Elävä Museo

Olen kirjoittanut täällä blogissa paljon vapaaehtoistyöstä museoissa ja museoiden merkityksestä muistin välineenä. Halusimme tähän myös vapaaehtoistoimijoiden näkökulmaa asiaan. Pyysin erästä Etelä-Karjalan museon asiakasraadin jäsentä kirjoittamaan minulle miksi museotoiminta ja historia kiinnostavat. Tässä hän vastaa: ”Minä olen vähän kaikesta yhteiskunnan menosta kiinnostunut ihminen, mutta historia sytyttää minut jostain kumman syystä. Liekö vaikutusta silläkin, että lapsuuden kesiäni vietin Kärnäkosken Linnoituksen valleilla kun mummoni ja pappani olivat Kärnäkosken myllynhoitajinakin joskus olleet ja myllymökissä asuneetkin. Lapsuuteni aikaan heidän mökkinsä sijaitsi aivan Kärnäkosken lotjasataman suulla Kuolimon muuttuessa Kärnäkoskeksi. Niin ja koulussa historian tunneilla istuin käsi poskella ja kuuntelin opettajaa haltioituneena. Kotona ei tarvinnut historian läksyjä pahemmin käskeä lukemaan, tunneilta jo jäi päähän asioita ja lisäksi kah...

”Kaupungit, jotka ymmärtävät kulttuurin arvon, menestyvät myös muuten”, totesi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toukokuussa 2012 kommentoidessaan Helsingin Guggenheim-hankkeen vaiheita.  Toivottavasti mahdollisimman monen kunnan päättäjä ja virkamies  oivaltaa tämän yksinkertaisen ja selkeän menestyksen reseptin. Taiteen harjoittaminen, harrastaminen, kotiseututyö ja paikallisen kulttuuriperinteen vaaliminen on mainittu kuntien kulttuuritoimintaa säätävässä laissa. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on niin ikään todettu kulttuurilla olevan keskeisen aseman yhteiskuntaa rakennettaessa.  Sillä on paitsi itseisarvoinen asemansa, myös merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen sekä yksilöiden hyvinvointiin. Kulttuuripalveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Vuonna 2030 Suomessa on 244 kuntaa, joissa joka kolmas asukas on täyttänyt 60 vuotta. Lukumäärä tulee tuplaantumaan nykyisestä.  Väestönmuutos tulee olemaan val...

Parikkalassa Hauta-Ollin mökillä ja Meijerimuseolla muisteltiin eilen menneitä. EEMU -hanke järjesti Taito Etelä-Karjalan Parikkalan toimipisteen kanssa kaikille avoimen muistelutilaisuuden. Parikkalan 4h järjesti kahvituksen. Paikalle saapui kiitettävästi ihmisiä Eläkeliiton Parikkalan yhdistyksen ja Parikkalan Kalevalaisten naisten jäsenistä. Iloksemme paikalle tuli myös muutama lapsi tutustumaan museopihaan ja kuuntelemaan tarinoita ja muistoja menneiltä ajoilta. Parikkalan kotiseutumuseolla lähdettiin kokeilemaan ja toteuttamaan toimintamallia muistelusta, koska tarvittiin museota avoinnapitäville ja museossa opastaville lisää tietoa maatalousesineiden käytöstä, museorakennuksista ja niiden ympäristöstä. Samalla toivottiin yhteisöllistä vaikutusta ja voimauttavaa kokemusta niille, jotka tulevat jakamaan muistojaan ja kuulemaan toistensa tarinoita. Idea ei itsessään ole uusi. Olen täällä julkaissut aiemmin kirjoituksen, jossa kerrotaan kuinka Imatralla muistellaan kuvien...

Olen itse ollut oppaana museoissa ja aina, etenkin aloittaessa, tuntuu siltä, että ei saa tarpeeksi tietoa eikä muista tarinoita esiteltävistä esineistä, teoksista, rakennuksista tai ympäristöistä. Kun olen opastanut pidemmän aikaaa, olen huomannut oppivani paljon vierailijoilta. He haluavat usein jakaa kokemuksiaan, muistojaan ja tietojaan joita heillä on kohteesta. Kuntien kesäoppailla on usein haastava tehtävä. He ovat töissä ainoastaan noin kaksi viikkoa ja sinä aikana heidän pitäisi omaksua opastettavat asiat. Kun Taipalsaarella lähdimme ideoimaan hankkeen näkymistä paikallismuseotoiminnassa, pääsimme melko äkkiä yhteisymmärrykseen siitä, että EEMUn olisi hyvä olla mukana opaskoulutuksen järjestämisessä. Itse koen tarinat paikoista ja esineistä erittäin mielenkiintoisina ja yleensä ne ovat sitä myös museovieraille. Siksipä päätin koota yhteen kaikki Taipalsaaren museotoimijat, jotta oppaat saisivat käsityksen siitä millaisessa ympäristössä he toimivat. Samalla he saivat talteen ...

