Elävä Museo

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan vanhojen sahojen maisemia Lappeenrannan alueella on toiminut useita sahoja, jotka ovat värittäneet kaupungin historiaa ja näkyvät yhä kaupunkikuvassa. Sahat on pääosin lakkautettu Lappeenrannan suunnalla ja monet isot saha-alueet on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana viihtyisiksi asuinalueiksi.  Sahat ovat olleet sijoitettuna Lappeenrannan alueella Saimaan rannalle, jossa vesireittejä pitkin puuta on voitu tuoda jatkojalostukseen. Tässä jutussa tutustutaan muutamiin Lappeenrannan vanhojen sahojen alueisiin. Näiden lisäksi on olemassa myös muutama muu saha, kuten esimerkiksi Lamposaaren saha. Kävelynä voi tehdä Kahilanniemen ja Pikisaaren yhdistetyn kävelyretken ja erikseen sitten Lauritsalan saha-alueelle suuntautuneen kävelyn. Ilmakuva Saimaalta, edessä Pikisaari; Rauma-Repola Oy, Pikisaaren saha. Kuvaaja: E Sarle 1949. Metsä-Saimaan saha; tukkeja kourussa. Kuvaaja: Aarne A. Mikonsaari 1975. Keskusta...

Lappeenrannan vesiparannuslaitos kauniin Saimaan lahdelman rannalla Pikkalan lähteestä se alkoi, Lappeenrannan kylpylän historia. Viiden virstan matkan päässä kaupungista pulppusi tuo ”rautahapelähde”, jonka varapastori Taulerus oli vuonna 1802 löytänyt. 1820-luvulla terveysveden ympärille perustettiin kylpylätoimintaa. Ryhdyttiin järjestämään kuljetuksia terveyslähteelle ja rakennettiin kylpyhuone Halkosaareen. Jo 1830-luvun lopulla parannushuone purettiin ja kylpylaitos lakkautettiin. Uudelleen kylpylätoiminta alkoi kuitenkin vuonna 1870, mistä lähtien nykyisen Lappeenrannan kylpylän katsotaan toimineen. Puistokatu Lappeenrannan Kasinon puistossa Kaupunginlahden rannassa; Kuva puiston länsipäästä kohti Kasinoa Lappeenrannan Kirjakauppa, tuottaja 1890–1910 Pikkalan terveysveden avulla parannettiin niin kihtiä, reumatismia ja peräpukamia, kuin luulosairautta ja hysteriaakin. Myöhemmin kaupunginlahden rannalta löydettiin kaksi lähdet...

 Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Lappeenrannan Lönnrotin koulu ja Lappeenrannan kirkko Viimeisin kävelyretki suuntautui vesitornille ja sieltä Hyväntuulentietä pitkin satamaan, jossa aikaisemmin sijaitsi Lappeenrannan kauppatori, joka on ollut vielä 1950-luvulla kaupungin ydintä.  Satamasta suunnataan Patrian mäkeä ylös kohti Lappeenrannan kirkkoa, joka toimii alueella maamerkkinä kaupungin siluetissa korkean sijaintinsa ja kokonsa takia. Patrian mäki on myös hyvää kävelyjumppaa, varsinkin jos sen kävelee ripeästi ylös. Varuskunta, keskuskenttä, ratsastuskilpailut n.1923, tiilitallin takana venäläinen sotilaskirkko sipulitorneineen.  Valokuvaaja Niilo Jallinoja. Lappeenrannan kirkko on punatiilinen rakennus, aivan Rakuunamäen reunalla. Se on rakennuttu Vanhoille Nikolain valleille, joka toimi ennen kirkon rakentamista kaupunkilaisten virkistäytymisalueena.  Kirkon paikka Nikolain valleilla aiheutti rakennusaikana kaupunkilaisten keskuudessa runsa...

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Keskusta Edelliset kaksi Lappeenrannan kävelyreittiä suuntautuivat keskustan ulkopuolisille alueille. Tässä jutussa tarkastellaan muutamia keskusta-alueen kohteita.  Kaupungin ytimessä on monia mielenkiintoisia paikkoja, mutta olen tähän kirjoitukseen nostanut esiin oman kiinnostukseni mukaan muutaman kohteen. Valitsemistani paikoista löytyi myös kivasti vanhoja kuvia, joita haluan lukijoille esitellä. Keskusta-alueella voi aloittaa oman pikku kävelynsä vesitornilta Kimpisen kaupunginosasta. Vesitornin sisään ei valitettavasti pääse, vaikka sen rappuset olisivat varmasti hyvät kunnon hikiliikuntaan.  Moni lappeenrantalainenkaan ei ehkä tiedä sitä, että vesitorni on alun perin rakennettu mäelle jo 1920-luvun lopussa, jonkin verran nykyistä pienempänä tornina. Myöhemmin tuota rakennusta laajennettiin, siihen lisättiin korkeutta ja sivuihin tukipilarit kannattelemaan laajennetun torniosan painoa. Vesitornin näköalatasanteelle on aina välillä ...

Nykydokumentointia Koronan aikaan Museot tallentavat menneisyyden esineiden ja kuvien lisäksi nykypäivän elämänalueisiin ja ilmiöihin liittyvää aineistoa, ennen kuin ilmiöt katoavat. Museoissa tätä työskentelyä kutsutaan nykydokumentoinniksi. Tällä hetkellä yksi tallennettavista nykydokumentointiaiheista on koronaviruksen aiheuttaman pandemian ilmeneminen eteläkarjalaisten arjessa ja ympäristössä. Eksoten infektiovastaanoton opaste. Kuvaaja: Jaana Kiero Valtaosa poikkeustilaan liittyvästä aineistosta kerätään valokuvaamalla. Valokuvaus on kätevä tapa tallentaa pandemia-ajan aiheita, kun sosiaalinen kanssakäyminen on rajoitettua ja toimitaan muutoinkin totutusta poikkeavalla tavalla. Esimerkiksi haastattelu olisi hieman hankalampi toteuttaa, kun fyysistä läheisyyttä pitää välttää. Myös muutamia korona-aiheisia esineitä tallennetaan museon kokoelmiin, mm. imatralaissyntyisen käsityöläisen valmistama kankainen kasvosuoja, jonka materiaalina  on käytetty Etelä-Karjalan Pesu...

Kävellen Lappeenrantaa tutuksi Huhtiniemen lepokoti Huhtiniemen lepokodista muistan kuulleni ensimmäisen kerran jo joskus lapsuudessani. Olin kuitenkin unohtanut lepokodin olemassaolon ja se muistui mieleeni vasta viime syksynä, kun museolaisten kanssa teimme kävelyretken Rantaraittia pitkin tyky-päivänä. Kävimme samalla kurkkaamassa Huhtiniemen kärkeä ja sieltä löytyivätkin lepokodin jäänteet.  Kevään aikana olen usein kävellyt tuon alueen ohi, mutten ole tohtinut kuin kerran käydä alueella kuvaamassa noita hienoja vanhan rakennuksen osia rivitaloyhtiön pihalla. Huhtiniemen lepokoti nimen kärjessä. Postikorttikuva 1920-29, kuvaaja tuntematon. Lappeenrannan museot Rantaraitin Huhtiniemen päässä on sijainnut Huhtiniemen lepokoti, joka on kulkenut myös nimillä Huhtiniemen pensionaatti, -sanatorio tai - parantola. Se sijaitsee aivan Huhtiniemen kärjessä, paikalla jonne Evälahti rakennutti 2000-luvun alkupuolella rivitalorakennuksia. Lepokoti oli Huhtiniemen harjalla ot...