yhteiskehittämisestä, pedagogisen osaamisen vahvistamisesta, saavutettavuudesta, digitaalisista ratkaisuista, yhteisistä kehittämishankkeista ja ennen kaikkea siitä, miten museoammattilaiset voisivat oppia enemmän toisiltaan.

Vierailut museoihin olivat lopulta paljon enemmän kuin kartoituskierros. Museoiden työntekijöille ne olivat pysähtymisiä museoiden kiireisen arjen keskellä, mahdollisuuksia miettiä omaa tekemistä ja koko työyhteisön tavoitteita laajemmin osana suurempaa toimijoiden joukkoa. Näissä tapaamisissa nousi monia sellaisiakin ideoita, joita museoissa on mahdollista kokeilla myös oman porukan kesken.

Työpajoissa pohdittiin esimerkiksi osaamista, koulutustarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia erilaisten teemojen kautta. Ideoita ja toiveita kerättiin nimettömästi. Kuva: Tiina Tiilikainen.

Vaikka IMU-verkoston museot ovat erilaisia, samankaltaiset toiveet toistuivat monissa museoissa. Moni kertoi kaipaavansa matalan kynnyksen tilaa, jossa voisi kysyä kollegoilta, sekä jakaa ideoita ja kokeilla niitä ilman, että kaiken täytyy olla valmista. Oli myös rohkaisevaa huomata, että verkoston sisällä on valtavasti monenlaista osaamista. Se loi uskoa siihen, että yhdessä voimme löytää ratkaisuja, joita yksin ei ehkä tulisi ajatelleeksi.

Tutustuin vierailuillani myös monenlaisiin museokohteisiin ja näyttelyihin. Museoiden työntekijät avasivat lisäksi minulle ovet kulisseihin, joihin vierailijat harvemmin pääsevät kurkistamaan. Monissa museoissa toivotaan tai on hiljattain saatu käyttöön uusia kokoelmatiloja. Tämän aihepiirin ympärillä on paljon jaettavaa tietoa ja eri museoiden kokoelmatiloihin suuntautuvia vierailuita on suunnitelmissa jo useammilla museoilla.

Lappeenrannan museoiden vuonna 2025 valmistunut kokoelmakeskus kokoaa museokokoelmat saman katon alle. Kokoelmiin kuuluu yli 40 000 esinettä, 180 000 valokuvaa ja 3700 taideteosta, jotka kertovat Lappeenrannan, Etelä-Karjalan ja luovutetun Karjalankannaksen tarinoita. Kuva: Tiina Tiilikainen

Toiveista toiminnaksi

Nyt hanke on siirtynyt vaiheeseen, jossa toiveet ovat muuttumassa konkreettisiksi rakenteiksi ja pääsemme testaamaan erilaisia toimintatapoja. Olemme perustaneet useita kehittämistyöryhmiä ja vapaamuotoisempia tiimejä, jotka kokoavat yhteen saman teeman äärellä työskenteleviä museoammattilaisia eri puolilta neljää maakuntaa. Ensimmäiset Teams-tapaamiset ovat olleet yllättävänkin vilkkaita: keskustelu lähtee liikkeelle pienestä esittäytymiskierroksesta, mutta pian huomaa, että ihmiset alkavat jakaa kokemuksiaan, kysyä toisiltaan ja rakentaa yhteistä ymmärrystä.

On ollut ilo nähdä, miten nopeasti luottamus syntyy, vaikka moni ei ole koskaan tavannut toisiaan kasvokkain. Kun ihmiset saavat puhua omasta työstään ja kuulla muiden samaa työtä tekevien oivalluksia, syntyy välitön yhteys. Ideat alkavat risteillä, ja yhtäkkiä huomaa, että jonkun toisen ratkaisu avaa uuden näkökulman myös omaan tekemiseen.