Vitasaidaksikin sitä kutsutaan. Sen sijaan risuaita voi olla loukkaava nimitys tälle, kotiseudullani riukuaidaksi kutsutulle, aitatyypille. Maanantaina Savitaipaleen Hakamäellä rakennetulle särentäaidalle pitäisi keksiä ehkä vielä arvokkaampi nimitys, koska materiaalina käytettiin lehtikuusta. "Vähän niinkuin rakentaisi aitaa mahongista", kuului Hakamäellä. Kaikki halukkaat saivat kokeilla aidan rakentamista Hakamäen museoympäristössä. Noin 20 ihmistä kävi seuraamassa rakentamista, mutta vain muutama uskaltautui kokeilemaan. Mestarit olivat tehneet hommaa selvästi ennenkin ja olivat sitä mieltä, että ennen katajakin oli laadultaan parempaa. "Nykyaikainen tehokasvatettu kataja" ei kuulemma kestä käytössä, niipä vitsakset eli vitakset tehtiinkin pääasiassa näreistä. Nuorista kuusista, ken ei arvannut. Projektikoordinaattorikin meni ja taivutteli vitsaksia aidan sidontaan. Sain työstettäväksi melkoisen paksun katajan. Oli kyllä työ halkaista puu keskeltä, onneksi m...

Kesä lähestyy vääjäämättä, vaikka sää ei ehkä sitä ilmaisekaan. Alkukesän päiviin olemme saatu kehiteltyä yhtä jos toista eri paikkakunnille. Ensimmäiset kesäkauden tapahtumat ovat jo ensi viikolla 6.6. Miettilän kyläkävely, 7.6. Joutsenon museomatkalaukku -työpaja. Hankkeen tapahtumat ja koulutukset ovat maksuttomia. Vaikka päivittelen tapahtumien tietoja tänne blogiin, minulle kannattaa ilmoittaa, jos haluatte henkilökohtaista sähköpostia hankkeen toiminnoista. Tapahtumia, koulutuksia, tilaisuuksia 6.6. klo 17.30 Kyläkävely Rautjärven Miettilässä. Mukana Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon suunnittelija kommentoimassa maisemanhoitoa. Kävelyn lopuksi tarjolla kahvit. Järjestäjinä Rautjärven kunta, Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hanke, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Miettilän nuorisoseura Kiinnostaako museomatkalaukun tekeminen? 7.6.2012 klo 17 alkaen työpaja Joutsenon Pitäjäntuvalla Museomatkalaukun avulla museoiden näyttelyistä voidaan viedä makupalo...

Viime torstaina kokeilimme Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -viikon kunniaksi lastentapahtuman järjestämistä Joutsenon pitäjäntuvalla. Lyhyestä mainoskampanjasta johtuen saimme vain muutaman, mutta sitäkin innokkaamman, kävijän. Joutsenon pitäjäntuvan yrittäjä Reetta Tourunen tarjosi tuvassa maistiaisia yrityksensä toiminnasta. Minikokoisilla mattopuilla sai kokeilla miten mattoja kudotaan. Tuvan pöydän ääressä arvuuteltiin esineiden nimiä ja käyttötarkoituksia. Museohuoneetkin olivat auki ja kaikki kävijät tutustuivat niihin innokkaasti. Minä ja imatralainen teatteriryhmä Temuta Ry järjestimme toimintaa ulkotiloihin. Lipputangon luona oli esineen heittoa ja ympäri pihaa löytyi kysymyksiä Joutsenolaisiin tarinoihin liittyen. Tarinat otettiin paikallisten kotiseutuaktiivien Pirkko-Liisa ja Pertti Vuoren keräämästä Pienet tulentallojat -kirjasesta. Pieni kirja on kerätty eri kertojien paikallistarinoita. Se on julkaistu 1985 ja näin vuonna 2012 tuntui hurjalta, kun tarinoitsijo...