Nopeudessaan tietokoneiden avulla tapahtuvat etätapaamiset ja niiden mahdollistama suullinen tiedonjakaminen ovat verkostoitumisen parhaita puolia. Ehkä juuri siksi nämä tapaamiset tuntuvat jo nyt merkityksellisiltä. Ne luovat verkoston sisälle uudenlaista yhteisöllisyyttä, joka ei ole sidottu fyysisiin rajoihin. Minusta tuntuu, että nämä työryhmät eivät ole vain hankkeen välietappi, vaan alku jollekin pysyvämmälle. Ne voivat muodostua foorumeiksi, jotka jatkavat elämäänsä hankkeen jälkeenkin.

Marraskuussa 2025 museoammattilaisia eri puolelta Suomea kokoontui Museot aineettomassa käänteessä – Elävä perintö museostrategiana ja työnä -seminaariin Suomen Metsämuseo Lustoon Punkaharjulle. Seminaarin järjestivät IMU-verkostossa mukana olevat Suomen Metsämuseo Lusto ja Suomen Erämuseosäätiö. Kuva: Tiina Tiilikainen.

Pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa myös säännölliset livetapaamiset. Erilaiset koulutukset, seminaarit ja tutustumisvierailut ovat monin tavoin tärkeitä. Museoalan yhteistyö on erityistä: se ei ainoastaan jaa tietoa, vaan myös luo merkityksiä, vahvistaa kulttuuriperintöä ja avaa tilaa uusille näkökulmille. Kun ihmiset työskentelevät yhdessä, kokoelmat saavat uusia tarinoita, näyttelyt syttyvät uudenlaiseen elämään ja kävijöille syntyy kokemuksia, jotka kantavat pitkään.

Katse eteenpäin

Museosto-hanke on pian puolivälissä ja suunta tuntuu oikealta. Vasta perustetut työryhmät ja tiimit ovat lähteneet liikkeelle innolla, ja niiden kautta syntyy varmasti uusia käytäntöjä, yhteistyömuotoja ja ehkä kokonaan uusia avauksia. Tässä verkostossa osaaminen ei vain kasva, vaan se myös liikkuu ja löytää uusia reittejä. Tavoitteena onkin, että verkosto jatkaa hankkeen aikana käynnistettyjä yhteistyömalleja myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa on myös syntynyt lukuisia sellaisia yhteistyöideoita esimerkiksi liittyen vertaisoppimiseen ja työvaihtoon, joita tullaan testaamaan tulevien vuosien aikana.

IMUn verkostotapaaminen järjestettiin 2025 Kuopiossa. Vierailimme mm. KUMMA – Kuopion taidemuseossa. Kuva: Tiina Tiilikainen

Syksyllä 2026 IMU-verkoston museotoimijat kokoontuvat jälleen vuosittaiseen verkostotapaamiseen. Tapaaminen vahvistaa jo syntyneitä yhteyksiä ja tarjoaa mahdollisuuden kohdata kollegat uusien ajatusten äärellä sekä jatkaa aiempia keskusteluja kasvokkain. Riihisaari – Savonlinnan museo on juuri tänä vuonna luonteva paikka kokoontumiselle: IMU-verkoston yhteistyö sai alkunsa Saimaa-ilmiö2026 -hankkeesta. Savonlinna toimi silloin veturina Itä-Suomen yhteisessä hankkeessa, jossa alue pyrki Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Savonlinnaan palaaminen muistuttaa meitä tässä verkostossa toimivia siitä, mistä kaikki lähti ja miten pitkälle olemme jo yhdessä tulleet.

Tiina Tiilikainen
Projektitutkija, 
Museosto – Museoiden verkostotoiminnan mallit 2025–2026 -hanke

Lappeenrannan museoiden koordinoima Museosto – Museoiden verkostotoiminnan mallit 2025–2026 on osa Museoviraston rahoittamaa ammatillisesti hoidettujen museoiden innovatiivisten hankkeiden avustusohjelmaa. Hanke tähtää pysyvien, resurssiviisaiden ja vaikuttavien verkostotoimintamallien kehittämiseen museoalalla. Hankkeen tulokset tullaan dokumentoimaan ja levittämään laajasti. Tulokset voivat palvella myös muita museoita ja vahvistaa kulttuuriperinnön ja taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.